Opetusohjelma - Taidekasvatus (TAIKU) - lukuvuosi 2013-2014

[new search... | show courses in calendar...]

Syksy

HTKY001 Opintojen suunnittelu, Taikun pääaineopiskelijoille, 1 op (1 - 2 op)

Anna Helle (anna.helle(at)utu.fi)

Laura Piippo (laura.h.piippo(at)jyu.fi)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Current events:

HUOM. 1 op suoritukseen sisältyvät sekä humanistisen tiedekunnan järjestämät tilaisuudet että taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämät tilaisuudet.

Contents:

Kurssilla käsitellään yliopisto-opiskelun perusasioita ja -käsitteitä, tutustutaan tutkintorakenteeseen ja opintotarjontaan sekä tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Learning outcomes:

Kurssin suoritettuaan opiskelija

• tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen
• tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma, opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste
• tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet
• osaa ottaa vastuun opintoihinsa liittyvän tiedon hankinnasta
• osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman
• osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen
• tuntee kansainvälistymisen mahdollisuuksia

Modes of study:

Tapaamiset, HOPS-keskustelu, mahdolliset yksilö- ja ryhmätehtävät.

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen tapaamisiin, keskustelu, mahdolliset yksilö- ja ryhmätehtävät sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen ja HOPS-keskustelu.

Schedule:

1 op suoritukseen sisältyvät sekä humanistisen tiedekunnan järjestämät tilaisuudet että lisäksi taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämät tilaisuudet:

• ma 2.9.2013 klo 10-12 Tiedekunnan tervetulotilaisuus (sali C1)  
• to 5.9.2013 klo 10-12 Taikun infotilaisuus (sali C4)
• pe 13.9.2013 klo 10-12 Kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo (sali Ag Auditorio 2)
• pe 13.9.2013 klo 12-14 Ensimmäinen ryhmä-HOPS (sali D109)
• pe 20.9.2013 klo 12-14 Opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista (sali M103)
• pe 27.9.2013 klo 10-12 Opiskelutaidot I (sali S212)
• pe 4.10.2013 klo 10-12 Opiskelutaidot II (sali L304)
• pe 11.10.2013 klo 10-12 Taikun opiskelutaidot 1 (sali H306)
• pe 18.10.2013 klo 10-12 Taikun opiskelutaidot 2 (sali D109)
• pe 25.10.2013 klo 10-12 Kysy mitä vaan amanuensseilta! (sali D109)
• pe 1.11.2013 klo 12-14 Toinen ryhmä-HOPS (sali D109)

Contact information:

Kurssin opettajina toimivat

• Laura Piippo / kirjallisuus, suoravalitut opettajalinjalaiset
• Anna Helle / kirjallisuus, ei-opettajalinjalaiset
• Hanna Pirinen / taidehistoria
• Tarja Pääjoki / taidekasvatus

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

HTKY005 Työssäoppiminen, elinympäristön arvot -näyttelyn rakentaminen (5 - 15 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssilla rakennetaan näyttely elinympäristön arvot -kurssin aineistojen pohjalta yliopiston museon 21.11. avautuvalle kulttuurihistorialliselle osastolle.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAHA421 Taidehistorian proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Koppa: https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

Ensimmäinen kurssitapaaminen pidetään vasta to 7.11. klo 12.15 alkaen. Ei tapaamista 31.10.

Contents:

Perehtyminen taidehistorian ja taidekasvatuksen lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Anna Helle (anna.helle(at)utu.fi)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee länsimaisen estetiikan kehityksen pääpiirteet, erityisesti valistuksesta ja romantiikasta kehittyneen modernin estetiikan ja taiteen perinteen, jonka vaikutukset ulottuvat postmoderniin ja nykytaiteeseen. Hän tunnistaa ja pystyy erittelemään esteettisistä ja taiteen arvoista esitettyjä argumentteja.

Prerequisites:

Ei vaadita.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Luennot, pienryhmätyöskentely. Tarkemmat ohjeet kurssin alkaessa.

Completion mode:

Esseet. Huom.: kurssin tentaattori on lehtori Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila

Luennot 24.9.–3.12.  ja

Kirjallisuus: Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot (valikoiden)

Reinersin, Sepän ja Vuorisen toimittamasta Estetiikan klassikot –teoksesta luetaan kaikkien lukujen johdantoluvut sekä valitaan kolmesta ensimmäisestä luvusta (Antiikki; Kristillinen antiikki ja keskiaika; Renessanssi) kustakin kaksi kirjoitusta tarkkaan luettaviksi ja seuraavista luvuista (Valistus ja romantiikka; Moderni) kolme kirjoitusta tarkkaan luettaviksi; muut kirjoitukset luetaan kursorisesti.

Luennot ja kirjallisuus suoritetaan esseetenttinä. Luentojen pohjalta kirjoitetaan kaksi ja kirjallisuuden pohjalta kaksi esseetä, yhteensä siis neljä esseetä. Esseiden pituus on 2-3 sivua.

Luentoesseet:
    Essee keskittyy johonkin mielenkiintoiseen kysymykseen tai ongelmaan, jota on käsitelty esim. pääasiasiallisesti yhdellä luennolla tai joka on tullut esille useissa yhteyksissä. Esseessä on hyvä olla viittauksia useisiin luentoihin. Kirjoituksen tulee osoittaa kykyä ymmärtää ja käsitellä ongelmaa.
    Esseen materiaalina ovat useat luennot. Kirjoituksessa saa olla hyvinkin henkilökohtainen, pohtiva, kyseenalaistava tms. ote. Kirjoitus voi pohtia esim. kysymyksiä, joita opiskelija on jäänyt miettimään tai oivalluksia, joita on syntynyt. Kirjoitukselle valitaan kohderyhmä. Kohderyhmänä voi olla esim. muut alan opiskelijat ja kirjoitus on tarkoitus julkaista ainejärjestön lehdessä tai se on ainejärjestön tilaisuudessa pidettävä esitelmä.

Kirjallisuusesseet:
    Valitse mielestäsi tärkeä ja mielenkiintoinen aihe tai klassikko. Pyri ymmärtämään kirjoittajan tavoitteita, tuo esille hänen argumenttejaan ja keskustele niistä.
    Kirjoituksessa saa on henkilökohtaisempi näkökulma. Se voi tuoda esille esim. vaikutelmia, kysymyksiä, pohdintoja, joita teoksen lukeminen on herättänyt.

Esseet voi tehdä joko kokonaan yksin, ryhmätyönä tai esim. niin, että a-esseet tehdään ryhmäesseinä ja b-esseet yksilökirjoituksina. Kaikki esseet tulee otsikoida. Jokaiseen esseeseen tulee laittaa kirjoittajan/kirjoittajien nimet. Kaikki suoritukseen kuuluvat esseet palautetaan samanaikaisti.

Esseiden ensimmäinen palautuspäivä on 10.12. ja toinen 17.12. Esseitä voi palauttaa ilman erillistä sopimista vielä  14.1.2014.

Esseet lähetetään tentaattorille sähköpostilla (sirkkaliisa.usvamaa-routila@jyu.fi).

Jos suoritustavasta tms. on kysyttävää, ottakaa yhteys tentaattoriin.

Schedule:

Ohjelma    

Taiteenteorian juuret                    
1. 24.9. Katsaus antiikin ja keskiajan estetiikkaan (SUR)
2. Modernin taide- ja taiteilijakäsityksen kehittyminen renessanssin aikana (SUR)

Modernin estetiikan ja taidekäsityksen syntyminen
3. 8.10. Varhaismoderni esteettinen ajattelu (PvB)
4. 15.10. Kantin estetiikka (PvB)

1800-luku (kolme osin rinnakkaista juonnetta)
5. ke 23.10. klo 8-10. Hegel ja taiteen historiallisuus (PvB)
6. 29.10. Taide ja totuus (PvB)
7. 5.11. Romantiikasta Nietzscheen: taide toisenlaisen tietämisen tapana, taiteilija poikkeusyksilönä (RNP)

1900-luku (kolme osin rinnakkaista juonnetta)
8. 12.11. Puhdas taide – taide taiteen vuoksi (taiteenlajien puhtaus, genret, formalismi, muoto ja sisältö)  (SUR)
9. 26.11. Psykoanalyysin muunnelmat – yksilö ja yhteiskunta; ylevä (RNP)

10. 3.12. Strukturalismi, semiotiikka, poststrukturalismi (de Saussuresta Barthesiin; taiteen rakenteelliset analyysit, tekijän kuolema) (AH)

Literature:

Seppä & Reiners (toim.): ESTETIIKAN KLASSIKOT (valikoiden) 

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö (5 op)

Helena Lonkila (helena.lonkila(at)jyu.fi)

Contents:

Kulttuurin ja kulttuuriperinnön funktiot ja monimuotoisuus. Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen (erityisesti kirjallisuuden ja visuaalisten taiteiden) historialliset muutokset päälinjoittain, yhtymäkohtineen ja eroavaisuuksineen sekä niihin vaikuttaneine tekijöineen.

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön monimuotoisuuden ja valtasuhteet sekä niitä synnyttävien ja muuttavien prosessien pääpiirteet. Opiskelijalla on perustiedot Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen merkittävistä kehityslinjoista. Opiskelija käsittää niiden syy-seuraussuhteet talouden, yhteiskunnallisen muutoksen, tieteen ja teknologian kanssa. Opiskelija ymmärtää taiteen historiallisuuden ja sosiaalisen sidonnaisuuden.

Prerequisites:

Ei esitietovaatimuksia

Registration:

Ilmoittautuminen tehdään sekä luennoille että harjoituksiin, joista valitaan yksi ryhmä.

Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää harjoituksiin osallistumista. 

Modes of study:

Luennot, kirjallisuus ja ryhmätehtävät.

Completion mode:

Luentojen ja kurssille määritellyn kirjallisuuden pohjalta tehtävät ryhmätehtävät.

Ryhmätehtävät tehdään pääosin ohjatuissa harjoituksissa, joihin osallistuminen on kurssin suorittamisen edellytys.

Schedule:

 

luento 1.	10.9.2013 16.15–17.45	L 302	Professori Janne Vilkuna	Kulttuurin käsite ja kulttuuriperintö
luento 2.	12.9.2013 16.15–17.45	L 302	Professori           Janne Vilkuna	Kulttuuriperintöä synnyttävät instituutiot ja niiden historia
luento 3.	17.9.2013 16.15–17.45	L 302	Yliopistonopettaja Helena Lonkila	Kulttuuriympäristön rakentuminen– tapaus Ilmari Kiannon Turjanlinna
luento 4	19.9.2013 16.15–17.45	L 302	Yliopistonopettaja Laura Piippo	Suullisesta kirjalliseen kulttuuriperintöön
luento 5.	24.9.2013 16.15–17.45	L 302	Kirjallisuuden yliopistotutkija      Anna Helle
luento 6.	26.9.2013 16.15–17.45	L 302	Kirjallisuuden yliopistotutkija  Anna Helle	Modernin länsimaisen kirjallisuuden pääsuuntaukset
luento 7.	1.10.2013 16.15–17.45	L 302	Professori Heikki Hanka	Taide ja yhteiskunta – taiteilijuuden ja taidekäsitteen synty
harjoitukset	4 ryhmää 3 kokoontumista/ ryhmä	D  109	Yliopistonopettaja Helena Lonkila	Ryhmätyöt

 

Contact information:

Kurssin koordinaattori on Helena Lonkila, etunimi.sukunimi(ät)jyu.fi

Kurssilla käytetään Moodle -oppimisalustaa, jossa on käytössä itserekisteröityminen.

Polkuavain lähetetään ilmoittautuneille kurssin alkaessa.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA401 Tutkimusvalmiudet (5 op)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssin laajuus: 12 luentoa, 1 ryhmätehtävä, 1 kirjallinen tehtävä, 5 op.
Aikataulu: perjantaisin 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10., 11.10., klo 10-14.

 1. KÄSITTEET JA OSA-ALUEET (6.9. klo 10-12; D109)
- Kurssin sisällön ja suorittamistavan esittely
- Tutkimukseen liittyviä käsitteitä: perus/soveltava tutkimus, tieteellinen menetelmä, metodologia, teoria, näkökulma, viitekehys, tieteellinen keskustelu, aineisto, lähde
- Menetelmiin liittyvät osa-alueet
- Kurssitehtävien antaminen

2. TUTKIMUSPROSESSI JA VIITEKÄYTÄNNÖT (6.9. klo 12-14; D109)
- Tutkimusprosessin vaiheet
- Viitekäytännöt

3. ja 4. JY:N KIRJASTON TIEDONHANKINNAN OPETUS (13.9. klo 10-14; Ag B112.1)

5. TUTKIMUSSTRATEGIOIHIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ (20.9. klo 10-12; D109)
- Empiirinen, teoreettinen, määrällinen, laadullinen, tapaus-, pitkittäis-, poikittaistutkimus
- Esimerkkejä tutkimusstrategioista: etnografinen tutkimus, toimintatutkimus, vertaileva tutkimus, kokeileva tutkimus, jne.

6. TIETEENFILOSOFISET SUUNTAUKSET JA TUTKIMUSETIIKKA (20.9. klo 12-14; D109)
- Mitä tieteenfilosofiset suuntaukset tarkoittavat, niiden muutokset, paradigman käsite
- Positivismin ja interpretivismin sekä modernin ja postmodernin paradigmojen epistemologiset ja ontologiset erot
- Monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteisyys
- Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö

7. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ I (27.9. klo 10-12; D109)
- Aineistonhankintamenetelmiin liittyviä käsitteitä: otanta, näyte, kokonaistutkimus
- Arkistoaineisto
- Havainnointi

8. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ II (27.9. klo 12-14; D109)
- Haastattelu
- Kysely

9. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ I (4.10. klo 10-12; D109)
- Teemoittelu, luokittelu, tyypittely,
- Hermeneuttinen analyysi pohjana eri oppiaineissa käytetyille tulkintaan perustuville menetelmille
- Fenomenologinen analyysi

10. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ II (4.10. klo 12-14; D109)
- Diskurssianalyysi
- Narratiivinen analyysi
- Tilastollisia menetelmiä

11. ja 12. RYHMÄTÖIDEN ESITTELYÄ (11.10. klo 10-14; D109)
- Ryhmätöiden esittelyä, keskustelua
- Palautteen kerääminen
 

Tehtävät:

Kirjallinen yksilötehtävä:
Opiskelija valitsee tarkastelukohteekseen jokin (taide)teoksen tai muun kulttuurituotteen. Opiskelija pohtii kolme erilaista tapaa tutkia valittua kohdetta siten, että kussakin tavassa aineistonhankinta- ja analyysimenetelmä ovat erilaiset. Kirjoitetaan 6-sivuinen pohdintateksti, jossa käytetään menetelmiin liittyvää lähdekirjallisuutta ja lähdeviitteitä. Tehtävä palautetaan sähköpostilla 1.11.2013 mennessä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.
 

Ryhmätehtävä:
Opiskelijat jaetaan 3–5 hengen ryhmiin, joissa opiskelijat miettivät jonkin tutkimusaiheen, joissa yhdistyy tavalla tai toisella ryhmän jäsenten edustamat oppiaineet. Ryhmät valitsevat Menetelmäpolkuja humanisteille -portaalin (www.jyu.fi/mehu) ongelmanasettelu-kuviosta jonkin ongelmanasettelun tavoitteen ja muotoilevat tavoitteesta konkreettisen tutkimusongelman. Ryhmät pohtivat portaalin aineistonhankintamenetelmä-kuvion ja aineiston analyysimenetelmä -kuvion avulla, miten muotoiltuun tutkimusongelmaan liittyvä tutkimus voitaisiin toteuttaa eli miten aineisto voitaisiin hankkia ja millä menetelmällä aineisto voitaisiin analysoida. Ryhmät esittelevät perustellut pohdintansa muille opiskelijoille 10–15 minuutin PowerPoint-esityksenä. PowerPoint-esitykset lähetetään ennen esitystä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.

 

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä peruskäsitteitä ja ymmärtää, miten tutkimuksen ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat, aineistonhankintamenetelmät, aineiston analyysimenetelmät ja näiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofisten suuntausten peruslähtökohdat tiedon ja todellisuuden luonteesta kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvailla yleisimpiä humanistisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija tuntee tutkimusprosessin osa-alueet ja osaa soveltaa tuntemustaan tutkimusprosessin kulun suunnitteluun. Opiskelija tuntee hyvän tieteellisen käytännön ja osaa noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen tekemisessä.

Literature:

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, I. Valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Alasuutari, Pertti, Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino, 1999.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha, Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 1998.

Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara Paula, Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, 2009.

Metsämuuronen, Jari, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky, 2005.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA401 Tutkimusvalmiudet (5 op)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssin laajuus: 12 luentoa, 1 ryhmätehtävä, 1 kirjallinen tehtävä, 5 op.
Aikataulu: perjantaisin 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10., 11.10., klo 10-14.

 1. KÄSITTEET JA OSA-ALUEET (6.9. klo 10-12; D109)
- Kurssin sisällön ja suorittamistavan esittely
- Tutkimukseen liittyviä käsitteitä: perus/soveltava tutkimus, tieteellinen menetelmä, metodologia, teoria, näkökulma, viitekehys, tieteellinen keskustelu, aineisto, lähde
- Menetelmiin liittyvät osa-alueet
- Kurssitehtävien antaminen

2. TUTKIMUSPROSESSI JA VIITEKÄYTÄNNÖT (6.9. klo 12-14; D109)
- Tutkimusprosessin vaiheet
- Viitekäytännöt

3. ja 4. JY:N KIRJASTON TIEDONHANKINNAN OPETUS (13.9. klo 10-14; Ag B112.1)

5. TUTKIMUSSTRATEGIOIHIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ (20.9. klo 10-12; D109)
- Empiirinen, teoreettinen, määrällinen, laadullinen, tapaus-, pitkittäis-, poikittaistutkimus
- Esimerkkejä tutkimusstrategioista: etnografinen tutkimus, toimintatutkimus, vertaileva tutkimus, kokeileva tutkimus, jne.

6. TIETEENFILOSOFISET SUUNTAUKSET JA TUTKIMUSETIIKKA (20.9. klo 12-14; D109)
- Mitä tieteenfilosofiset suuntaukset tarkoittavat, niiden muutokset, paradigman käsite
- Positivismin ja interpretivismin sekä modernin ja postmodernin paradigmojen epistemologiset ja ontologiset erot
- Monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteisyys
- Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö

7. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ I (27.9. klo 10-12; D109)
- Aineistonhankintamenetelmiin liittyviä käsitteitä: otanta, näyte, kokonaistutkimus
- Arkistoaineisto
- Havainnointi

8. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ II (27.9. klo 12-14; D109)
- Haastattelu
- Kysely

9. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ I (4.10. klo 10-12; D109)
- Teemoittelu, luokittelu, tyypittely,
- Hermeneuttinen analyysi pohjana eri oppiaineissa käytetyille tulkintaan perustuville menetelmille
- Fenomenologinen analyysi

10. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ II (4.10. klo 12-14; D109)
- Diskurssianalyysi
- Narratiivinen analyysi
- Tilastollisia menetelmiä

11. ja 12. RYHMÄTÖIDEN ESITTELYÄ (11.10. klo 10-14; D109)
- Ryhmätöiden esittelyä, keskustelua
- Palautteen kerääminen
 

Tehtävät:

Kirjallinen yksilötehtävä:
Opiskelija valitsee tarkastelukohteekseen jokin (taide)teoksen tai muun kulttuurituotteen. Opiskelija pohtii kolme erilaista tapaa tutkia valittua kohdetta siten, että kussakin tavassa aineistonhankinta- ja analyysimenetelmä ovat erilaiset. Kirjoitetaan 6-sivuinen pohdintateksti, jossa käytetään menetelmiin liittyvää lähdekirjallisuutta ja lähdeviitteitä. Tehtävä palautetaan sähköpostilla 1.11.2013 mennessä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.
 

Ryhmätehtävä:
Opiskelijat jaetaan 3–5 hengen ryhmiin, joissa opiskelijat miettivät jonkin tutkimusaiheen, joissa yhdistyy tavalla tai toisella ryhmän jäsenten edustamat oppiaineet. Ryhmät valitsevat Menetelmäpolkuja humanisteille -portaalin (www.jyu.fi/mehu) ongelmanasettelu-kuviosta jonkin ongelmanasettelun tavoitteen ja muotoilevat tavoitteesta konkreettisen tutkimusongelman. Ryhmät pohtivat portaalin aineistonhankintamenetelmä-kuvion ja aineiston analyysimenetelmä -kuvion avulla, miten muotoiltuun tutkimusongelmaan liittyvä tutkimus voitaisiin toteuttaa eli miten aineisto voitaisiin hankkia ja millä menetelmällä aineisto voitaisiin analysoida. Ryhmät esittelevät perustellut pohdintansa muille opiskelijoille 10–15 minuutin PowerPoint-esityksenä. PowerPoint-esitykset lähetetään ennen esitystä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.

 

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä peruskäsitteitä ja ymmärtää, miten tutkimuksen ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat, aineistonhankintamenetelmät, aineiston analyysimenetelmät ja näiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofisten suuntausten peruslähtökohdat tiedon ja todellisuuden luonteesta kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvailla yleisimpiä humanistisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija tuntee tutkimusprosessin osa-alueet ja osaa soveltaa tuntemustaan tutkimusprosessin kulun suunnitteluun. Opiskelija tuntee hyvän tieteellisen käytännön ja osaa noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen tekemisessä.

Literature:

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, I. Valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Alasuutari, Pertti, Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino, 1999.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha, Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 1998.

Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara Paula, Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, 2009.

Metsämuuronen, Jari, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky, 2005.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta, Taiku tutkii -luentosarja (1 - 5 op)

Laura Piippo (laura.h.piippo(at)jyu.fi)

Contents:

Luentosarja on tarkoitettu kaikille laitoksen opiskelijoille ja sen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin ja tutkimuksen tekemisen problematiikkaan ja menetelmiin. Luentosarja on erityisen hyödyllinen opinnäytteitä tekeville ja omaa opinnäytetyötään suunnitteleville opiskelijoille. Luentosarjan opettajina toimivat laitoksen eri oppiaineiden jatko-opiskelijat. Luennot esittelevät, millaisia aiheita laitoksen oppiaineissa tutkitaan, ja valottavat sitä, miten eri taideaineiden tutkimusnäkökulmat ja -teemat niveltyvät toisiinsa.

Kunkin luento koostuu seuraavista sisällöistä:

• Esitellään ydinkohdat tutkimuksen aiheesta ja pohditaan sitä, miten tutkimus sijoittuu oman tieteenalan ja yleisemmin tieteellisen keskustelun kenttään
• Pohditaan tutkimuksen kysymyksenasettelua, rajausta ja prosessia, jonka kautta tutkija on päätynyt kysymyksiin ja rajaukseen
• Esitellään tutkimuksen keskeiset aineistonhankintamenetelmät ja aineiston analyysimenetelmät.

Learning outcomes:

Opiskelija hahmottaa taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen kenttää erityisesti Taikun tämänhetkisten tutkimusaiheiden näkökulmasta, ja saa valmiuksia paikantaa itsensä ja kiinnostuksen kohteensa tälle kentälle.

Modes of study:

Luennot ja oheiskirjallisuus

Completion mode:

Kurssisuoritukseen (arvostelu hyväksytty/hylätty) vaaditaan:

• Läsnäolo luennoilla (enintään 2 poissaoloa)
• Palautekeskusteluun osallistuminen (verkossa)
• Essee (pituus 8-10 liuskaa)

 

Kurssin pohjalta kirjoitetaan n. 10 liuskan (liuska on n. 1500 merkkiä) essee (fonttikoko 12, riviväli 1,5, marginaalit 2,5), jossa käsitellään tarkemmin kolmea luentosarjalla esiteltyä tutkimusta.

Esseessä on tarkoitus syventää tuntemusta valituista tutkimuksista, tutkimussuuntauksista ja niiden metodologiasta, sekä esittää omaa analyyttistä ja kriittistä pohdintaa omista tutkimusintresseistä suhteessa esiteltyihin tutkimuksiin. Voit siis esimerkiksi vertailla omia tutkimusintressejäsi (esimerkiksi kandidaatintutkielman tai pro gradu -työn suhteen) valitsemiisi luentoihin, ja pohtia esiteltyjen metodien soveltuvuutta omaan käyttöösi. Kannattaa siis valita käsiteltäväksi luentoja, joista koet aidosti löytäväsi jotain sanottavaa myös omasta näkökulmastasi.

Luentomateriaalin lisäksi tutustutaan myös taustakirjallisuuteen; esseessä tulee viitata sekä kaikille yhteiseen oheislukemistoon, että vähintään toiseen kuhunkin valitsemaasi luentoon liittyvistä lähdeteksteistä. Lähdemateriaaliin on tarkoitus viitata myös suoria lainauksia käyttämällä. Esseessä tulee käyttää yhtenäistä viittaustekniikkaa ja sen loppuun laaditaan lähdeluettelo. Pelkkä luentojen ja lähdekirjallisuuden referoiminen, tai toisaalta myöskään omien tuntemusten tai mielipiteiden esittely ei riitä, vaan mukana on oltava sekä luentojen ja lähdetekstien analyyttista ja soveltavaa käsittelyä että omaa perusteltua ajattelua ja kriittistä arviointia. Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan esseen sivumäärään.

Schedule:

Ke 11.9. 14:15-15:45
Laura Piippo:
Kurssin alkusanat ja ohjeistus
Karoliina Kähmi:
Kirjoittamisen ja kirjallisuuden terapeuttiset mahdollisuudet

Ke 18.9. 14:15-15:45
Anna Pehkoranta:
Melankolia, etiikka ja estetiikka Chuang Huan, Maxine Hong Kingstonin ja Fae Myenne Ng'n teoksissa

Ke 25.9. 14:15-15:45
Heta Marttinen:
Epäluonnoton kerronta

Ke 2.10. 14:15-15:45
Riikka Ylitalo:
Pentti Saarikosken 1960-luvun lyriikan poliittinen runousoppi

Ke 9.10. 14:15-15:45
Essi Varis:
Sarjakuvaromaanien henkilöhahmojen lukeminen

Ke 16.10. 14:15-15:45
Kaisa Ahvenjärvi:
Saamelaisuuden representaatiot saamelaisessa nykylyriikassa

Ke 23.10. 14:15-15:45 SYYSTAUKO, ei tapaamista!

Ke 30.10. 14:15-15:45
Sari Kuuva:
Tunteet visuaalisessa taiteessa ja kulttuurissa

Ke 6.11. 14:15-15:45
Lauri Ockenström:
Kuvasymboliikka, kuvamagia ja esoteerinen perinne

Ke 13.11. 14:15-15:45
Nina Robbins:
Museaalinen poisto suomalaisissa taidemuseoissa

Ke 20.11. 14:15-15:45
Urpo Kovala:
Populismi liikkeenä ja retoriikkana

Ke 27.11. 14:15-15:45
Katja Kontturi:
Don Rosan Disney-sarjakuvat postmoderneina fantasiasarjakuvina

Ke 4.12. 14:15-15:45
Juri Joensuu:
Proseduraalisuus poetikassa, kirjallisuushistoriassa ja suomalaisessa kokeellisessa kirjallisuudessa

Ke 11.12. Palautekeskustelun ja kurssitöiden deadline Optimassa, ei tapaamista!

Literature:

Yhteinen oheiskirjallisuus

• Hallamaa, Launis, Lötjönen & Sorvali (toim.) (2006) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: SKS.
• Latvala, Peltonen & Saresma (toim.) (2004) Tutkija kertojana: tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

• Lisäksi luentokohtaiset oheismateriaalit (jaetaan kurssilla)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta, Työelämätaidot: Antiikin atleetit -kalenteriprojekti - tutki ja tuotteista (1 - 10 op)

Saana Tammisto

Current events:

HUOM. maanantaitapaamisten lisäksi kurssitapaamisiin kuuluu

• yhden tunnin mittainen studiotyöskentely joko 2.10. klo 12-18 ja to 3.10. klo 12-18 välisenä aikana. Studioaika varataan kurssin opettajalta kurssin alettua.
• yksi kalenterin "myyntitempaus", jonka aika, paikka ja muoto tarkentuvat markkinointisuunnitelmien pohjalta

Kurssille osallistuminen edellyttää taidehistoriallisen tiedon soveltamista, vähintään aineopinnot taidehistoriasta suositeltavat.

Contents:

Antiikin atleetit -kalenteriprojekti toteutetaan yhteistyössä Liikunnan Riemun jalkapallojaoston kanssa. Jo tutuksi tullut Liikunnan poikakalenteri nousee nyt uusiin ulottuvuuksiin taikulaisten käsissä. Kurssin aikana suunnitellaan ja toteutetaan sisällöllisesti ja visuaalisesti korkeatasoinen kalenteri, perehdytään kuvien käyttö- ja tekijänoikeuskysymyksiin, kalenterin tuotantoprosessiin sekä tuotteen markkinointiviestintään ja mainontaan. Projektin päämääränä on uudenlainen, taidetta ja ruumiinkulttuuria yhdistävä poikakalenteri, jonka asiakaskunta on edellisvuosia merkittävästi laajempi.

Linkit muutaman viime vuoden kalenteritietoihin:

• http://www.liikunnanriemu.com/2009/11/19/liikunnan-futisjoukkueen-poikakalenteri-2010/
• http://www.liikunnanriemu.com/lajit/jalkapallo/kalenteri-2011/
• http://www.liikunnanriemu.com/kalenteri-2012/
• https://www.facebook.com/LiikunnanPoikakalenteri2013
   

Learning outcomes:

Opiskelija saa käsityksen käytännön projektityöskentelystä ja asiakaslähtöisestä hankkeesta sekä hallitsee käyttö- ja tekijänoikeuksiin liittyvät perusasiat. Opiskelija osaa soveltaa taidehistoriallista tietoaan tuotteistamiseen myös omalle alalle epätyypillisissä hankkeissa.

Modes of study:

Luennot ja pienryhmätyöskentely

Completion mode:

Luennot, pienryhmätyöskentely, kirjallinen tuotos ja raportointi

Schedule:

Tapaamiset: maanantailuennot sekä lisäksi

• yhden tunnin mittainen studiotyöskentely joko 2.10. klo 12-18 ja to 3.10. klo 12-18 välisenä aikana. Studioaika varataan kurssin opettajalta kurssin alettua.
• yksi kalenterin "myyntitempaus", jonka aika, paikka ja muoto tarkentuvat markkinointisuunnitelmien pohjalta

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta, cinema and literature (1 - 10 op)

Tuomo Lahdelma (tuomo.lahdelma(at)gmail.com)

Jarmo Valkola (jarmo.valkola(at)gmail.com)

Current events: [Ei käännetty kuvausta.]

Instructors: professor Tuomo Lahdelma (University of Jyväskylä), professor Jarmo Valkola (Tallinn University)

Contents: [Ei käännetty kuvausta.]

Interactions and differences

There exists, to be sure, a substantial body of scholarship at the back of the phenomenon concerning historical interactions between Cinema and Literature; studies of film versions of novels and dramas, discussion of various authors’ interactions with the cinematic medium, texts documenting the different responses of writers to the form, and interpretations concerning this multilayered field between the two mediums.

There is also an increasing number of university courses and academic writing around this issue, and an insistence on comparing literary sources and their filmic renderings. The dominant tendency, at least in some countries, has been to emphasize the question of adaptation understood in quite a narrow manner, to speak of films based on novels and other literary sources as filmed literature; works transposed from one medium into another, novels into films.

Since there are differences between verbal and visual art, both consisting ideas of their own mediatic understanding, and both processing their own arsenal of thematic, formal, and stylistic possibilities.

We, as scholars of cinema and literature, want to stress the autonomy of the two forms, and the integrity of their being. At the same time, we also want to point out the vast ground of intertextual space found between films and their literary sources, space, and discourse  that includes a codified field between cinema and literature, codes specific to both of them, and codes that reflect the cultural conditions under which they have been produced.

So, as being a question of adaptation between film and literature, this point of view expands into being a transformation between both mediums, and to bring in another point, it also reflects a dynamic and process-bound relationship of interactions between literature and cinema. Visual and verbal art creates narratives through which we refer to the strategies, codes, and conventions employed to organize a story. Narrative cinema is one that uses these strategies as a means of reproducing ‘reality’, one which the spectator can identify or think of it in the realms of possibility.

This all reflects and pinpoints to an understanding and discourse between cinema and literature, dialogue between these traditions, and, at the same time, a possible reworking of certain, and in many cases, different modes of expression.

Our approach is interdisciplinary, bringing together significant perspectives and connections in film and literary studies, offering a variety of historical, aesthetical, critical, and theoretical approaches.

Course objectives

Analyze works of fiction and drama for plot structure, setting, characterization, theme, and narrative point of view.

Develop an understanding of critical analysis of film through careful examination of adaptations of literary texts, focusing on character development, dramatic structure, and performance.

Learn and utilize the terminology of film analysis, both those terms shared with literary discussion (character, plot, theme, setting) and those specific to cinema (cinematography, lighting, editing, the symbolic use of images and sounds, dialogue, rhythm, etc.).

Topics of the lectures

• language of cinema
• language of literature
• the various relations between verbal and visual art
• archetypal structures in film and literature
• cinematic storytelling devices
• the concept of adaptation
• screenwriting for film
• cinematic essay

Learning outcomes: [Ei käännetty kuvausta.]

Upon completion of this course, students will be able to:

• demonstrate their skills by engaging in extensive study of cinema and literary analysis
• produce original analytic approaches
• understand the various linkages between cinema and literature
• distinct the different roles of cinema and literature as separate mediums

Modes of study: [Ei käännetty kuvausta.]

Class activities and teaching methods

• lectures, screenings, individual and group workings and presentations
• reading of texts, and watching and analyzing films, discussions
• diverse use of instruction in developing students’ cognitive skills
• fostering students’ interest and curiosity in creating a dialogue between teachers and students
• developing a repertoire of paraphrases, metaphors, and other teaching techniques that promote the learning of concepts and ideas in film and literature studies

Completion mode: [Ei käännetty kuvausta.]

Assessment

Two assessed essays (should be connected with the themes and ideas discussed during the course) of approximately 4,500 words each.

Literature:

[Ei käännetty kuvausta.]

List of reading materials:

Books on Visual and Verbal Art, Perception, Adaptation and Film Theory:

 

  Albrecht-Crane, Christa, Dennis R Cutchins: Adaptation studies: new approaches. Madison [N.J.] : Fairleigh  

         Dickinson University Press, 2010.

Allen, Richard, Projecting Illusion: Film Spectatorship and the Impression of Reality, Cambridge 

       University Press, Cambridge 1995.

Anderson, B.F., Cognitive Psychology: The Study of Knowing, Learning and Thinking, Academic

       Press, New York 1975.

Andrew, Dudley, Concepts in Film Theory, Oxford University Press, Oxford, 1984.

Arnheim, Rudolf, Visual Thinking, University of California Press, Berkeley 1969.

Arnheim, Rudolf, Art and Visual Perception: A Psychology of the Creative Eye (The New  

        Version).

Aumont, Bergala, Marie, Vernet, Elokuvan estetiikka. Helsinki, Edita 1994.

Bagh, Peter von, Peili jolla oli muisti. Helsinki: SKS 2002.

Bazin, André, Elokuvan lajit, Helsinki, Love Kirjat 1990.

Bluestone, George, Novels into Film. Los Angeles: University of California Press 1971.

   Boozer, Jack: Authorship in Film Adaptation. University of Texas Press 2008.

Bordwell, David, Staiger, Janet & Thompson, Kristin, The Classical Hollywood Cinema: Film

       Style  & Mode of Production to 1960, Routledge & Kegan Paul, London 1985.

Bordwell, David & Thompson, Kristin, Film Art: An Introduction, Knopf, New York 1986.

Branigan, Edward, Narrative Comprehension and Film, Routledge, London and New York 1992.

Braudy, Leo, The World in a Frame: What We See in Films, The University of Chicago Press,

       Chicago and London 1976.

Bruce, V. & Green, P., Visual Perception: physiology, psychology, and ecology, Lawrence

       Erlbaum  Associates Ltd, London 1985.

Carroll, Noël, Mystifying Movies: Fads and Fallacies in Contemporary Film Theory, Columbia

       University Press, New York 1988.

Carroll, Noël, The Philosophy of Horror: Paradoxes of the Heart, Routledge & Kegan Paul, New

       York 1990.

Eisenstein, Sergei, Elokuvan muoto. Helsinki, Love Kirjat 1978.

Everett, Wendy, European Identity in Cinema, Intellect Books, Exeter 1996.

Hietala, Veijo, Tunteesta teesiin, Helsinki, Kirjastoplavelu 1994.

Hill, John & Pamela Church Gibson, The Oxford Guide to Film Studies. Oxford University Press,

        1998.

Horton, Andrew, and J. Magretta, Modern European Filmmakers and the Art of Adaptation. New York:  

     Frederic Ungar Publishing 1981.

Kaplan, E. Ann, Women & Film: Both Sides of the Camera, Methuen, New York 1983.

Marcus, F. , Film and Literature: Contrasts in the Media. NY: Chandler Publishing 1971.

Marcus, M, Filmmaking by the Book: Italian Cinema and Literary Adaptation. Baltimore: Johns Hopkins 

      University 1993.

McFarlane, Brian, Novel to Film: An Introduction to the Theory of Adaptation. Clarendon Press 1996.

Merleau-Ponty, Maurice, The Primacy of Perception, Northwestern University Press 1964.

Rock, Irving, An Introduction to Perception, MacMillan, New York 1975.

Salmi, Hannu, Elokuva ja historia. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Sharff, Stefan, The Elements of Cinema: Toward a Theory of Cinesthetic Impact, Columbia

      University Press, New York 1982.

Sorlin, Pierre, The Film in History, Blackwell, London 1980.

Toiviainen, Sakari, Suurinta elämässä: Elokuvamelodraaman kulta-aika. Helsinki, Vapk-  

      kustannus 1992.

Tudor, Andrew, Theories of Film, Secker & Warburg, London 1974.

Valkola, Jarmo, Kuvien havainnointi ja montaasin estetiikka, JULPU, Jyväskylän yliopisto 1999.

Valkola, Jarmo, Cognition and Visuality. University of Jyväskylä, Faculty of Humanities 2005.

Valkola, Jarmo, Thoughts on Images: A Philosophical Evaluation. Bucharest: Zeta Books 2012.

Valkola, Jarmo, Landscapes of the Mind: Emotion and Style in Aki Kaurismäki’s Films. Saarbrücken: 

       Lambert Academic Publishing 2012.

  Wollheim, Richard, Art and Its Objects (2nd ed.). Cambridge: Cambridge University

      Press 1980.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAP131 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä I (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Learning outcomes:

Opiskelija hahmottaa taidekasvatuksen keskeiset kysymykset nykykulttuurin, taidemaailman ja tutkimuksen ilmiöistä ja ongelmanasetteluista käsin. Hän tunnistaa taidefilosofian, taiteenteorian ja estetiikan keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää niiden sovellettavuuden. Opiskelijalla on näkemys taiteen ja esteettisen ulottuvuuden arvojen monikerroksisesta kentästä ja hänellä on edellytykset syventää ymmärrystään taiteen historiallisista ja kulttuurisista ehdoista ja rooleista.

Prerequisites:

Ei vaadita.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Opintomuodot: luennot, keskustelut, kirjallisuuteen perehtyminen, kirjoitukset ja lopputentti.

Completion mode:

Osallistuminen luennoille, annettujen tehtävien tekeminen, kirjallinen kuulustelu tai kokoava essee. Suoritukseen kuuluu luentojen ja oheiskirjallisuuden (ks. Ohjelma, kohdassa Aikataulu) suorittaminen.

Schedule:

Bildung      (6.11.)

 

Lähdemme kysymään taidekasvatuksen perään Bildungin käsitteen kautta. Tällä käsitteellä on historia, perinne ja painolasti, mutta kenties siitä avautuu myös muita, jopa uusia näkymiä ja mahdollisuuksia. Bild tarkoittaa kuvaa, ja Bildung käännetään usein ”sivistykseksi”. Mitä nämä ajatuskuviot voivat tarkoittaa konkreettisesti? Voiko taide olla Bildungia; miten ja milloin taidekasvatus on sitä?

 

Gert J.J. Biesta, “Prologue” (Beyond Learning. Democratic Education for a Human Future, 2006, 1-8)

John Dewey, luvusta “Having an Experience” (Art as Experience, 1934, 35-47)

 

Moninaisuus                  (13.11.)

 

Luennolla esittelen taiteen kenttää, taidemaailmaa, taiteiden järjestelmiä ja tähän liittyviä teorioita. Esillä on myös korkean/matalan (tai populaarin) raja ja sen väitetty häviäminen. Taide on aina paitsi ”teoksia” myös osa merkitysjärjestelmiä, tapoja ajatella ja toimia. Luennolla tuon esille taidemääritelmien moninaisuuden ja muuttuvuuden sekä ajatuksen, että tietyssä ajassa ja kulttuurissakin taide on aina moninaista. Olennaista ei ole määritellä taide lopullisesti – se on mahdotonta – vaan ymmärtää ja reflektoida omaa taidekäsitystä, nähdä mistä se on lähtenyt ja mihin se kenties johtaa.

 

Larry Shiner, “Introduction” ja “Conclusion” (The Invention of Art. A Cultural History, 2001, 3-9 ja 303-307)

George Dickie, “Taide yhteiskunnallisena instituutiona” (Estetiikka 1981/1971, 83-91)

 

Alku                           (20.11.)

 

Onko taide länsimaissa syntynyt käsite ja käytäntö? Monet tutkijat ovat viime aikoina esittäneet, että taide on päinvastoin kaikille kulttuureille yhteinen inhimillinen toiminnan, ajattelun ja vuorovaikutuksen tapa. Esteettinen ja jopa taiteellinen toiminta nähdään silloin ihmiselle ja eri kulttuureille luontaisena toimintatapana. Vallitseeko tässä suhteessa analogia taiteen ja kielen välillä: kaikilla ihmisillä on kieli, mutta kaikki kielet ovat erilaisia? Miten ympäristö, tyyli, normit, arvomaailma vaikuttavat siihen, millaiseksi taide muodostuu? – Luennolla käsittelen ”alkua” myös uuden aloittamisena ja perustamisena: taiteessa maailma nähdään uudesta näkökulmasta; taide perustaa uuden maailman. Onko taide siksi vapauden, utopioiden, unelmoinnin ja etiikan alue?

 

Ellen Dissanayake, “Introduction: Love and Art” (Art and Intimacy. How the Arts Began, 2000, 3-17)

Denis Dutton, “But They Don’t Have Our Concept of Art” (Noël Carroll, ed., Theories of Art Today, 2000, 217-238; luetaan ainakin 229 ja 233-238)

 

Todellisuus                 (27.11.)

 

Luennolla käsittelen taidetta ja taideteoksia asioiden tai tilanteiden artikulaatioina ja representaatioina (”kuvina”). Taiteen vapaus liittyy sen kokeelliseen luonteeseen; taiteen vapaus on osa sananvapautta – mutta mikä on sen suhde tekoihin? Otan esille taiteen ja etiikan sekä taiteen ja politiikan suhteen, sekä arkkitehtuurin kautta arjen ja ympäristön esteettisen kokemisen erot verrattuna joihinkin muihin taiteenlajeihin. Lisäksi käsittelen taiteen kokemisen ruumiillista (todellista, väkevää) puolta: se tuntuu meissä.

 

Yuriko Saito, ”Everyday aesthetic qualities and transience”, (Everyday aesthetics 2007, 149-158)

Pauline von Bonsdorff, ”Mielikuvituksen voima: ruumiin ja runouden kuvat” (Leila Haaparanta & al., toim., Kuva 2009, 27-41)

 

Arvo                           (5.12.)

 

Miten taidetta voi arvioida? Onko olemassa yleisiä kriteerejä, vai ainoastaan teoskohtaisia? Miten esteettiset tai taiteelliset ominaisuudet eroavat taideteosten muista ominaisuuksista, vai eroavatko? Taide on tuskin ”puhdasta” eikä se ole aina hyvää; mutta toisaalta jo taiteen käsite sisältää odotuksen arvosta. Mitä voimme siis odottaa taiteelta? Mikä on taiteellinen erinomaisuus, entä keskenkertaisuus, entä huono taide? Tuleeko taiteen olla (jossain mielessä) kaunista? Esittelen ja pohdin itseisarvon ja välinearvon jaottelua. Taide valjastetaan usein ideologisiin tai erilaisiin hyötytarkoituksiin – avoimesti ja peitellysti. Voimmeko erottaa taiteen ja propagandan, tai taiteen ja viihteen, tai taiteen ja terapian?

 

Marcia Muelder Eaton, “Esteettinen arvo” (Estetiikan ydinkysymyksiä, 152-163, 169-174)

John Benson, “Aesthetic and other values in the rural landscape” (Emily Brady & Sven Arntzen, eds., Humans in the Land 2008, 141-157)

 

Taidekasvatus            (11.12.)

 

Viimeisellä luennolla käsittelen kurssin teemoja kokoavasti. Pääotsikoita ovat affirmoiva ja kriittinen taidekasvatus. Pyrin sanomaan jotakin taiteelle ominaisesta voimasta hyvässä ja pahassa. Palaan taideteosten ja taiteellisen toiminnan problematiikkaan sekä taiteen paikalliseen vs. yleisinhimilliseen arvoon. Mitkä ovat taiteen soveltamisen mahdollisuudet? Miten taide voi tuottaa ymmärrystä toisista ihmisistä tai kulttuureista? Taide voi vahvistaa tuntemuksia, näkemyksiä, ennakkoluuloja, mutta se on myös arvokeskustelujen ja erimielisyyksien areena. Taide saattaa tuottaa hyvinvointia, mutta myös häiriöitä. Taide ei anna meille maailman valmiina, vaan kutsuvat meidät mukaan – näin haluan ajatella.

Literature:

Ks. ohjelma (kohdassa Aikataulu).

Key words:

Taide, kasvatus, taidekasvatus; esteettinen kokemus; esteettiset ja taiteen arvot; esteettinen ja taiteellinen toimijuus; taiteen rooli ihmisen elämässä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAP132 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä II (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Current events:

Osallistu Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnistukseen 22.9. (vapaaehtoista) http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/suunnistus

Osallistu mediataiteeseen ja elokuvaan keskittyvään taidekasvatusiltapäivään Jyväskylään Juomatehtaan auditorioon (Vapaudenkatu 25, Jyväskylä) to 26.9. klo 13–16. (vapaaehtoinen) http://www.liveherring.org/taidekasvatusiltapaiva/

Contents:

Kurssilla perehdytään taidekasvatuksen eri muotoihin työelämässä sekä osana taidemaailmaa ja kulttuuripolitiikkaa. Opetus koostuu pienryhmätyöskentelystä, luennoista ja vierailuista taidelaitoksiin.

Completion mode:

Kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa. Tämän lisäksi kurssiin sisältyy itsenäistä työskentelyä. Kurssista tehdään luentopäiväkirja ja kurssin päätteeksi kirjoitetaan kokoava essee oheiskirjallisuutta hyödyntäen.

Kurssilla käytetään materiaalina ns. Taikalamppu-menetelmäoppaita http://www.taikalamppu.fi/index.php/fi/menetelmaeoppaat

Opiskelijat esittelevät ryhmälle pareittain valitsemansa menetelmän.

Kurssin lukemistona on Elliot Eisnerin teos The arts and the creation of mind. http://site.ebrary.com/lib/jyvaskyla/docDetail.action?docID=10170753

Kurssin päätteeksi kirjoitettava essee: Kuvaile yksi taidekasvatuskäytäntö ja pohdi sitä suhteessa taidekasvatukselle annettuihin tehtäviin ja taidemaailmaan. Pohdi yleisesti taidekasvatuksen peruskysymyksiä kurssin sisältöjen ja Eisnerin kirjan valossa sekä omiin kokemuksiisi peilaten. Käytä lähdeviitteitä ja kirjoita loppuun kirjallisuusluettelo. Esseen pituus on noin 10 sivua. palauta sähköpostitse liitetiedostona ja muista laittaa tiedostoon oma nimesi ja kurssin koodi.

Schedule:

25.9. menetelmäoppaat: Matkalla ajassa (Anna K., Sanna, Elina), Voimauttava kuvataide (Milja, Helena, Innimari), Maailma on tilkkutäkki (Eeva, Soile, Maria), Taidetta pitkin ja poikin (Justiina, Aino, Emilia)

2.10. Menetelmäoppaat: Värin äänin (Joonas, Kaisa, Anna L.), Ympäristö haltuun (Irina, Suvi), Museopedagogia (Heidi, Sinikka)

9.10. klo 13:00-14:00 Jyväskylän kaupunginteatteri (Vapaudenkatu 36), teatterikuraattori Antti Niskanen esittelee talon toimintaa ja työnkuvaansa

 http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

16.10. klo 12:15-13:45 Jyväskylän taidemuseo (Kauppakatu 23), museolehtori Sirpa Turpeinen esittelee museon taidekasvatustoimintaa http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo

Esseen palautus 4.12. mennessä. Vastaa myös Korpissa palautekyselyyn!!!

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA421 Taidekasvatuksen proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi järjestetään yhdessä taidehistorian proseminaarin kanssa. Tarkemmat tiedot ja tapaamisajat: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155472

Contents:

Perehtyminen taidehistorian lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/156458

TKAS111 Lähestymistapoja tutkimukseen I (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Contents:

Työskentely

Osallistujat lukevat etukäteen jokaiseen istuntoon liittyvän kirjallisuuden ja kirjoittavat puolesta sivusta sivuun lukumerkintöjä tai pohdintoja, jotka viedään omaan kansioon Optimaan istuntoa edeltävällä viikolla (päivämäärät ks. ”kokoontumiset”). Näitä tekstejä ei arvioida. Tekstissä on suotava keskittyä itseä askarruttaneisiin kohtiin ja asioihin, joista haluaisi kuulla lisää ja keskustella. Istunnoissa osallistujat esittelevät suullisesti kysymyksiään, joita kurssin vetäjä valottaa parhaansa mukaan. Istunnoissa pyritään keskustelemaan ja yhdessä avaamaan kysymyksiä. Erimielisyydet ovat sallittuja, perustelut toivottuja.

Kurssin lopuksi jokainen kirjoittaa 8 s. (rv. 1,5, fontti esim. Times New Roman 12 pt) esseen, jossa yhdistyy vähintään kaksi kurssin kolmesta pääteemasta (tieteellinen argumentointi; tutkimusetiikka; hermeneuttinen problematiikka). Muuten näkökulma ja fokusointi ovat vapaasti valittavissa. Tavoitteena on teksti, jossa kirjoittaja pohtii itsenäisesti kurssilla käsiteltyjä aiheita ja kysymyksiä, ei kirjallisuuden referaatti.  

Esseiden viimeinen jättöpäivä on 20.11.2013. Essee jätetään omaan kansioon Optimassa tai Taikun esseelaatikkoon (Educa 1. krs). Esseen jättämisestä voi tiedottaa sähköpostilla Pauline von Bonsdorffille, pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi.

Learning outcomes:

Opiskelija osaa hahmottaa tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja sen perusperiaatteita, on sisäistänyt tutkimusetiikan keskeiset kysymyksenasettelut, tiedostaa oman roolinsa tutkimustiedon muodostajana, sekä ymmärtää kielen merkityksen tutkimusprosessin eri vaiheissa.

Opiskelija syventää ihmistiedettä ja tutkimusprosessia koskevaa ymmärrystään ja kehittää akateemisia taitojaan mm. seuraavilla osa-alueilla:

• argumentointi (ml. perustelut), kriittisyys, kyky hahmottaa erilaisten lähteiden lähtökohtia ja luonnetta, kyky kiteyttää asioita ja keskustella lähteiden kanssa
• akateemiset keskustelutaidot, yhteistyö ja esiintyminen

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Aloitusluento, itsenäinen työskentely, keskustelut.

Completion mode:

Kysymykset ja kommentit Optimaan istuntoa edeltävään keskiviikkoon mennessä; kokoava essee 8 s. 15.11. mennessä.

Course workload:

5 op.

Schedule:

16.9. Kurssin esittely ja työskentelytavat

7.10. Hermeneutiikka, kieli, kokemus (kommentit ja kysymykset Optimaan 2.10 mennessä)

14.10. Tutkimusetiikka – harkinnan ja sääntöjen jännite (kommentit ja kysymykset Optimaan 9.10. mennessä)

28.10. Tieteellisen tutkimuksen luonne ihmistieteissä: argumentointi ja tieteelliset perusoletukset (kommentit ja kysymykset Optimaan 23.10. mennessä)

Literature:

1. otteita seuraavista: Gadamer, Hermeneutiikka; Vattimo, Tulkinnan etiikka; Gallagher, Hermeneutics and Education

2. Hallamaa, Jaana & al., toim. 2006. Etiikkaa ihmistieteille, ss. 9–66, 93–202, 220–273, 296–317, 349–359, 397–415

3. Marja-Liisa Kakkuri- Knuuttila & Kaisa Heinlahti 2006. Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia

lisäksi voi lukea

Raatikainen, Panu 2004. Ihmistieteet ja filosofia, ss. 15–84

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS112 Lähestymistapoja tutkimukseen II (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Contents:

Perehdytään taidekasvatuksen tutkimusmenetelmiin ja etsitään itselle sopivia menetelmiä suhteessa tulevaan gradututkielmaan sekä tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin ja etsitään omaa, luovaa tieteellistä kirjoittajuutta.

 

Modes of study:

Ryhmätyöskentely, yhteistoiminnallinen oppiminen ja itsenäinen työskentely

Completion mode:

Kurssin päätteeksi kirjoitetaan kokoava essee, jossa arvioidaan omaa tieteellisen kirjoittajuuden luonnetta (vahvuuksia ja kehittämisen kohteita) sekä esitellään yksi tieteellinen menetelmä tutkimuksellisena lähestymistapana. Tieteellisen kirjoittajuuden yhteydessä voi käsitellä myös omaa tieteellisen lukemisen taitoaan.  Menetelmästä voi kirjoittaa suhteessa omaan tutkimusaiheeseen, jos sellainen on jo olemassa. Menetelmästä kirjoitetaan yleinen kuvaus sekä arvioidaan sen etuja ja rajoituksia. Esseessä käytetään lähdekirjallisuutta, ja se merkitään tekstiin lähdeviittein. Esseen pituus on yhteensä noin 10 sivua. Essee palautetaan viimeistään 10.1.2014.

Literature:

https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja

http://oppimateriaalit.jamk.fi/kirjoittajanapu/asiantuntijan-tekstitaidot/

Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio (toim). Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet.

Kinnunen & Löytty (toim.). Tieteellinen kirjoittaminen.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS131 Taidekasvatuksen klassikoita I (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS200 Seminaari, Taidekasvatuksen pääaineopiskelijoille; syventävien opintojen gradu-/maisteriseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Huom. tiedonhankinnan koulutus pääkirjastossa (tapaaminen aulassa) 1.10. klo 16.15 - 18.

Korpissa näkyy seminaarin yleiset tiedot ja alustava ohjelma. Tarkempi ohjeistus ja päivitetty ohjelma ovat seminaarin Optima-sivustolla.

Contents:

Ks. "aikataulu".

Learning outcomes:

Opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen. Hän osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu. Seminaariin kannattaa tulla, kun on valmis ryhtymään kirjoittamaan pro gradu-tutkielmaa. Aloittamisajankohdasta ja tutkielman aiheesta voi keskustella etukäteen henkilökunnan, esim. professorin kanssa.

Registration:

Korpissa.

Selection procedure:

Kaikki pääaineopiskelijat, joilla pro gradu-tutkielman kirjoittaminen on ajankohtaista, pääsevät seminaariin (osallistujamäärä on ohjeellinen ja merkitty Korppiin tilavarausten vuoksi).

Modes of study:

Seminaari: pääsääntöisesti osallistujat esittelevät ja arvioivat omia ja toisten töitä. Vertaisopetus on keskeisellä sijalla!

Completion mode:

Tutkimussuunnitelman (1. lukukausi) ja artikkelin (2. lukukausi) laatiminen, 2 opponointia, tutkimusaihion tekeminen, luetun gradun esittely, aktiivinen osallistuminen istuntoihin.

Course workload:

10 op. Suoritusmerkintä tulee koko suorituksen perusteella (2 lukukautta) ellei muusta erikseen sovita.

Schedule:

Ohjelma on Optimassa!

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAJ210 Tutkimusseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Janne Vilkuna (janne.vilkuna(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

Kevät

KIKS212 Luovuus ja kirjoittamisen prosessi, Writing Films (korvaa myös TAIS601) (5 op)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Current events:

Teachers are ERASMUS visits from Prague
author, dr, David Novotny, Fictionfilm and manuscript Prague Charles University
regiseur, prof Martin Stoll Making documentary film Prague Charles University

Contents:

 

Screenwriting as a Craft, Prof. David Jan Novotny
Documentary film prof Martin Stoll
Writing essay and creative scripts

 

Learning outcomes:

Knowledge of ways how films can be planned, and ability to make some simple crafts of screenwriting

Registration:

Korppi

Selection procedure:

By writing assignment students have made before the course

Modes of study:

Screenwriting workshop - practical exercises
Lessons on fiction and documenrary Films and Screenwriting
Analysis of Films

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen kurssille, tapaamisiin osallistuminen on pakollista, oheiskirjallisuus ja lopputehtävä kurssikokonaisuuden jälkeen,

Course workload:

5 op (ecs)

Schedule:

David Novotnyn kurssi 5. - 9.5 sekä Martin Stollin kurssi 13.5 - 16.5.

Lopputehtävä dedline 30.6. 2014

Contact information:

yhteyshenkilö:  risto.niemi-pynttari@jyu.fi

opettajat: 'David Jan Novotný' <d.j.novotny@seznam.cz> 
Martin Štoll <martstoll@gmail.com>

Key words:

Screenwriting, Fiction film, Documentary film

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/en/courses/164633

KIKS214 Kulttuuri ja hyvinvointi, Omaelämäkerta-kurssi (korvaa myös TAIS601) (5 op)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Current events:

 

http://users.jyu.fi/~rniemi/LuovaOmaelamaKurs.pdf

Contents:

Kurssilla tutustutaan luovaan omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen perustuvaan ryhmämenetelmään, joka kirjoittamiseen liittyvien taitojen harjoittamisen lisäksi tukee opiskelijan itsetuntemusta ja kasvua.

Kurssilla luodaan katsaus menetelmän teoreettisiin perusteisiin sekä sen käyttömahdollisuuksiin kirjoittamisen eri alueilla: omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa, reflektiivisessä kirjoittamisessa, fiktion kirjoittamisessa sekä tietokirjoittamisesta. Kurssin aikana tehdään omaelämäkerrallisia luku- ja kirjoitusharjoituksia, joissa kokeillaan ja tunnustellaan omaa tyyliä ja äänialaa.

Nyky-ymmärryksen, esimerkiksi Damasion mukaan identiteettimme ei ole pysyvä, varmojen ja kestävien muistikuvien päälle rakentuva minämöhkäle, vaan hauras ja alati ajassa muuttuva elollinen organismi. Kirjoittaessamme olemme tekemisissä elävän ja tuntevan minämme kanssa, jota muisteleminen ja muisteleva kirjoittaminen pitävät elossa ja eloisana – ”elävässä jatkuvuuden tunnossaan”, psykologi ja filosofi Kirsti Määttäsen ajatusta soveltaakseni. Viime vuosina on prosessimaisen minäkäsityksen pohjalta on luotu meillä ja maailmalla monia erilaisia persoonallista ja inhimillistä kasvua tukevia omaelämäkerrallisia ohjelmia ja menetelmiä, joita kurssilla esitellään.  

Learning outcomes:

Opiskelija syventyy luovan omaelämäkerrallisen kirjoittamisen teoriaan ja menetelmään pääsee pohtimaan omaelämäkerrallisuuden merkitystä käytännössä omassa työssään ja jossakin oman kirjoittamisensa alueella: yliopistollisessa kirjoitusharjoitusproosassa, reflektiivisessä proosassa, omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa, fiktion kirjoittamisessa tai luovassa tietokirjoittamisessa.

Modes of study:

a) luennot

b) Kirjoitusharjoitukset = pienet tuntiharjoitukset yksin ja/tai ryhmässä, kotitehtävät

c) Kirjallisuuden lukeminen: 1 tieto- ja/tai teoriakirjasta tai -artikkelista  + 1 omaelämäkerrallisesta teoksesta kirjoitettava omakohtainen lukuraportti (2 x 3 liuskaa)

Completion mode:

 

a) oppimispäiväkirja – reflektiivinen kirjoittaminen

b) Lopputyö

Course workload:

5 op

Schedule:

Kurssin ohjelma & aikataulu:

20.2. 14–18

21.2. 10–13

13.3. 14–17

14.3. Seminaaripäivä 12  - 16

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/163687

TAHA421 Taidehistorian proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Koppa: https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

Ensimmäinen kurssitapaaminen pidetään vasta to 7.11. klo 12.15 alkaen. Ei tapaamista 31.10.

Contents:

Perehtyminen taidehistorian ja taidekasvatuksen lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

TAHS312 Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä, Kulttuuriympäristö tietovarantona (5 op)

Ari Häyrinen (ari.hayrinen(at)jyu.fi)

Helena Lonkila (helena.lonkila(at)jyu.fi)

Contents:

Opintojaksossa perehdytään kulttuuriympäristöä koskevan tiedon rakentumiseen ja struktuureihin sekä kulttuuriympäristön monimuotoisiin esityksiin eri konteksteissa. Erityiskysymyksenä tarkastellaan tietovarantojen (esimerkiksi tietokantojen, rekistereiden ja paikkatietojärjestelmien) toimintaa kulttuuriympäristön tulkinnassa

Learning outcomes:

Opintojaksossa tutustutaan kulttuuriperintöalan digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin. Opintojakso antaa valmiuksia osallistua tietojärjestelmähankkeisiin ja sisältää tietojohtamisen välttämättömiä perustietoja.

Kurssin käytyään opiskelija tuntee kulttuuriperintöalan vakiintuneita standardeja ja osaa soveltaa niitä tutkimuksessa ja käytännön työssä.

Modes of study:

Kontaktiopetuskurssi, Moodle-oppimisalustan aktiivinen seuraaminen ja kommentointi ja itsenäinen työskentely.

Sisältää myös englanninkielisiä luentoja.

Completion mode:

Ennakko ja välitehtävät, harjoitustehtävien esittely seminaarissa.

Schedule:

tiistai 8.4

12:15–13.00 Johdantoluento
- Helene Lonkila, TAIKU

13:00–13:45 Jyväskylän kaupungin rakennetun ympäristön tietojärjestelmät + otteita valtakunnallisista järjestelmistä.
- Saija Silen, Keski-Suomen Museo

13:45–14.00 KAHVI

14:00–14:45 Museoviraston kulttuuriympäristön tietoaineistot ja -palvelut
- Minna Ryyppä, museovirasto

14:45–15:30 Tietosuoja ja henkilörekisterit tutkimuksessa
- Riitta Ollila, JYU kauppakorkeakoul

15:30-16:00 Välitehtävä ja Moodlen toiminta

 

tiistai 22.4

 09:15– 10.45 Tietojärjestelmät ja tiedon organisoinnin periaatteet
- <a href="https://moodle.jyu.fi/mod/page/view.php?id=30711" class="autolink" title="Ari Häyrinen">Ari Häyrinen</a>

10.45 - 11.30 Arkistojen yhteinen hakemistopalvelu AHAA
- Mika Nyman

11:30–12:15    LOUNAS

12:15–13.45   Seikkailu ympäristöhallinnon käsiteviidakossa
- Johanna Enqvist, HY

13:45–14.00    KAHVI

14:00–15:30    Visiota kansainvälisiin standardeihin ja näkymiä Euroopan ulkopuolelle
- Nicholas Crofts, Geneve, Sveitsi. 

15:30-16:00 Välitehtävä ja Moodlen toiminta

 

tiistai 6.5

09:15–10.00    Mitä on open data & case liikuntapaikat.fi
- Ari Häyrinen, Kirsi Vehkakoski

10:00–10:45    Epäviralliset aineistot ja yhteisöt tiedontuottajina
- <a href="https://moodle.jyu.fi/mod/page/view.php?id=30711" class="autolink" title="Ari Häyrinen">Ari Häyrinen</a>

10.45 - 11.30   Yhteisöt tiedontuottajina: museon näkökulma
- Maija Ekosaari

11:30–12:15    LOUNAS

12:15–13.00    Kokonaisarkkitehtuuri
- Mika Nyman

13:00–13:45    Tutkimuksen minimitietomalli
- Mika Nyman

13:45–14.00    KAHVI

14:00–14:45    Case Taiku
- Jyu Heikki Hanka ja Saana Tammisto

14:45–15:30    Case Finna & Vapriikki 
- Maija Ekosaari

15:30-16:00    Välitehtävä ja Moodlen toiminta

 

tiistai 13.5

Kurssilaiset esittelevät harjoitustyönsä (Välitehtävä 3) toisillensa ja valmistautuvat keskustelemaan aktiivisesti muiden osallistujien töistä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=551

TAIA121 Taiteentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä (5 op)

Annika Waenerberg (annika.waenerberg10(at)gmail.com)

Current events:

Kurssi on sama kuin syksyllä 2013. Katso toistaiseksi kurssikuvaus sieltä, alkaa 1.10.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA210 Kulttuurintutkimus, eläimellinen kulttuuriperintö (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Current events:

Luennot ovat katsottavissa moniviestimen kautta.  Polkuavain on jaloPeura. https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/taiku/yleis/elaimellinen

Contents:

Eläimet ovat osa kulttuuriperintöä. Ihmisten ja eläinten välinen suhde on saanut erityisiä kulttuurisia muotoja ja eläimet ovat olleet läsnä uskomuksissa, kertomuksissa ja taiteissa. Ihmistieteellinen eläintutkimus kysyy, millainen tämä suhde on ollut ja mitä se on nykypäivänä, sekä mistä näkökulmista sitä voidaan tutkia. Luentosarja valottaa eri puolia tästä ilmiöstä ja luennoitsijoina toimii joukko alan asiantuntijoita.

Learning outcomes:

Ihmistieteellisen eläintutkimuksen tuntemus osana kulttuurintutkimusta.

Completion mode:

Osallistuminen luennoille tai luentojen kuuntelu verkossa ja kokoavan esseen kirjoittaminen lähdekirjallisuutta hyödyntäen. Tutkiva ja pohtiva essee kirjoitetaan itseä kiinnostavasta eläinteemasta kulttuurintutkimuksessa. Eläimiä kulttuuriperinnön osana voi lähestyä useista eri tutkimusnäkökulmista, joita on esitelty luennoilla. Kerro, miten valitsemasi näkökulma ja aihe sijoittuu tähän tutkimukseen. Voit ottaa mukaan jonkin pienen aineiston, esimerkiksi jonkin taiteilijan teokset. Aineiston on hyvä olla suhteellisen rajattu. Tarkoituksena on siis syventää yhtä tutkimusnäkökulmaa suhteessa eläimiin kulttuuriperinnössä. Esseessä hyödynnetään monipuolisesti luentojen sisältöjä sekä itse valittua lähdekirjallisuutta (vähintään yksi teos). Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja sen pituus on 10-12 sivua. Halutessasi voit lähettää esseesuunnitelman kommentoitavaksi tentaattori Tarja Pääjoelle ennen kirjoittamisen aloittamista. Palautus viimeistään 2.6. sähköpostitse tarja.paajoki@jyu.fi.

Schedule:

3.3. Eläimet kulttuuriperintönä ja kulttuuristen määrittelyjen kohteina, Janne Vilkuna

10.3. Ihmistieteellinen eläintutkimus ja lehmäkertomukset, Taija Kaarlenkaski

17.3. Vienan karhut ja koirat, Helena Lonkila

24.3. Koirien historia taiteessa ja kirjallisuudessa, Petri Pietiläinen

31.3. Emil Cedercreutzin hevoset, Annika Waenerberg

7.4. Elävät eläimet nykytaiteessa, Outi-Maija Hakala

28.4. Ihmisen ja hevosen suhteen muuttuminen, Marjo-Riitta Leinonen

5.5. Teoreettisia näkökulmia runouden lintumaisuuksiin, Karoliina Lummaa

12.5. Hirviömäisyyksiä kulttuurissa, Katja Fält ja Susanne Ylönen

19.5. Koonti, Tarja Pääjoki

Aikataulu täydentyy lähiaikoina

Literature:

Esseessä käytetty kirjallisuus vapaavalintaista. Kirjaston lukusalissa kärry, jossa kurssiin sopivia teoksia. E-kirjoja löytyy kirjaston tietokannoista esim. haulla human animal studies.

Esim. Kaarlenkaski, Kertomuksia lehmästä. Kelmettilä, Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä. Keinänen&Nyman, Kissojen Suomi. Sepänmaa&Kainulainen, Ihmisten eläinkirja. Aalto, Johdatus eläinfilosofiaan. Niemelä et al., Ihminen ja ympäristö. Viitala, Älykäs eläin.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA240 Lasten- ja nuortenkulttuuri (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Contents:

Lastenkulttuurin ilmiöön ja sitä käsittelevään tutkimukseen perehtyminen erityisesti kulttuurintutkimuksen ja uuden lapsuudentutkimuksen näkökulmista.

Modes of study:

Lähiopetus (luennot) ja itsenäinen työskentely (oheiskirjallisuuden lukeminen ja lastenkulttuurin ilmiöiden seuraaminen)

Completion mode:

Kurssin päätteeksi kirjoitetaan tutkiva essee, jossa perehdytään tarkemmin yhteen lastenkulttuurin teemaan. Esseessä hyödynnetään luentoja ja oheiskirjallisuutta. esseen teeman voi valita oman kiinnostuksen mukaan. Kirjallisuuteen löytyy viitteitä luentodioista, mutta sitä voi etsiä myös itse esim. kirjaston tietokantoja hyödyntämällä vaikkapa haulla children's culture. Tärkeintä on keskittyä kulttuurintutkimukselliseen näkökulmaan (ei esim. kasvatukselliseen tai kehityspsykologiseen). Esseen pituus on n. 10-12 sivua. Käytä lähdeviitteitä. Palautus 11.4. mennessä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta, OMAELÄMÄ taide, kirjoittaminen, tutkimus (1 - 5 op)

Tuomo Lahdelma (tuomo.lahdelma(at)gmail.com)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Contents:

OMAELÄMÄ taide, kirjoittaminen, tutkimus

TAIA601  tai KIKS214 (1 – 5 op) Oheiskirjallisuus (kirjalista alempana)  ja seminaari
perjantaina 14.3. A 103 10 – 17,

Seminaarin jälkeen opiskelijat hahmottavat omaelämä -teemasta kiinnostuksensa kohteet, sekä tekevät suunnitelman esseestä jossa käsittelevät taidetta ja omaelämäkerrallisuutta terapeuttisena muotona.(30.6.mennessä)

Seminaarin Ohjelma

10.15 Tarja Pääjoki:  Tarinalähtöiset ja taiteelliset menetelmät

11.15 Tuomo Lahdelma: Terapeuttisen kirjoittamisen harjoituksista

12 –   lounastauko

13.15 Mari Martin: Teatterillinen minä

14.15 Päivi Kosonen: Luova omaelämäkirjoittaminen

15.15 Niina Repo: Sanataidetta kriisipiiriläisille

16.15     Yleiskeskustelu

Oheiskirjallisuus

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee omaelämä -tutkimuksen ja taiteen alueen. Hän tuntee oman elämän käsittelyn voimaannuttavia ja terapeuttisia mahdollisuuksia, sekä perehtyy valitsemaansa taiteen alueeseen tältä kannalta.

Modes of study:

Luennot, teoriakirjallisuus, kaunokirjallisuus ym. taide ja omaelämä -valokuva tai filmi-aineisto.

Completion mode:

Osallistuminen seminaariin, opiskelijan kiinnostuksen mukaan hahmotettu näkökulma ja suunnitelma (2 sivua, ja lähdeluettelo), sekä essee (20 sivua) teoriakirjallisuuteen ja taiteelliseen aineistoon perustuva essee.

Course workload:

Seminaariin osallistuminen sekä suunnitelma 2 op

Essee n. 18 sivua, jonka aihe ja näkökulma valitaan oheiskirjallisuuden perusteella, 3 op

Schedule:

Suunnittelutehtävä ja esseesuortus tehdään seminaarin jälkeen, dedline 30.6.

Literature:

 

Oheiskirjallisuutta 3 op essee-suoritukseen ( valitaan kolme teosta, jossa on vähintään yksi  tutkimuskirjallisuutta, lisäksi omaelämäkerrallista taidetta tai kirjallisuutta jota voi ehdottaa listan ulkopuoleltakin).

Vilma Hänninen, Sisäinen tarina, elämä ja muutos, Tampereen yliopisto, Tampere 2003, ISBN10: 9514446518 , ISBN13: 9789514446511

Juhani Ihanus (toim)Koskettavat tarinat: johdantoa kirjallisuusterapiaan, BTJ Kirjastopalvelu 2002, ISBN 951-692-530-8

Päivi Känkänen "Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa", teoksessa Taiteeksi tarinoitu oma elämä (Toim. Sava & Vesanen-Laukkanen), PS-kustannus, 2004, ISBN 952-451-097-9

Mari Martin: Teatterillinen minä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41965/Acta_Scenica_35.pdf?sequence=1

Päivi Rantala & Satu-Mari Jansson (toim.) Taiteesta toiseen, Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia (2013) http://www.taikahanke.fi/binary/file/-/id/1/fid/1383

Tuija Saresma, Omaelämäkerran rajapinnoilla, Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja (92) 2007. ISBN978-951-39-2771-4 tai ISSN1457-6899

Nina Sääskilahti, Ajan partaalla. Omaelämäkerrallinen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri. Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimusyksikkö, 2011. ISBN: 978-951-39-4548-0
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40835

Bardy & Känkänen, Omat ja muiden tarinat.
Krappala & Pääjoki (toim.). Taide ja toiseus.
Kujansuu & Saarenmaa (toim.), Tunnustus ja todistus.
Sava & Vesanen-Laukkanen (toim.), Taiteeksi tarinoitu oma elämä 

Omaelämäkerta, päiväkirja, autofiktio, valokuva, draama, filmi, ym.

VALOKUVAN VOIMAA 7 -osainen TV-sarja
http://yle.fi/aihe/valokuvan-voimaa

Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö (voimauttava valokuva)

Anja Snellman: Ihon aika tai Pääoma ym. (autofiktio),

Peter Franzen: Tumman veden päällä (autofiktio)Tammi 2010, ISBN: 978-951-31-5404-2
sekä samaniminen elokuva.

Aila Meriluoto: Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975, WSOY 1996 sekä Peter-Peter 1971.

Friedrich Nietzsche sekä Taneli Viitala: Elämän tarinallistaminen Nietzschen tuotannossa ( pro gradu 2011)
urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201201121024

 

Contact information:

Seminaarin jälkeen suoritettavat tehtävät     risto.niemi-pynttäri@jyu.fi

Key words:

Päiväkirja, autobiobgrafia, autofiktio, voimauttava valokuva, minän esittäminen, terapeuttisuus, taide ja hyvinvointi.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta, Sight-size -metodi (1 - 5 op)

Heikki Hanka (heikki.j.hanka(at)jyu.fi)

Contents:

Sight-size -metodi, taiteilija Ninni Heldt.

Kurssilla tutustutaan akateemisen tradition/ klassis-realistisen maalausmetodin historiaan ja sillä "opiskelemiseen" käytännön harjoitusten kuten planssien kopioimisen ja kipsimallin piirtämisen/maalaamisen kautta.

Sight-size metodi on klassis-realistinen maalaus- ja piirustusmetodi, jonka traditio on alkanut Firenzessä ja myöhemmin kehittynyt pohjois- Euroopan taideakatemioissa ja levinnyt Amerikkaan ranskalaisen taidemaalarin Jean-Leon Gerome’in (1824- 1904) oppilaiden kautta. Tämä akateeminen traditio lähes täydellisesti katosi abstraktin ekspressionismin tullessa muotiin noin 1940-luvulla, säilyen vain muutamissa studioissa. 

Gerome’in oppilaina Pariisin Ecole des Beaux-Arts’issa on ollut myös suomalaisia taidemaalareita. Albert Edelfelt pyrki opiskelemaan 1874 Gerome’in luokalle, koska tiesi tämän harjoituttavan erityisesti piirustusta ja sommittelua. Opinnot Gerome’in johdolla toivat vankan teknisen pohjan koko Edelfeltin tuotannolle. Gunnar Berndtson aloitti 1876 opinnot myös Jean-Leon Gerome’in oppilaana. (Tuntematon horisontti s 20.)

Completion mode: <div id="cke_pastebin"> <span style="font-size: 12px;">- Aktiivinen osallistuminen kahden päivän teorialuennoille ja piirustusdemoihin</span></div> <div id="cke_pastebin"> - Tämän lisäksi ongelmakeskeinen selvitystehtävä: ”Mitä on akateeminen taideperinne”. Tehtävässä on tavoitteena selvittää akateemisen taideperinteen menneisyyttä ja nykyisyyttä, sekä suhteuttaa luentojen ja demonstraatioiden anti tähän laajempaan kokonaisuuteen. Selvitystehtävä koostuu kaksiosaisesta kirjallisesta tehtävästä:</div> <div id="cke_pastebin"> 1. Noin 5 sivun mittainen essee aiheesta "Mitä on akateeminen taideperinne". Teksti tulee olla lähdeviittauksin varustettu.</div> <div id="cke_pastebin"> 2. Lähdeaineistoraportti, jossa selvitetään aiheesta löytyvä informaatio a) internetissä, b) yliopiston kirjastossa, c) elektronisissa aineistoissa, jotka ovat tavoitettavissa JY:n kautta. Hyväksyttävä suoritus edellyttää kaikkien näiden lähdepaikkojen hyödyntämistä. Toisin sanoen loppukooste on aihepiirin keskeinen bibliografia. Kaikkiin lähteisiin ei ole mahdollista tutustua, sillä osa on saatavilla kuin kaukolainojen kautta. Bibliografisten tietojen ilmoittaminen siis riittää. Luetteloon on kuitenkin merkittävä mihin lähteisiin on tutustunut käytännössä.</div> <div id="cke_pastebin">  </div> <div id="cke_pastebin"> Selvitystehtävän tentaattori: professori Heikki Hanka.</div>
Literature:

ACR Edition, Gerald M. Ackerman

Charles Barque and Jean-Leon Gerome, Drawing course

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA121 Taiteen teoria I (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Ens. kokoontuminen ti 21.1. klo 12-14 D304: kurssin sisältö ja suoritustavat.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA150 Taiteen opetus (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Ens. kokoontuminen ke 22.1. klo 12-14 D109: kurssin sisältö ja suoritustavat.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA421 Taidekasvatuksen proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi järjestetään yhdessä taidehistorian proseminaarin kanssa. Tarkemmat tiedot ja tapaamisajat: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155472

Contents:

Perehtyminen taidehistorian lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/156458

TKAS122 Taiteen ja kulttuurin teoria II, Eletty ja esitetty ympäristö (5 op)

Helena Lonkila (helena.lonkila(at)jyu.fi)

Kaisa Mäki-Petäjä (reetta.k.maki-petaja(at)jyu.fi)

Contents: Kurssilla syvennytään kulttuurin ja ympäristön suhteeseen, siihen miten elämäntavat ja kulttuuri vaikuttavat ympäristön hahmottamiseen, mieltämiseen ja kokemiseen sekä ympäristöjen muotoutumiseen. </div>
Learning outcomes:

Kurssin tarkoituksena on oppia ymmärtämään fyysisen ja mielletyn ympäristön suhteet ja erot sekä oppia hahmottamaan kulttuuriympäristön subjektiivisten ja intersubjektiivisten piirteiden monitasoista vuorovaikutusta. Päämääränä on oppia analysoimaan ympäristösuhteen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, miten sen muodostumiseen vaikutetaan ja lisätä omaa tietoisuutta näistä tekijöistä itse koetuissa ympäristöissä ja ympäristörepresentaatioissa.

Completion mode: Kontaktiopetus ja itsenäisiä tehtäviä.  Kurssi on kollokviomainen, keskustelua suosiva.
Literature:

Léfèbvre: La production Berleant, ed.: Environment and the Arts von Bonsdorff, Heinänen, Kaukio, toim.: Tunne Maisema, Yi-Fu Tuan: Space and Place, Brandt: How Buildings Learn

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS123 Taiteen ja kulttuurin teoria III, lapsuuden estetiikka (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS200 Seminaari, Taidekasvatuksen pääaineopiskelijoille; syventävien opintojen gradu-/maisteriseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Huom. tiedonhankinnan koulutus pääkirjastossa (tapaaminen aulassa) 1.10. klo 16.15 - 18.

Korpissa näkyy seminaarin yleiset tiedot ja alustava ohjelma. Tarkempi ohjeistus ja päivitetty ohjelma ovat seminaarin Optima-sivustolla.

Contents:

Ks. "aikataulu".

Learning outcomes:

Opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen. Hän osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu. Seminaariin kannattaa tulla, kun on valmis ryhtymään kirjoittamaan pro gradu-tutkielmaa. Aloittamisajankohdasta ja tutkielman aiheesta voi keskustella etukäteen henkilökunnan, esim. professorin kanssa.

Registration:

Korpissa.

Selection procedure:

Kaikki pääaineopiskelijat, joilla pro gradu-tutkielman kirjoittaminen on ajankohtaista, pääsevät seminaariin (osallistujamäärä on ohjeellinen ja merkitty Korppiin tilavarausten vuoksi).

Modes of study:

Seminaari: pääsääntöisesti osallistujat esittelevät ja arvioivat omia ja toisten töitä. Vertaisopetus on keskeisellä sijalla!

Completion mode:

Tutkimussuunnitelman (1. lukukausi) ja artikkelin (2. lukukausi) laatiminen, 2 opponointia, tutkimusaihion tekeminen, luetun gradun esittely, aktiivinen osallistuminen istuntoihin.

Course workload:

10 op. Suoritusmerkintä tulee koko suorituksen perusteella (2 lukukautta) ellei muusta erikseen sovita.

Schedule:

Ohjelma on Optimassa!

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAJ210 Tutkimusseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Janne Vilkuna (janne.vilkuna(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

1. periodi (syksy)

HTKY001 Opintojen suunnittelu, Taikun pääaineopiskelijoille, 1 op (1 - 2 op)

Anna Helle (anna.helle(at)utu.fi)

Laura Piippo (laura.h.piippo(at)jyu.fi)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Current events:

HUOM. 1 op suoritukseen sisältyvät sekä humanistisen tiedekunnan järjestämät tilaisuudet että taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämät tilaisuudet.

Contents:

Kurssilla käsitellään yliopisto-opiskelun perusasioita ja -käsitteitä, tutustutaan tutkintorakenteeseen ja opintotarjontaan sekä tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Learning outcomes:

Kurssin suoritettuaan opiskelija

• tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen
• tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma, opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste
• tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet
• osaa ottaa vastuun opintoihinsa liittyvän tiedon hankinnasta
• osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman
• osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen
• tuntee kansainvälistymisen mahdollisuuksia

Modes of study:

Tapaamiset, HOPS-keskustelu, mahdolliset yksilö- ja ryhmätehtävät.

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen tapaamisiin, keskustelu, mahdolliset yksilö- ja ryhmätehtävät sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen ja HOPS-keskustelu.

Schedule:

1 op suoritukseen sisältyvät sekä humanistisen tiedekunnan järjestämät tilaisuudet että lisäksi taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämät tilaisuudet:

• ma 2.9.2013 klo 10-12 Tiedekunnan tervetulotilaisuus (sali C1)  
• to 5.9.2013 klo 10-12 Taikun infotilaisuus (sali C4)
• pe 13.9.2013 klo 10-12 Kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo (sali Ag Auditorio 2)
• pe 13.9.2013 klo 12-14 Ensimmäinen ryhmä-HOPS (sali D109)
• pe 20.9.2013 klo 12-14 Opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista (sali M103)
• pe 27.9.2013 klo 10-12 Opiskelutaidot I (sali S212)
• pe 4.10.2013 klo 10-12 Opiskelutaidot II (sali L304)
• pe 11.10.2013 klo 10-12 Taikun opiskelutaidot 1 (sali H306)
• pe 18.10.2013 klo 10-12 Taikun opiskelutaidot 2 (sali D109)
• pe 25.10.2013 klo 10-12 Kysy mitä vaan amanuensseilta! (sali D109)
• pe 1.11.2013 klo 12-14 Toinen ryhmä-HOPS (sali D109)

Contact information:

Kurssin opettajina toimivat

• Laura Piippo / kirjallisuus, suoravalitut opettajalinjalaiset
• Anna Helle / kirjallisuus, ei-opettajalinjalaiset
• Hanna Pirinen / taidehistoria
• Tarja Pääjoki / taidekasvatus

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

HTKY005 Työssäoppiminen, elinympäristön arvot -näyttelyn rakentaminen (5 - 15 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssilla rakennetaan näyttely elinympäristön arvot -kurssin aineistojen pohjalta yliopiston museon 21.11. avautuvalle kulttuurihistorialliselle osastolle.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Anna Helle (anna.helle(at)utu.fi)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee länsimaisen estetiikan kehityksen pääpiirteet, erityisesti valistuksesta ja romantiikasta kehittyneen modernin estetiikan ja taiteen perinteen, jonka vaikutukset ulottuvat postmoderniin ja nykytaiteeseen. Hän tunnistaa ja pystyy erittelemään esteettisistä ja taiteen arvoista esitettyjä argumentteja.

Prerequisites:

Ei vaadita.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Luennot, pienryhmätyöskentely. Tarkemmat ohjeet kurssin alkaessa.

Completion mode:

Esseet. Huom.: kurssin tentaattori on lehtori Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila

Luennot 24.9.–3.12.  ja

Kirjallisuus: Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot (valikoiden)

Reinersin, Sepän ja Vuorisen toimittamasta Estetiikan klassikot –teoksesta luetaan kaikkien lukujen johdantoluvut sekä valitaan kolmesta ensimmäisestä luvusta (Antiikki; Kristillinen antiikki ja keskiaika; Renessanssi) kustakin kaksi kirjoitusta tarkkaan luettaviksi ja seuraavista luvuista (Valistus ja romantiikka; Moderni) kolme kirjoitusta tarkkaan luettaviksi; muut kirjoitukset luetaan kursorisesti.

Luennot ja kirjallisuus suoritetaan esseetenttinä. Luentojen pohjalta kirjoitetaan kaksi ja kirjallisuuden pohjalta kaksi esseetä, yhteensä siis neljä esseetä. Esseiden pituus on 2-3 sivua.

Luentoesseet:
    Essee keskittyy johonkin mielenkiintoiseen kysymykseen tai ongelmaan, jota on käsitelty esim. pääasiasiallisesti yhdellä luennolla tai joka on tullut esille useissa yhteyksissä. Esseessä on hyvä olla viittauksia useisiin luentoihin. Kirjoituksen tulee osoittaa kykyä ymmärtää ja käsitellä ongelmaa.
    Esseen materiaalina ovat useat luennot. Kirjoituksessa saa olla hyvinkin henkilökohtainen, pohtiva, kyseenalaistava tms. ote. Kirjoitus voi pohtia esim. kysymyksiä, joita opiskelija on jäänyt miettimään tai oivalluksia, joita on syntynyt. Kirjoitukselle valitaan kohderyhmä. Kohderyhmänä voi olla esim. muut alan opiskelijat ja kirjoitus on tarkoitus julkaista ainejärjestön lehdessä tai se on ainejärjestön tilaisuudessa pidettävä esitelmä.

Kirjallisuusesseet:
    Valitse mielestäsi tärkeä ja mielenkiintoinen aihe tai klassikko. Pyri ymmärtämään kirjoittajan tavoitteita, tuo esille hänen argumenttejaan ja keskustele niistä.
    Kirjoituksessa saa on henkilökohtaisempi näkökulma. Se voi tuoda esille esim. vaikutelmia, kysymyksiä, pohdintoja, joita teoksen lukeminen on herättänyt.

Esseet voi tehdä joko kokonaan yksin, ryhmätyönä tai esim. niin, että a-esseet tehdään ryhmäesseinä ja b-esseet yksilökirjoituksina. Kaikki esseet tulee otsikoida. Jokaiseen esseeseen tulee laittaa kirjoittajan/kirjoittajien nimet. Kaikki suoritukseen kuuluvat esseet palautetaan samanaikaisti.

Esseiden ensimmäinen palautuspäivä on 10.12. ja toinen 17.12. Esseitä voi palauttaa ilman erillistä sopimista vielä  14.1.2014.

Esseet lähetetään tentaattorille sähköpostilla (sirkkaliisa.usvamaa-routila@jyu.fi).

Jos suoritustavasta tms. on kysyttävää, ottakaa yhteys tentaattoriin.

Schedule:

Ohjelma    

Taiteenteorian juuret                    
1. 24.9. Katsaus antiikin ja keskiajan estetiikkaan (SUR)
2. Modernin taide- ja taiteilijakäsityksen kehittyminen renessanssin aikana (SUR)

Modernin estetiikan ja taidekäsityksen syntyminen
3. 8.10. Varhaismoderni esteettinen ajattelu (PvB)
4. 15.10. Kantin estetiikka (PvB)

1800-luku (kolme osin rinnakkaista juonnetta)
5. ke 23.10. klo 8-10. Hegel ja taiteen historiallisuus (PvB)
6. 29.10. Taide ja totuus (PvB)
7. 5.11. Romantiikasta Nietzscheen: taide toisenlaisen tietämisen tapana, taiteilija poikkeusyksilönä (RNP)

1900-luku (kolme osin rinnakkaista juonnetta)
8. 12.11. Puhdas taide – taide taiteen vuoksi (taiteenlajien puhtaus, genret, formalismi, muoto ja sisältö)  (SUR)
9. 26.11. Psykoanalyysin muunnelmat – yksilö ja yhteiskunta; ylevä (RNP)

10. 3.12. Strukturalismi, semiotiikka, poststrukturalismi (de Saussuresta Barthesiin; taiteen rakenteelliset analyysit, tekijän kuolema) (AH)

Literature:

Seppä & Reiners (toim.): ESTETIIKAN KLASSIKOT (valikoiden) 

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö (5 op)

Helena Lonkila (helena.lonkila(at)jyu.fi)

Contents:

Kulttuurin ja kulttuuriperinnön funktiot ja monimuotoisuus. Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen (erityisesti kirjallisuuden ja visuaalisten taiteiden) historialliset muutokset päälinjoittain, yhtymäkohtineen ja eroavaisuuksineen sekä niihin vaikuttaneine tekijöineen.

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön monimuotoisuuden ja valtasuhteet sekä niitä synnyttävien ja muuttavien prosessien pääpiirteet. Opiskelijalla on perustiedot Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen merkittävistä kehityslinjoista. Opiskelija käsittää niiden syy-seuraussuhteet talouden, yhteiskunnallisen muutoksen, tieteen ja teknologian kanssa. Opiskelija ymmärtää taiteen historiallisuuden ja sosiaalisen sidonnaisuuden.

Prerequisites:

Ei esitietovaatimuksia

Registration:

Ilmoittautuminen tehdään sekä luennoille että harjoituksiin, joista valitaan yksi ryhmä.

Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää harjoituksiin osallistumista. 

Modes of study:

Luennot, kirjallisuus ja ryhmätehtävät.

Completion mode:

Luentojen ja kurssille määritellyn kirjallisuuden pohjalta tehtävät ryhmätehtävät.

Ryhmätehtävät tehdään pääosin ohjatuissa harjoituksissa, joihin osallistuminen on kurssin suorittamisen edellytys.

Schedule:

 

luento 1.	10.9.2013 16.15–17.45	L 302	Professori Janne Vilkuna	Kulttuurin käsite ja kulttuuriperintö
luento 2.	12.9.2013 16.15–17.45	L 302	Professori           Janne Vilkuna	Kulttuuriperintöä synnyttävät instituutiot ja niiden historia
luento 3.	17.9.2013 16.15–17.45	L 302	Yliopistonopettaja Helena Lonkila	Kulttuuriympäristön rakentuminen– tapaus Ilmari Kiannon Turjanlinna
luento 4	19.9.2013 16.15–17.45	L 302	Yliopistonopettaja Laura Piippo	Suullisesta kirjalliseen kulttuuriperintöön
luento 5.	24.9.2013 16.15–17.45	L 302	Kirjallisuuden yliopistotutkija      Anna Helle
luento 6.	26.9.2013 16.15–17.45	L 302	Kirjallisuuden yliopistotutkija  Anna Helle	Modernin länsimaisen kirjallisuuden pääsuuntaukset
luento 7.	1.10.2013 16.15–17.45	L 302	Professori Heikki Hanka	Taide ja yhteiskunta – taiteilijuuden ja taidekäsitteen synty
harjoitukset	4 ryhmää 3 kokoontumista/ ryhmä	D  109	Yliopistonopettaja Helena Lonkila	Ryhmätyöt

 

Contact information:

Kurssin koordinaattori on Helena Lonkila, etunimi.sukunimi(ät)jyu.fi

Kurssilla käytetään Moodle -oppimisalustaa, jossa on käytössä itserekisteröityminen.

Polkuavain lähetetään ilmoittautuneille kurssin alkaessa.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA121 Taiteentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Annika Waenerberg (annika.waenerberg10(at)gmail.com)

Current events:

HIPHEI!

SAIMME KURSSIN SIIRRETYKSI VÄLJEMPIIN TILOIHIN MATTILANNIEMEN PUOLELLE, JOTEN KAIKKI ILMOITTAUTUNEET MAHTUVAT MUKAAN. TILOJEN SIJAINTI VAIHTELEE, JOTEN KATSOKAA TARKKAAN, MILLOIN JA MISSÄ KUKIN LUENTO PIDETÄÄN. TERVETULOA KURSSILLE!

Contents:

Perehtyminen taiteentutkimuksen metodologisiin lähtökohtiin, näkökulmiin ja menetelmiin kirjallisuuskurssin avulla. Kurssilla esitellään viisi keskeistä taidehistorian ja taidekasvatuksen teosta luonnehtien niitä tutkimuksen metodologisina välineinä. Autetaan opiskelijaa erittelemään nykytutkimuksen metodologista kenttää, valikoimaan itselleen sopivia lähestymistapoja ja kehittämään kriittistä suhtautumista metodologisiin kysymyksiin.

Kurssin on tarkoitus edesauttaa opiskelijaa tenttiin valmistautumisessa.

Learning outcomes:

Opiskelija tunnistaa nykytaidehistorian ja/tai taidekasvatuksen tutkimuksen yleiset metodiset näkökulmat ja tutkimussuuntaukset sekä osaa arvioida niiden sisältämien teorioiden käyttömahdollisuuksia, etuja ja puutteita.

Prerequisites:

Opiskelija tuntee taidehistorian ja/tai taidekasvatuksen perusopintojen perusteella jommankumman tai kummankin tieteenalan luonnetta.

Registration:

Korpin kautta.

Modes of study:

Luennot ja itseopiskelu.

Completion mode:

Suoritustapa: kirjatentti opiskelijan valitsemana yleisenä tenttipäivänä. Suosittelemme tenttipäivää samalle lukukaudelle kuin käytyä kurssia.

Kirjoista valitaan suoritettavaksi kolme.

Mikäli on suuntautunut taidehistoriaan, suosittelemme seuraavia:

Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja  näkökulmia

Hatt & Klonk (eds.): Art history: a critical introduction to its methods

Mikäli on suuntautunut taidekasvatukseen, suosittelemme seuraavia:

Bresler: International Handbook of research in art education

Eisner and Day (eds.): Handbook of research and policy in art education.

Tentittävät kolme kirjaa voi myös valita haluamallaan tavalla laaja-alaisemmaksi kokonaisuudeksi. Luennot auttavat valitsemaan kirjakokonaisuuden ja siksi kaikki luennot on kuunneltava, vaikka kirjoja tentitäänkin vain kolme.

Course workload:

5 op

Schedule:

LUENNOT:

1.10. WAENERBERG:  Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja näkökulmia

8.10. USVAMAA-ROUTILA: Bresler: International Handbook of research in art education

15.10. USVAMAA-ROUTILA: Eisner and Day (eds.): Handbook of research and policy in art education.

22.10. WAENERBERG: Hatt & Klonk (eds.): Art history: a critical introduction to its methods

29.10. WAENERBERG: Saarikangas (toim.): Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään

 

 

Literature:

Kirjallisuus (valikoiden; ks. tarkemmin suoritusmuodot)

Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja
näkökulmia
Hatt & Klonk (eds.): Art history: a critical introduction to its methods
Saarikangas (toim.): Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään
Bresler: International Handbook of research in art education
Eisner and Day (eds.): Handbook of research and policy in art education.
 

Contact information:

taidehistorian ja yleisten kysymysten osalta: Annika Waenerberg annika.waenerberg@jyu.fi

taidekasvatuksen osalta: Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila   sirkkaliisa.usvamaa-routila@jyu.fi

Key words:

taiteentutkimus, taidehistoria, taidekasvatus, metodologia, näkökulmat, lähestymistavat, menetelmät, metodit.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA240 Lasten- ja nuortenkulttuuri, lastenkirjallisuuden tutkimuksen metodologia (5 op)

Susanne Ylönen (susanne.c.ylonen(at)gmail.com)

Contents:

Kurssin tavoite on tarjota osallistujille katsaus lastenkirjallisuuden tutkimuksessa yleisimmin käytettäviin metodeihin ja lähestymistapoihin sekä alaa leimaavin kysymyksiin. Tapaamiskerrat rakentuvat luettujen tekstien käsitellylle ja soveltavalle pohdiskelulle. Opiskelijat kirjoittavat loppusuorituksenaan esseen. Lukemistot pyritään valitsemaan kriitistä vuoropuhelua rakentavalla tavalla siten, että jokaisella kerralla käsitellään kahta tekstiä.
 
Kurssin pohjakirjallisuutena toimivat mm. seuraavat teokset:
Hunt, Peter (Ed.). 1999.Understanding Children’s Literature.
Nikolajeva, Maria. 2005. Aesthetic Approaches to Children’s Literature.
Nodelman, Perry.  The Pleasures of Children's Literature. 3rd edition, 2002.
 
Tapaamiskerroilla käsiteltävät tekstit ovat joko kirjojen lukuja tai artikkeleita. Artikkeleiden kohdalla tarkoituis on tutustuttaa opiskelijat myös alan keskeisimpiin julkaisukanaviin. Monet käsiteltävistä teksteistä ovat englanninkielisiä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/156257

TAIA401 Tutkimusvalmiudet (5 op)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssin laajuus: 12 luentoa, 1 ryhmätehtävä, 1 kirjallinen tehtävä, 5 op.
Aikataulu: perjantaisin 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10., 11.10., klo 10-14.

 1. KÄSITTEET JA OSA-ALUEET (6.9. klo 10-12; D109)
- Kurssin sisällön ja suorittamistavan esittely
- Tutkimukseen liittyviä käsitteitä: perus/soveltava tutkimus, tieteellinen menetelmä, metodologia, teoria, näkökulma, viitekehys, tieteellinen keskustelu, aineisto, lähde
- Menetelmiin liittyvät osa-alueet
- Kurssitehtävien antaminen

2. TUTKIMUSPROSESSI JA VIITEKÄYTÄNNÖT (6.9. klo 12-14; D109)
- Tutkimusprosessin vaiheet
- Viitekäytännöt

3. ja 4. JY:N KIRJASTON TIEDONHANKINNAN OPETUS (13.9. klo 10-14; Ag B112.1)

5. TUTKIMUSSTRATEGIOIHIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ (20.9. klo 10-12; D109)
- Empiirinen, teoreettinen, määrällinen, laadullinen, tapaus-, pitkittäis-, poikittaistutkimus
- Esimerkkejä tutkimusstrategioista: etnografinen tutkimus, toimintatutkimus, vertaileva tutkimus, kokeileva tutkimus, jne.

6. TIETEENFILOSOFISET SUUNTAUKSET JA TUTKIMUSETIIKKA (20.9. klo 12-14; D109)
- Mitä tieteenfilosofiset suuntaukset tarkoittavat, niiden muutokset, paradigman käsite
- Positivismin ja interpretivismin sekä modernin ja postmodernin paradigmojen epistemologiset ja ontologiset erot
- Monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteisyys
- Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö

7. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ I (27.9. klo 10-12; D109)
- Aineistonhankintamenetelmiin liittyviä käsitteitä: otanta, näyte, kokonaistutkimus
- Arkistoaineisto
- Havainnointi

8. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ II (27.9. klo 12-14; D109)
- Haastattelu
- Kysely

9. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ I (4.10. klo 10-12; D109)
- Teemoittelu, luokittelu, tyypittely,
- Hermeneuttinen analyysi pohjana eri oppiaineissa käytetyille tulkintaan perustuville menetelmille
- Fenomenologinen analyysi

10. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ II (4.10. klo 12-14; D109)
- Diskurssianalyysi
- Narratiivinen analyysi
- Tilastollisia menetelmiä

11. ja 12. RYHMÄTÖIDEN ESITTELYÄ (11.10. klo 10-14; D109)
- Ryhmätöiden esittelyä, keskustelua
- Palautteen kerääminen
 

Tehtävät:

Kirjallinen yksilötehtävä:
Opiskelija valitsee tarkastelukohteekseen jokin (taide)teoksen tai muun kulttuurituotteen. Opiskelija pohtii kolme erilaista tapaa tutkia valittua kohdetta siten, että kussakin tavassa aineistonhankinta- ja analyysimenetelmä ovat erilaiset. Kirjoitetaan 6-sivuinen pohdintateksti, jossa käytetään menetelmiin liittyvää lähdekirjallisuutta ja lähdeviitteitä. Tehtävä palautetaan sähköpostilla 1.11.2013 mennessä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.
 

Ryhmätehtävä:
Opiskelijat jaetaan 3–5 hengen ryhmiin, joissa opiskelijat miettivät jonkin tutkimusaiheen, joissa yhdistyy tavalla tai toisella ryhmän jäsenten edustamat oppiaineet. Ryhmät valitsevat Menetelmäpolkuja humanisteille -portaalin (www.jyu.fi/mehu) ongelmanasettelu-kuviosta jonkin ongelmanasettelun tavoitteen ja muotoilevat tavoitteesta konkreettisen tutkimusongelman. Ryhmät pohtivat portaalin aineistonhankintamenetelmä-kuvion ja aineiston analyysimenetelmä -kuvion avulla, miten muotoiltuun tutkimusongelmaan liittyvä tutkimus voitaisiin toteuttaa eli miten aineisto voitaisiin hankkia ja millä menetelmällä aineisto voitaisiin analysoida. Ryhmät esittelevät perustellut pohdintansa muille opiskelijoille 10–15 minuutin PowerPoint-esityksenä. PowerPoint-esitykset lähetetään ennen esitystä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.

 

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä peruskäsitteitä ja ymmärtää, miten tutkimuksen ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat, aineistonhankintamenetelmät, aineiston analyysimenetelmät ja näiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofisten suuntausten peruslähtökohdat tiedon ja todellisuuden luonteesta kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvailla yleisimpiä humanistisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija tuntee tutkimusprosessin osa-alueet ja osaa soveltaa tuntemustaan tutkimusprosessin kulun suunnitteluun. Opiskelija tuntee hyvän tieteellisen käytännön ja osaa noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen tekemisessä.

Literature:

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, I. Valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Alasuutari, Pertti, Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino, 1999.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha, Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 1998.

Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara Paula, Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, 2009.

Metsämuuronen, Jari, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky, 2005.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA401 Tutkimusvalmiudet (5 op)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssin laajuus: 12 luentoa, 1 ryhmätehtävä, 1 kirjallinen tehtävä, 5 op.
Aikataulu: perjantaisin 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10., 11.10., klo 10-14.

 1. KÄSITTEET JA OSA-ALUEET (6.9. klo 10-12; D109)
- Kurssin sisällön ja suorittamistavan esittely
- Tutkimukseen liittyviä käsitteitä: perus/soveltava tutkimus, tieteellinen menetelmä, metodologia, teoria, näkökulma, viitekehys, tieteellinen keskustelu, aineisto, lähde
- Menetelmiin liittyvät osa-alueet
- Kurssitehtävien antaminen

2. TUTKIMUSPROSESSI JA VIITEKÄYTÄNNÖT (6.9. klo 12-14; D109)
- Tutkimusprosessin vaiheet
- Viitekäytännöt

3. ja 4. JY:N KIRJASTON TIEDONHANKINNAN OPETUS (13.9. klo 10-14; Ag B112.1)

5. TUTKIMUSSTRATEGIOIHIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ (20.9. klo 10-12; D109)
- Empiirinen, teoreettinen, määrällinen, laadullinen, tapaus-, pitkittäis-, poikittaistutkimus
- Esimerkkejä tutkimusstrategioista: etnografinen tutkimus, toimintatutkimus, vertaileva tutkimus, kokeileva tutkimus, jne.

6. TIETEENFILOSOFISET SUUNTAUKSET JA TUTKIMUSETIIKKA (20.9. klo 12-14; D109)
- Mitä tieteenfilosofiset suuntaukset tarkoittavat, niiden muutokset, paradigman käsite
- Positivismin ja interpretivismin sekä modernin ja postmodernin paradigmojen epistemologiset ja ontologiset erot
- Monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteisyys
- Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö

7. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ I (27.9. klo 10-12; D109)
- Aineistonhankintamenetelmiin liittyviä käsitteitä: otanta, näyte, kokonaistutkimus
- Arkistoaineisto
- Havainnointi

8. AINEISTONHANKINTAMENETELMIÄ II (27.9. klo 12-14; D109)
- Haastattelu
- Kysely

9. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ I (4.10. klo 10-12; D109)
- Teemoittelu, luokittelu, tyypittely,
- Hermeneuttinen analyysi pohjana eri oppiaineissa käytetyille tulkintaan perustuville menetelmille
- Fenomenologinen analyysi

10. AINEISTON ANALYYSIMENETELMIÄ II (4.10. klo 12-14; D109)
- Diskurssianalyysi
- Narratiivinen analyysi
- Tilastollisia menetelmiä

11. ja 12. RYHMÄTÖIDEN ESITTELYÄ (11.10. klo 10-14; D109)
- Ryhmätöiden esittelyä, keskustelua
- Palautteen kerääminen
 

Tehtävät:

Kirjallinen yksilötehtävä:
Opiskelija valitsee tarkastelukohteekseen jokin (taide)teoksen tai muun kulttuurituotteen. Opiskelija pohtii kolme erilaista tapaa tutkia valittua kohdetta siten, että kussakin tavassa aineistonhankinta- ja analyysimenetelmä ovat erilaiset. Kirjoitetaan 6-sivuinen pohdintateksti, jossa käytetään menetelmiin liittyvää lähdekirjallisuutta ja lähdeviitteitä. Tehtävä palautetaan sähköpostilla 1.11.2013 mennessä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.
 

Ryhmätehtävä:
Opiskelijat jaetaan 3–5 hengen ryhmiin, joissa opiskelijat miettivät jonkin tutkimusaiheen, joissa yhdistyy tavalla tai toisella ryhmän jäsenten edustamat oppiaineet. Ryhmät valitsevat Menetelmäpolkuja humanisteille -portaalin (www.jyu.fi/mehu) ongelmanasettelu-kuviosta jonkin ongelmanasettelun tavoitteen ja muotoilevat tavoitteesta konkreettisen tutkimusongelman. Ryhmät pohtivat portaalin aineistonhankintamenetelmä-kuvion ja aineiston analyysimenetelmä -kuvion avulla, miten muotoiltuun tutkimusongelmaan liittyvä tutkimus voitaisiin toteuttaa eli miten aineisto voitaisiin hankkia ja millä menetelmällä aineisto voitaisiin analysoida. Ryhmät esittelevät perustellut pohdintansa muille opiskelijoille 10–15 minuutin PowerPoint-esityksenä. PowerPoint-esitykset lähetetään ennen esitystä opettajalle: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi.

 

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä peruskäsitteitä ja ymmärtää, miten tutkimuksen ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat, aineistonhankintamenetelmät, aineiston analyysimenetelmät ja näiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofisten suuntausten peruslähtökohdat tiedon ja todellisuuden luonteesta kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvailla yleisimpiä humanistisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija tuntee tutkimusprosessin osa-alueet ja osaa soveltaa tuntemustaan tutkimusprosessin kulun suunnitteluun. Opiskelija tuntee hyvän tieteellisen käytännön ja osaa noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen tekemisessä.

Literature:

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, I. Valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin, II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2007.

Alasuutari, Pertti, Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino, 1999.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha, Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 1998.

Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara Paula, Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, 2009.

Metsämuuronen, Jari, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky, 2005.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta, Taiku tutkii -luentosarja (1 - 5 op)

Laura Piippo (laura.h.piippo(at)jyu.fi)

Contents:

Luentosarja on tarkoitettu kaikille laitoksen opiskelijoille ja sen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin ja tutkimuksen tekemisen problematiikkaan ja menetelmiin. Luentosarja on erityisen hyödyllinen opinnäytteitä tekeville ja omaa opinnäytetyötään suunnitteleville opiskelijoille. Luentosarjan opettajina toimivat laitoksen eri oppiaineiden jatko-opiskelijat. Luennot esittelevät, millaisia aiheita laitoksen oppiaineissa tutkitaan, ja valottavat sitä, miten eri taideaineiden tutkimusnäkökulmat ja -teemat niveltyvät toisiinsa.

Kunkin luento koostuu seuraavista sisällöistä:

• Esitellään ydinkohdat tutkimuksen aiheesta ja pohditaan sitä, miten tutkimus sijoittuu oman tieteenalan ja yleisemmin tieteellisen keskustelun kenttään
• Pohditaan tutkimuksen kysymyksenasettelua, rajausta ja prosessia, jonka kautta tutkija on päätynyt kysymyksiin ja rajaukseen
• Esitellään tutkimuksen keskeiset aineistonhankintamenetelmät ja aineiston analyysimenetelmät.

Learning outcomes:

Opiskelija hahmottaa taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen kenttää erityisesti Taikun tämänhetkisten tutkimusaiheiden näkökulmasta, ja saa valmiuksia paikantaa itsensä ja kiinnostuksen kohteensa tälle kentälle.

Modes of study:

Luennot ja oheiskirjallisuus

Completion mode:

Kurssisuoritukseen (arvostelu hyväksytty/hylätty) vaaditaan:

• Läsnäolo luennoilla (enintään 2 poissaoloa)
• Palautekeskusteluun osallistuminen (verkossa)
• Essee (pituus 8-10 liuskaa)

 

Kurssin pohjalta kirjoitetaan n. 10 liuskan (liuska on n. 1500 merkkiä) essee (fonttikoko 12, riviväli 1,5, marginaalit 2,5), jossa käsitellään tarkemmin kolmea luentosarjalla esiteltyä tutkimusta.

Esseessä on tarkoitus syventää tuntemusta valituista tutkimuksista, tutkimussuuntauksista ja niiden metodologiasta, sekä esittää omaa analyyttistä ja kriittistä pohdintaa omista tutkimusintresseistä suhteessa esiteltyihin tutkimuksiin. Voit siis esimerkiksi vertailla omia tutkimusintressejäsi (esimerkiksi kandidaatintutkielman tai pro gradu -työn suhteen) valitsemiisi luentoihin, ja pohtia esiteltyjen metodien soveltuvuutta omaan käyttöösi. Kannattaa siis valita käsiteltäväksi luentoja, joista koet aidosti löytäväsi jotain sanottavaa myös omasta näkökulmastasi.

Luentomateriaalin lisäksi tutustutaan myös taustakirjallisuuteen; esseessä tulee viitata sekä kaikille yhteiseen oheislukemistoon, että vähintään toiseen kuhunkin valitsemaasi luentoon liittyvistä lähdeteksteistä. Lähdemateriaaliin on tarkoitus viitata myös suoria lainauksia käyttämällä. Esseessä tulee käyttää yhtenäistä viittaustekniikkaa ja sen loppuun laaditaan lähdeluettelo. Pelkkä luentojen ja lähdekirjallisuuden referoiminen, tai toisaalta myöskään omien tuntemusten tai mielipiteiden esittely ei riitä, vaan mukana on oltava sekä luentojen ja lähdetekstien analyyttista ja soveltavaa käsittelyä että omaa perusteltua ajattelua ja kriittistä arviointia. Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan esseen sivumäärään.

Schedule:

Ke 11.9. 14:15-15:45
Laura Piippo:
Kurssin alkusanat ja ohjeistus
Karoliina Kähmi:
Kirjoittamisen ja kirjallisuuden terapeuttiset mahdollisuudet

Ke 18.9. 14:15-15:45
Anna Pehkoranta:
Melankolia, etiikka ja estetiikka Chuang Huan, Maxine Hong Kingstonin ja Fae Myenne Ng'n teoksissa

Ke 25.9. 14:15-15:45
Heta Marttinen:
Epäluonnoton kerronta

Ke 2.10. 14:15-15:45
Riikka Ylitalo:
Pentti Saarikosken 1960-luvun lyriikan poliittinen runousoppi

Ke 9.10. 14:15-15:45
Essi Varis:
Sarjakuvaromaanien henkilöhahmojen lukeminen

Ke 16.10. 14:15-15:45
Kaisa Ahvenjärvi:
Saamelaisuuden representaatiot saamelaisessa nykylyriikassa

Ke 23.10. 14:15-15:45 SYYSTAUKO, ei tapaamista!

Ke 30.10. 14:15-15:45
Sari Kuuva:
Tunteet visuaalisessa taiteessa ja kulttuurissa

Ke 6.11. 14:15-15:45
Lauri Ockenström:
Kuvasymboliikka, kuvamagia ja esoteerinen perinne

Ke 13.11. 14:15-15:45
Nina Robbins:
Museaalinen poisto suomalaisissa taidemuseoissa

Ke 20.11. 14:15-15:45
Urpo Kovala:
Populismi liikkeenä ja retoriikkana

Ke 27.11. 14:15-15:45
Katja Kontturi:
Don Rosan Disney-sarjakuvat postmoderneina fantasiasarjakuvina

Ke 4.12. 14:15-15:45
Juri Joensuu:
Proseduraalisuus poetikassa, kirjallisuushistoriassa ja suomalaisessa kokeellisessa kirjallisuudessa

Ke 11.12. Palautekeskustelun ja kurssitöiden deadline Optimassa, ei tapaamista!

Literature:

Yhteinen oheiskirjallisuus

• Hallamaa, Launis, Lötjönen & Sorvali (toim.) (2006) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: SKS.
• Latvala, Peltonen & Saresma (toim.) (2004) Tutkija kertojana: tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

• Lisäksi luentokohtaiset oheismateriaalit (jaetaan kurssilla)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta, Työelämätaidot: Antiikin atleetit -kalenteriprojekti - tutki ja tuotteista (1 - 10 op)

Saana Tammisto

Current events:

HUOM. maanantaitapaamisten lisäksi kurssitapaamisiin kuuluu

• yhden tunnin mittainen studiotyöskentely joko 2.10. klo 12-18 ja to 3.10. klo 12-18 välisenä aikana. Studioaika varataan kurssin opettajalta kurssin alettua.
• yksi kalenterin "myyntitempaus", jonka aika, paikka ja muoto tarkentuvat markkinointisuunnitelmien pohjalta

Kurssille osallistuminen edellyttää taidehistoriallisen tiedon soveltamista, vähintään aineopinnot taidehistoriasta suositeltavat.

Contents:

Antiikin atleetit -kalenteriprojekti toteutetaan yhteistyössä Liikunnan Riemun jalkapallojaoston kanssa. Jo tutuksi tullut Liikunnan poikakalenteri nousee nyt uusiin ulottuvuuksiin taikulaisten käsissä. Kurssin aikana suunnitellaan ja toteutetaan sisällöllisesti ja visuaalisesti korkeatasoinen kalenteri, perehdytään kuvien käyttö- ja tekijänoikeuskysymyksiin, kalenterin tuotantoprosessiin sekä tuotteen markkinointiviestintään ja mainontaan. Projektin päämääränä on uudenlainen, taidetta ja ruumiinkulttuuria yhdistävä poikakalenteri, jonka asiakaskunta on edellisvuosia merkittävästi laajempi.

Linkit muutaman viime vuoden kalenteritietoihin:

• http://www.liikunnanriemu.com/2009/11/19/liikunnan-futisjoukkueen-poikakalenteri-2010/
• http://www.liikunnanriemu.com/lajit/jalkapallo/kalenteri-2011/
• http://www.liikunnanriemu.com/kalenteri-2012/
• https://www.facebook.com/LiikunnanPoikakalenteri2013
   

Learning outcomes:

Opiskelija saa käsityksen käytännön projektityöskentelystä ja asiakaslähtöisestä hankkeesta sekä hallitsee käyttö- ja tekijänoikeuksiin liittyvät perusasiat. Opiskelija osaa soveltaa taidehistoriallista tietoaan tuotteistamiseen myös omalle alalle epätyypillisissä hankkeissa.

Modes of study:

Luennot ja pienryhmätyöskentely

Completion mode:

Luennot, pienryhmätyöskentely, kirjallinen tuotos ja raportointi

Schedule:

Tapaamiset: maanantailuennot sekä lisäksi

• yhden tunnin mittainen studiotyöskentely joko 2.10. klo 12-18 ja to 3.10. klo 12-18 välisenä aikana. Studioaika varataan kurssin opettajalta kurssin alettua.
• yksi kalenterin "myyntitempaus", jonka aika, paikka ja muoto tarkentuvat markkinointisuunnitelmien pohjalta

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta, cinema and literature (1 - 10 op)

Tuomo Lahdelma (tuomo.lahdelma(at)gmail.com)

Jarmo Valkola (jarmo.valkola(at)gmail.com)

Current events: [Ei käännetty kuvausta.]

Instructors: professor Tuomo Lahdelma (University of Jyväskylä), professor Jarmo Valkola (Tallinn University)

Contents: [Ei käännetty kuvausta.]

Interactions and differences

There exists, to be sure, a substantial body of scholarship at the back of the phenomenon concerning historical interactions between Cinema and Literature; studies of film versions of novels and dramas, discussion of various authors’ interactions with the cinematic medium, texts documenting the different responses of writers to the form, and interpretations concerning this multilayered field between the two mediums.

There is also an increasing number of university courses and academic writing around this issue, and an insistence on comparing literary sources and their filmic renderings. The dominant tendency, at least in some countries, has been to emphasize the question of adaptation understood in quite a narrow manner, to speak of films based on novels and other literary sources as filmed literature; works transposed from one medium into another, novels into films.

Since there are differences between verbal and visual art, both consisting ideas of their own mediatic understanding, and both processing their own arsenal of thematic, formal, and stylistic possibilities.

We, as scholars of cinema and literature, want to stress the autonomy of the two forms, and the integrity of their being. At the same time, we also want to point out the vast ground of intertextual space found between films and their literary sources, space, and discourse  that includes a codified field between cinema and literature, codes specific to both of them, and codes that reflect the cultural conditions under which they have been produced.

So, as being a question of adaptation between film and literature, this point of view expands into being a transformation between both mediums, and to bring in another point, it also reflects a dynamic and process-bound relationship of interactions between literature and cinema. Visual and verbal art creates narratives through which we refer to the strategies, codes, and conventions employed to organize a story. Narrative cinema is one that uses these strategies as a means of reproducing ‘reality’, one which the spectator can identify or think of it in the realms of possibility.

This all reflects and pinpoints to an understanding and discourse between cinema and literature, dialogue between these traditions, and, at the same time, a possible reworking of certain, and in many cases, different modes of expression.

Our approach is interdisciplinary, bringing together significant perspectives and connections in film and literary studies, offering a variety of historical, aesthetical, critical, and theoretical approaches.

Course objectives

Analyze works of fiction and drama for plot structure, setting, characterization, theme, and narrative point of view.

Develop an understanding of critical analysis of film through careful examination of adaptations of literary texts, focusing on character development, dramatic structure, and performance.

Learn and utilize the terminology of film analysis, both those terms shared with literary discussion (character, plot, theme, setting) and those specific to cinema (cinematography, lighting, editing, the symbolic use of images and sounds, dialogue, rhythm, etc.).

Topics of the lectures

• language of cinema
• language of literature
• the various relations between verbal and visual art
• archetypal structures in film and literature
• cinematic storytelling devices
• the concept of adaptation
• screenwriting for film
• cinematic essay

Learning outcomes: [Ei käännetty kuvausta.]

Upon completion of this course, students will be able to:

• demonstrate their skills by engaging in extensive study of cinema and literary analysis
• produce original analytic approaches
• understand the various linkages between cinema and literature
• distinct the different roles of cinema and literature as separate mediums

Modes of study: [Ei käännetty kuvausta.]

Class activities and teaching methods

• lectures, screenings, individual and group workings and presentations
• reading of texts, and watching and analyzing films, discussions
• diverse use of instruction in developing students’ cognitive skills
• fostering students’ interest and curiosity in creating a dialogue between teachers and students
• developing a repertoire of paraphrases, metaphors, and other teaching techniques that promote the learning of concepts and ideas in film and literature studies

Completion mode: [Ei käännetty kuvausta.]

Assessment

Two assessed essays (should be connected with the themes and ideas discussed during the course) of approximately 4,500 words each.

Literature:

[Ei käännetty kuvausta.]

List of reading materials:

Books on Visual and Verbal Art, Perception, Adaptation and Film Theory:

 

  Albrecht-Crane, Christa, Dennis R Cutchins: Adaptation studies: new approaches. Madison [N.J.] : Fairleigh  

         Dickinson University Press, 2010.

Allen, Richard, Projecting Illusion: Film Spectatorship and the Impression of Reality, Cambridge 

       University Press, Cambridge 1995.

Anderson, B.F., Cognitive Psychology: The Study of Knowing, Learning and Thinking, Academic

       Press, New York 1975.

Andrew, Dudley, Concepts in Film Theory, Oxford University Press, Oxford, 1984.

Arnheim, Rudolf, Visual Thinking, University of California Press, Berkeley 1969.

Arnheim, Rudolf, Art and Visual Perception: A Psychology of the Creative Eye (The New  

        Version).

Aumont, Bergala, Marie, Vernet, Elokuvan estetiikka. Helsinki, Edita 1994.

Bagh, Peter von, Peili jolla oli muisti. Helsinki: SKS 2002.

Bazin, André, Elokuvan lajit, Helsinki, Love Kirjat 1990.

Bluestone, George, Novels into Film. Los Angeles: University of California Press 1971.

   Boozer, Jack: Authorship in Film Adaptation. University of Texas Press 2008.

Bordwell, David, Staiger, Janet & Thompson, Kristin, The Classical Hollywood Cinema: Film

       Style  & Mode of Production to 1960, Routledge & Kegan Paul, London 1985.

Bordwell, David & Thompson, Kristin, Film Art: An Introduction, Knopf, New York 1986.

Branigan, Edward, Narrative Comprehension and Film, Routledge, London and New York 1992.

Braudy, Leo, The World in a Frame: What We See in Films, The University of Chicago Press,

       Chicago and London 1976.

Bruce, V. & Green, P., Visual Perception: physiology, psychology, and ecology, Lawrence

       Erlbaum  Associates Ltd, London 1985.

Carroll, Noël, Mystifying Movies: Fads and Fallacies in Contemporary Film Theory, Columbia

       University Press, New York 1988.

Carroll, Noël, The Philosophy of Horror: Paradoxes of the Heart, Routledge & Kegan Paul, New

       York 1990.

Eisenstein, Sergei, Elokuvan muoto. Helsinki, Love Kirjat 1978.

Everett, Wendy, European Identity in Cinema, Intellect Books, Exeter 1996.

Hietala, Veijo, Tunteesta teesiin, Helsinki, Kirjastoplavelu 1994.

Hill, John & Pamela Church Gibson, The Oxford Guide to Film Studies. Oxford University Press,

        1998.

Horton, Andrew, and J. Magretta, Modern European Filmmakers and the Art of Adaptation. New York:  

     Frederic Ungar Publishing 1981.

Kaplan, E. Ann, Women & Film: Both Sides of the Camera, Methuen, New York 1983.

Marcus, F. , Film and Literature: Contrasts in the Media. NY: Chandler Publishing 1971.

Marcus, M, Filmmaking by the Book: Italian Cinema and Literary Adaptation. Baltimore: Johns Hopkins 

      University 1993.

McFarlane, Brian, Novel to Film: An Introduction to the Theory of Adaptation. Clarendon Press 1996.

Merleau-Ponty, Maurice, The Primacy of Perception, Northwestern University Press 1964.

Rock, Irving, An Introduction to Perception, MacMillan, New York 1975.

Salmi, Hannu, Elokuva ja historia. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Sharff, Stefan, The Elements of Cinema: Toward a Theory of Cinesthetic Impact, Columbia

      University Press, New York 1982.

Sorlin, Pierre, The Film in History, Blackwell, London 1980.

Toiviainen, Sakari, Suurinta elämässä: Elokuvamelodraaman kulta-aika. Helsinki, Vapk-  

      kustannus 1992.

Tudor, Andrew, Theories of Film, Secker & Warburg, London 1974.

Valkola, Jarmo, Kuvien havainnointi ja montaasin estetiikka, JULPU, Jyväskylän yliopisto 1999.

Valkola, Jarmo, Cognition and Visuality. University of Jyväskylä, Faculty of Humanities 2005.

Valkola, Jarmo, Thoughts on Images: A Philosophical Evaluation. Bucharest: Zeta Books 2012.

Valkola, Jarmo, Landscapes of the Mind: Emotion and Style in Aki Kaurismäki’s Films. Saarbrücken: 

       Lambert Academic Publishing 2012.

  Wollheim, Richard, Art and Its Objects (2nd ed.). Cambridge: Cambridge University

      Press 1980.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAP132 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä II (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Current events:

Osallistu Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnistukseen 22.9. (vapaaehtoista) http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/suunnistus

Osallistu mediataiteeseen ja elokuvaan keskittyvään taidekasvatusiltapäivään Jyväskylään Juomatehtaan auditorioon (Vapaudenkatu 25, Jyväskylä) to 26.9. klo 13–16. (vapaaehtoinen) http://www.liveherring.org/taidekasvatusiltapaiva/

Contents:

Kurssilla perehdytään taidekasvatuksen eri muotoihin työelämässä sekä osana taidemaailmaa ja kulttuuripolitiikkaa. Opetus koostuu pienryhmätyöskentelystä, luennoista ja vierailuista taidelaitoksiin.

Completion mode:

Kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa. Tämän lisäksi kurssiin sisältyy itsenäistä työskentelyä. Kurssista tehdään luentopäiväkirja ja kurssin päätteeksi kirjoitetaan kokoava essee oheiskirjallisuutta hyödyntäen.

Kurssilla käytetään materiaalina ns. Taikalamppu-menetelmäoppaita http://www.taikalamppu.fi/index.php/fi/menetelmaeoppaat

Opiskelijat esittelevät ryhmälle pareittain valitsemansa menetelmän.

Kurssin lukemistona on Elliot Eisnerin teos The arts and the creation of mind. http://site.ebrary.com/lib/jyvaskyla/docDetail.action?docID=10170753

Kurssin päätteeksi kirjoitettava essee: Kuvaile yksi taidekasvatuskäytäntö ja pohdi sitä suhteessa taidekasvatukselle annettuihin tehtäviin ja taidemaailmaan. Pohdi yleisesti taidekasvatuksen peruskysymyksiä kurssin sisältöjen ja Eisnerin kirjan valossa sekä omiin kokemuksiisi peilaten. Käytä lähdeviitteitä ja kirjoita loppuun kirjallisuusluettelo. Esseen pituus on noin 10 sivua. palauta sähköpostitse liitetiedostona ja muista laittaa tiedostoon oma nimesi ja kurssin koodi.

Schedule:

25.9. menetelmäoppaat: Matkalla ajassa (Anna K., Sanna, Elina), Voimauttava kuvataide (Milja, Helena, Innimari), Maailma on tilkkutäkki (Eeva, Soile, Maria), Taidetta pitkin ja poikin (Justiina, Aino, Emilia)

2.10. Menetelmäoppaat: Värin äänin (Joonas, Kaisa, Anna L.), Ympäristö haltuun (Irina, Suvi), Museopedagogia (Heidi, Sinikka)

9.10. klo 13:00-14:00 Jyväskylän kaupunginteatteri (Vapaudenkatu 36), teatterikuraattori Antti Niskanen esittelee talon toimintaa ja työnkuvaansa

 http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

16.10. klo 12:15-13:45 Jyväskylän taidemuseo (Kauppakatu 23), museolehtori Sirpa Turpeinen esittelee museon taidekasvatustoimintaa http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo

Esseen palautus 4.12. mennessä. Vastaa myös Korpissa palautekyselyyn!!!

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS111 Lähestymistapoja tutkimukseen I (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Contents:

Työskentely

Osallistujat lukevat etukäteen jokaiseen istuntoon liittyvän kirjallisuuden ja kirjoittavat puolesta sivusta sivuun lukumerkintöjä tai pohdintoja, jotka viedään omaan kansioon Optimaan istuntoa edeltävällä viikolla (päivämäärät ks. ”kokoontumiset”). Näitä tekstejä ei arvioida. Tekstissä on suotava keskittyä itseä askarruttaneisiin kohtiin ja asioihin, joista haluaisi kuulla lisää ja keskustella. Istunnoissa osallistujat esittelevät suullisesti kysymyksiään, joita kurssin vetäjä valottaa parhaansa mukaan. Istunnoissa pyritään keskustelemaan ja yhdessä avaamaan kysymyksiä. Erimielisyydet ovat sallittuja, perustelut toivottuja.

Kurssin lopuksi jokainen kirjoittaa 8 s. (rv. 1,5, fontti esim. Times New Roman 12 pt) esseen, jossa yhdistyy vähintään kaksi kurssin kolmesta pääteemasta (tieteellinen argumentointi; tutkimusetiikka; hermeneuttinen problematiikka). Muuten näkökulma ja fokusointi ovat vapaasti valittavissa. Tavoitteena on teksti, jossa kirjoittaja pohtii itsenäisesti kurssilla käsiteltyjä aiheita ja kysymyksiä, ei kirjallisuuden referaatti.  

Esseiden viimeinen jättöpäivä on 20.11.2013. Essee jätetään omaan kansioon Optimassa tai Taikun esseelaatikkoon (Educa 1. krs). Esseen jättämisestä voi tiedottaa sähköpostilla Pauline von Bonsdorffille, pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi.

Learning outcomes:

Opiskelija osaa hahmottaa tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja sen perusperiaatteita, on sisäistänyt tutkimusetiikan keskeiset kysymyksenasettelut, tiedostaa oman roolinsa tutkimustiedon muodostajana, sekä ymmärtää kielen merkityksen tutkimusprosessin eri vaiheissa.

Opiskelija syventää ihmistiedettä ja tutkimusprosessia koskevaa ymmärrystään ja kehittää akateemisia taitojaan mm. seuraavilla osa-alueilla:

• argumentointi (ml. perustelut), kriittisyys, kyky hahmottaa erilaisten lähteiden lähtökohtia ja luonnetta, kyky kiteyttää asioita ja keskustella lähteiden kanssa
• akateemiset keskustelutaidot, yhteistyö ja esiintyminen

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Aloitusluento, itsenäinen työskentely, keskustelut.

Completion mode:

Kysymykset ja kommentit Optimaan istuntoa edeltävään keskiviikkoon mennessä; kokoava essee 8 s. 15.11. mennessä.

Course workload:

5 op.

Schedule:

16.9. Kurssin esittely ja työskentelytavat

7.10. Hermeneutiikka, kieli, kokemus (kommentit ja kysymykset Optimaan 2.10 mennessä)

14.10. Tutkimusetiikka – harkinnan ja sääntöjen jännite (kommentit ja kysymykset Optimaan 9.10. mennessä)

28.10. Tieteellisen tutkimuksen luonne ihmistieteissä: argumentointi ja tieteelliset perusoletukset (kommentit ja kysymykset Optimaan 23.10. mennessä)

Literature:

1. otteita seuraavista: Gadamer, Hermeneutiikka; Vattimo, Tulkinnan etiikka; Gallagher, Hermeneutics and Education

2. Hallamaa, Jaana & al., toim. 2006. Etiikkaa ihmistieteille, ss. 9–66, 93–202, 220–273, 296–317, 349–359, 397–415

3. Marja-Liisa Kakkuri- Knuuttila & Kaisa Heinlahti 2006. Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia

lisäksi voi lukea

Raatikainen, Panu 2004. Ihmistieteet ja filosofia, ss. 15–84

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS131 Taidekasvatuksen klassikoita I (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS200 Seminaari, Taidekasvatuksen pääaineopiskelijoille; syventävien opintojen gradu-/maisteriseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Huom. tiedonhankinnan koulutus pääkirjastossa (tapaaminen aulassa) 1.10. klo 16.15 - 18.

Korpissa näkyy seminaarin yleiset tiedot ja alustava ohjelma. Tarkempi ohjeistus ja päivitetty ohjelma ovat seminaarin Optima-sivustolla.

Contents:

Ks. "aikataulu".

Learning outcomes:

Opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen. Hän osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu. Seminaariin kannattaa tulla, kun on valmis ryhtymään kirjoittamaan pro gradu-tutkielmaa. Aloittamisajankohdasta ja tutkielman aiheesta voi keskustella etukäteen henkilökunnan, esim. professorin kanssa.

Registration:

Korpissa.

Selection procedure:

Kaikki pääaineopiskelijat, joilla pro gradu-tutkielman kirjoittaminen on ajankohtaista, pääsevät seminaariin (osallistujamäärä on ohjeellinen ja merkitty Korppiin tilavarausten vuoksi).

Modes of study:

Seminaari: pääsääntöisesti osallistujat esittelevät ja arvioivat omia ja toisten töitä. Vertaisopetus on keskeisellä sijalla!

Completion mode:

Tutkimussuunnitelman (1. lukukausi) ja artikkelin (2. lukukausi) laatiminen, 2 opponointia, tutkimusaihion tekeminen, luetun gradun esittely, aktiivinen osallistuminen istuntoihin.

Course workload:

10 op. Suoritusmerkintä tulee koko suorituksen perusteella (2 lukukautta) ellei muusta erikseen sovita.

Schedule:

Ohjelma on Optimassa!

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAJ210 Tutkimusseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Janne Vilkuna (janne.vilkuna(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

2. periodi (syksy)

HTKY001 Opintojen suunnittelu, Taikun pääaineopiskelijoille, 1 op (1 - 2 op)

Anna Helle (anna.helle(at)utu.fi)

Laura Piippo (laura.h.piippo(at)jyu.fi)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Current events:

HUOM. 1 op suoritukseen sisältyvät sekä humanistisen tiedekunnan järjestämät tilaisuudet että taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämät tilaisuudet.

Contents:

Kurssilla käsitellään yliopisto-opiskelun perusasioita ja -käsitteitä, tutustutaan tutkintorakenteeseen ja opintotarjontaan sekä tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Learning outcomes:

Kurssin suoritettuaan opiskelija

• tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen
• tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma, opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste
• tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet
• osaa ottaa vastuun opintoihinsa liittyvän tiedon hankinnasta
• osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman
• osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen
• tuntee kansainvälistymisen mahdollisuuksia

Modes of study:

Tapaamiset, HOPS-keskustelu, mahdolliset yksilö- ja ryhmätehtävät.

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen tapaamisiin, keskustelu, mahdolliset yksilö- ja ryhmätehtävät sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen ja HOPS-keskustelu.

Schedule:

1 op suoritukseen sisältyvät sekä humanistisen tiedekunnan järjestämät tilaisuudet että lisäksi taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämät tilaisuudet:

• ma 2.9.2013 klo 10-12 Tiedekunnan tervetulotilaisuus (sali C1)  
• to 5.9.2013 klo 10-12 Taikun infotilaisuus (sali C4)
• pe 13.9.2013 klo 10-12 Kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo (sali Ag Auditorio 2)
• pe 13.9.2013 klo 12-14 Ensimmäinen ryhmä-HOPS (sali D109)
• pe 20.9.2013 klo 12-14 Opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista (sali M103)
• pe 27.9.2013 klo 10-12 Opiskelutaidot I (sali S212)
• pe 4.10.2013 klo 10-12 Opiskelutaidot II (sali L304)
• pe 11.10.2013 klo 10-12 Taikun opiskelutaidot 1 (sali H306)
• pe 18.10.2013 klo 10-12 Taikun opiskelutaidot 2 (sali D109)
• pe 25.10.2013 klo 10-12 Kysy mitä vaan amanuensseilta! (sali D109)
• pe 1.11.2013 klo 12-14 Toinen ryhmä-HOPS (sali D109)

Contact information:

Kurssin opettajina toimivat

• Laura Piippo / kirjallisuus, suoravalitut opettajalinjalaiset
• Anna Helle / kirjallisuus, ei-opettajalinjalaiset
• Hanna Pirinen / taidehistoria
• Tarja Pääjoki / taidekasvatus

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

HTKY005 Työssäoppiminen, elinympäristön arvot -näyttelyn rakentaminen (5 - 15 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssilla rakennetaan näyttely elinympäristön arvot -kurssin aineistojen pohjalta yliopiston museon 21.11. avautuvalle kulttuurihistorialliselle osastolle.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KIKS213 Kirjoittamisen ohjaus ja yhteisöllisyys, Creative Life, Therapeutic Journal Writing lectures, workshop, writing (korvaa myös TKAS121-3) (5 op)

Tuomo Lahdelma (tuomo.lahdelma(at)gmail.com)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Contents:

Susan de Ward lectures :  mo 28.10 10:15-14:45  University Library B 338
Mindworks Coaching’s new on-line, guided journal community
   
- Transforming Lives through Language, Story and Art
 Mindworks Coaching offers a unique blend of right and left brain techniques how to go about unleashing imaginative
powers.
-With inquiry, dialogue, and journal writing process the writer will learn how her/his mind works.
 
Mindworks ground-breaking online journal community and specialty workshops in reflective writing,
self-discovery, and creativity will enrich your learning experience.

Susan de Ward workhop:  mi. 30.10  <span lang="FI">10:15-16:15 University Library B338</span>
Beyond the Artist’s Way: Conversations on Creative Living ja Journal to the Self

Creativce Writing sesions in on-line Journal Community 30.11 -
 

Learning outcomes:

 

The student will learn how the mind works while writing, and she/he know how to move from a boxed in lifestyle to the expression of authentic self.
She/he will write, discuss and  develop the creative life of his/her own and the groups she/he may be tutoring.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~rniemi/Creative%20living%20Wardt.pdf

TAHA421 Taidehistorian proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Koppa: https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

Ensimmäinen kurssitapaaminen pidetään vasta to 7.11. klo 12.15 alkaen. Ei tapaamista 31.10.

Contents:

Perehtyminen taidehistorian ja taidekasvatuksen lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Anna Helle (anna.helle(at)utu.fi)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee länsimaisen estetiikan kehityksen pääpiirteet, erityisesti valistuksesta ja romantiikasta kehittyneen modernin estetiikan ja taiteen perinteen, jonka vaikutukset ulottuvat postmoderniin ja nykytaiteeseen. Hän tunnistaa ja pystyy erittelemään esteettisistä ja taiteen arvoista esitettyjä argumentteja.

Prerequisites:

Ei vaadita.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Luennot, pienryhmätyöskentely. Tarkemmat ohjeet kurssin alkaessa.

Completion mode:

Esseet. Huom.: kurssin tentaattori on lehtori Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila

Luennot 24.9.–3.12.  ja

Kirjallisuus: Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot (valikoiden)

Reinersin, Sepän ja Vuorisen toimittamasta Estetiikan klassikot –teoksesta luetaan kaikkien lukujen johdantoluvut sekä valitaan kolmesta ensimmäisestä luvusta (Antiikki; Kristillinen antiikki ja keskiaika; Renessanssi) kustakin kaksi kirjoitusta tarkkaan luettaviksi ja seuraavista luvuista (Valistus ja romantiikka; Moderni) kolme kirjoitusta tarkkaan luettaviksi; muut kirjoitukset luetaan kursorisesti.

Luennot ja kirjallisuus suoritetaan esseetenttinä. Luentojen pohjalta kirjoitetaan kaksi ja kirjallisuuden pohjalta kaksi esseetä, yhteensä siis neljä esseetä. Esseiden pituus on 2-3 sivua.

Luentoesseet:
    Essee keskittyy johonkin mielenkiintoiseen kysymykseen tai ongelmaan, jota on käsitelty esim. pääasiasiallisesti yhdellä luennolla tai joka on tullut esille useissa yhteyksissä. Esseessä on hyvä olla viittauksia useisiin luentoihin. Kirjoituksen tulee osoittaa kykyä ymmärtää ja käsitellä ongelmaa.
    Esseen materiaalina ovat useat luennot. Kirjoituksessa saa olla hyvinkin henkilökohtainen, pohtiva, kyseenalaistava tms. ote. Kirjoitus voi pohtia esim. kysymyksiä, joita opiskelija on jäänyt miettimään tai oivalluksia, joita on syntynyt. Kirjoitukselle valitaan kohderyhmä. Kohderyhmänä voi olla esim. muut alan opiskelijat ja kirjoitus on tarkoitus julkaista ainejärjestön lehdessä tai se on ainejärjestön tilaisuudessa pidettävä esitelmä.

Kirjallisuusesseet:
    Valitse mielestäsi tärkeä ja mielenkiintoinen aihe tai klassikko. Pyri ymmärtämään kirjoittajan tavoitteita, tuo esille hänen argumenttejaan ja keskustele niistä.
    Kirjoituksessa saa on henkilökohtaisempi näkökulma. Se voi tuoda esille esim. vaikutelmia, kysymyksiä, pohdintoja, joita teoksen lukeminen on herättänyt.

Esseet voi tehdä joko kokonaan yksin, ryhmätyönä tai esim. niin, että a-esseet tehdään ryhmäesseinä ja b-esseet yksilökirjoituksina. Kaikki esseet tulee otsikoida. Jokaiseen esseeseen tulee laittaa kirjoittajan/kirjoittajien nimet. Kaikki suoritukseen kuuluvat esseet palautetaan samanaikaisti.

Esseiden ensimmäinen palautuspäivä on 10.12. ja toinen 17.12. Esseitä voi palauttaa ilman erillistä sopimista vielä  14.1.2014.

Esseet lähetetään tentaattorille sähköpostilla (sirkkaliisa.usvamaa-routila@jyu.fi).

Jos suoritustavasta tms. on kysyttävää, ottakaa yhteys tentaattoriin.

Schedule:

Ohjelma    

Taiteenteorian juuret                    
1. 24.9. Katsaus antiikin ja keskiajan estetiikkaan (SUR)
2. Modernin taide- ja taiteilijakäsityksen kehittyminen renessanssin aikana (SUR)

Modernin estetiikan ja taidekäsityksen syntyminen
3. 8.10. Varhaismoderni esteettinen ajattelu (PvB)
4. 15.10. Kantin estetiikka (PvB)

1800-luku (kolme osin rinnakkaista juonnetta)
5. ke 23.10. klo 8-10. Hegel ja taiteen historiallisuus (PvB)
6. 29.10. Taide ja totuus (PvB)
7. 5.11. Romantiikasta Nietzscheen: taide toisenlaisen tietämisen tapana, taiteilija poikkeusyksilönä (RNP)

1900-luku (kolme osin rinnakkaista juonnetta)
8. 12.11. Puhdas taide – taide taiteen vuoksi (taiteenlajien puhtaus, genret, formalismi, muoto ja sisältö)  (SUR)
9. 26.11. Psykoanalyysin muunnelmat – yksilö ja yhteiskunta; ylevä (RNP)

10. 3.12. Strukturalismi, semiotiikka, poststrukturalismi (de Saussuresta Barthesiin; taiteen rakenteelliset analyysit, tekijän kuolema) (AH)

Literature:

Seppä & Reiners (toim.): ESTETIIKAN KLASSIKOT (valikoiden) 

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA121 Taiteentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Annika Waenerberg (annika.waenerberg10(at)gmail.com)

Current events:

HIPHEI!

SAIMME KURSSIN SIIRRETYKSI VÄLJEMPIIN TILOIHIN MATTILANNIEMEN PUOLELLE, JOTEN KAIKKI ILMOITTAUTUNEET MAHTUVAT MUKAAN. TILOJEN SIJAINTI VAIHTELEE, JOTEN KATSOKAA TARKKAAN, MILLOIN JA MISSÄ KUKIN LUENTO PIDETÄÄN. TERVETULOA KURSSILLE!

Contents:

Perehtyminen taiteentutkimuksen metodologisiin lähtökohtiin, näkökulmiin ja menetelmiin kirjallisuuskurssin avulla. Kurssilla esitellään viisi keskeistä taidehistorian ja taidekasvatuksen teosta luonnehtien niitä tutkimuksen metodologisina välineinä. Autetaan opiskelijaa erittelemään nykytutkimuksen metodologista kenttää, valikoimaan itselleen sopivia lähestymistapoja ja kehittämään kriittistä suhtautumista metodologisiin kysymyksiin.

Kurssin on tarkoitus edesauttaa opiskelijaa tenttiin valmistautumisessa.

Learning outcomes:

Opiskelija tunnistaa nykytaidehistorian ja/tai taidekasvatuksen tutkimuksen yleiset metodiset näkökulmat ja tutkimussuuntaukset sekä osaa arvioida niiden sisältämien teorioiden käyttömahdollisuuksia, etuja ja puutteita.

Prerequisites:

Opiskelija tuntee taidehistorian ja/tai taidekasvatuksen perusopintojen perusteella jommankumman tai kummankin tieteenalan luonnetta.

Registration:

Korpin kautta.

Modes of study:

Luennot ja itseopiskelu.

Completion mode:

Suoritustapa: kirjatentti opiskelijan valitsemana yleisenä tenttipäivänä. Suosittelemme tenttipäivää samalle lukukaudelle kuin käytyä kurssia.

Kirjoista valitaan suoritettavaksi kolme.

Mikäli on suuntautunut taidehistoriaan, suosittelemme seuraavia:

Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja  näkökulmia

Hatt & Klonk (eds.): Art history: a critical introduction to its methods

Mikäli on suuntautunut taidekasvatukseen, suosittelemme seuraavia:

Bresler: International Handbook of research in art education

Eisner and Day (eds.): Handbook of research and policy in art education.

Tentittävät kolme kirjaa voi myös valita haluamallaan tavalla laaja-alaisemmaksi kokonaisuudeksi. Luennot auttavat valitsemaan kirjakokonaisuuden ja siksi kaikki luennot on kuunneltava, vaikka kirjoja tentitäänkin vain kolme.

Course workload:

5 op

Schedule:

LUENNOT:

1.10. WAENERBERG:  Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja näkökulmia

8.10. USVAMAA-ROUTILA: Bresler: International Handbook of research in art education

15.10. USVAMAA-ROUTILA: Eisner and Day (eds.): Handbook of research and policy in art education.

22.10. WAENERBERG: Hatt & Klonk (eds.): Art history: a critical introduction to its methods

29.10. WAENERBERG: Saarikangas (toim.): Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään

 

 

Literature:

Kirjallisuus (valikoiden; ks. tarkemmin suoritusmuodot)

Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja
näkökulmia
Hatt & Klonk (eds.): Art history: a critical introduction to its methods
Saarikangas (toim.): Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään
Bresler: International Handbook of research in art education
Eisner and Day (eds.): Handbook of research and policy in art education.
 

Contact information:

taidehistorian ja yleisten kysymysten osalta: Annika Waenerberg annika.waenerberg@jyu.fi

taidekasvatuksen osalta: Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila   sirkkaliisa.usvamaa-routila@jyu.fi

Key words:

taiteentutkimus, taidehistoria, taidekasvatus, metodologia, näkökulmat, lähestymistavat, menetelmät, metodit.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta, Taiku tutkii -luentosarja (1 - 5 op)

Laura Piippo (laura.h.piippo(at)jyu.fi)

Contents:

Luentosarja on tarkoitettu kaikille laitoksen opiskelijoille ja sen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin ja tutkimuksen tekemisen problematiikkaan ja menetelmiin. Luentosarja on erityisen hyödyllinen opinnäytteitä tekeville ja omaa opinnäytetyötään suunnitteleville opiskelijoille. Luentosarjan opettajina toimivat laitoksen eri oppiaineiden jatko-opiskelijat. Luennot esittelevät, millaisia aiheita laitoksen oppiaineissa tutkitaan, ja valottavat sitä, miten eri taideaineiden tutkimusnäkökulmat ja -teemat niveltyvät toisiinsa.

Kunkin luento koostuu seuraavista sisällöistä:

• Esitellään ydinkohdat tutkimuksen aiheesta ja pohditaan sitä, miten tutkimus sijoittuu oman tieteenalan ja yleisemmin tieteellisen keskustelun kenttään
• Pohditaan tutkimuksen kysymyksenasettelua, rajausta ja prosessia, jonka kautta tutkija on päätynyt kysymyksiin ja rajaukseen
• Esitellään tutkimuksen keskeiset aineistonhankintamenetelmät ja aineiston analyysimenetelmät.

Learning outcomes:

Opiskelija hahmottaa taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen kenttää erityisesti Taikun tämänhetkisten tutkimusaiheiden näkökulmasta, ja saa valmiuksia paikantaa itsensä ja kiinnostuksen kohteensa tälle kentälle.

Modes of study:

Luennot ja oheiskirjallisuus

Completion mode:

Kurssisuoritukseen (arvostelu hyväksytty/hylätty) vaaditaan:

• Läsnäolo luennoilla (enintään 2 poissaoloa)
• Palautekeskusteluun osallistuminen (verkossa)
• Essee (pituus 8-10 liuskaa)

 

Kurssin pohjalta kirjoitetaan n. 10 liuskan (liuska on n. 1500 merkkiä) essee (fonttikoko 12, riviväli 1,5, marginaalit 2,5), jossa käsitellään tarkemmin kolmea luentosarjalla esiteltyä tutkimusta.

Esseessä on tarkoitus syventää tuntemusta valituista tutkimuksista, tutkimussuuntauksista ja niiden metodologiasta, sekä esittää omaa analyyttistä ja kriittistä pohdintaa omista tutkimusintresseistä suhteessa esiteltyihin tutkimuksiin. Voit siis esimerkiksi vertailla omia tutkimusintressejäsi (esimerkiksi kandidaatintutkielman tai pro gradu -työn suhteen) valitsemiisi luentoihin, ja pohtia esiteltyjen metodien soveltuvuutta omaan käyttöösi. Kannattaa siis valita käsiteltäväksi luentoja, joista koet aidosti löytäväsi jotain sanottavaa myös omasta näkökulmastasi.

Luentomateriaalin lisäksi tutustutaan myös taustakirjallisuuteen; esseessä tulee viitata sekä kaikille yhteiseen oheislukemistoon, että vähintään toiseen kuhunkin valitsemaasi luentoon liittyvistä lähdeteksteistä. Lähdemateriaaliin on tarkoitus viitata myös suoria lainauksia käyttämällä. Esseessä tulee käyttää yhtenäistä viittaustekniikkaa ja sen loppuun laaditaan lähdeluettelo. Pelkkä luentojen ja lähdekirjallisuuden referoiminen, tai toisaalta myöskään omien tuntemusten tai mielipiteiden esittely ei riitä, vaan mukana on oltava sekä luentojen ja lähdetekstien analyyttista ja soveltavaa käsittelyä että omaa perusteltua ajattelua ja kriittistä arviointia. Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan esseen sivumäärään.

Schedule:

Ke 11.9. 14:15-15:45
Laura Piippo:
Kurssin alkusanat ja ohjeistus
Karoliina Kähmi:
Kirjoittamisen ja kirjallisuuden terapeuttiset mahdollisuudet

Ke 18.9. 14:15-15:45
Anna Pehkoranta:
Melankolia, etiikka ja estetiikka Chuang Huan, Maxine Hong Kingstonin ja Fae Myenne Ng'n teoksissa

Ke 25.9. 14:15-15:45
Heta Marttinen:
Epäluonnoton kerronta

Ke 2.10. 14:15-15:45
Riikka Ylitalo:
Pentti Saarikosken 1960-luvun lyriikan poliittinen runousoppi

Ke 9.10. 14:15-15:45
Essi Varis:
Sarjakuvaromaanien henkilöhahmojen lukeminen

Ke 16.10. 14:15-15:45
Kaisa Ahvenjärvi:
Saamelaisuuden representaatiot saamelaisessa nykylyriikassa

Ke 23.10. 14:15-15:45 SYYSTAUKO, ei tapaamista!

Ke 30.10. 14:15-15:45
Sari Kuuva:
Tunteet visuaalisessa taiteessa ja kulttuurissa

Ke 6.11. 14:15-15:45
Lauri Ockenström:
Kuvasymboliikka, kuvamagia ja esoteerinen perinne

Ke 13.11. 14:15-15:45
Nina Robbins:
Museaalinen poisto suomalaisissa taidemuseoissa

Ke 20.11. 14:15-15:45
Urpo Kovala:
Populismi liikkeenä ja retoriikkana

Ke 27.11. 14:15-15:45
Katja Kontturi:
Don Rosan Disney-sarjakuvat postmoderneina fantasiasarjakuvina

Ke 4.12. 14:15-15:45
Juri Joensuu:
Proseduraalisuus poetikassa, kirjallisuushistoriassa ja suomalaisessa kokeellisessa kirjallisuudessa

Ke 11.12. Palautekeskustelun ja kurssitöiden deadline Optimassa, ei tapaamista!

Literature:

Yhteinen oheiskirjallisuus

• Hallamaa, Launis, Lötjönen & Sorvali (toim.) (2006) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: SKS.
• Latvala, Peltonen & Saresma (toim.) (2004) Tutkija kertojana: tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

• Lisäksi luentokohtaiset oheismateriaalit (jaetaan kurssilla)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAP131 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä I (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Learning outcomes:

Opiskelija hahmottaa taidekasvatuksen keskeiset kysymykset nykykulttuurin, taidemaailman ja tutkimuksen ilmiöistä ja ongelmanasetteluista käsin. Hän tunnistaa taidefilosofian, taiteenteorian ja estetiikan keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää niiden sovellettavuuden. Opiskelijalla on näkemys taiteen ja esteettisen ulottuvuuden arvojen monikerroksisesta kentästä ja hänellä on edellytykset syventää ymmärrystään taiteen historiallisista ja kulttuurisista ehdoista ja rooleista.

Prerequisites:

Ei vaadita.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Opintomuodot: luennot, keskustelut, kirjallisuuteen perehtyminen, kirjoitukset ja lopputentti.

Completion mode:

Osallistuminen luennoille, annettujen tehtävien tekeminen, kirjallinen kuulustelu tai kokoava essee. Suoritukseen kuuluu luentojen ja oheiskirjallisuuden (ks. Ohjelma, kohdassa Aikataulu) suorittaminen.

Schedule:

Bildung      (6.11.)

 

Lähdemme kysymään taidekasvatuksen perään Bildungin käsitteen kautta. Tällä käsitteellä on historia, perinne ja painolasti, mutta kenties siitä avautuu myös muita, jopa uusia näkymiä ja mahdollisuuksia. Bild tarkoittaa kuvaa, ja Bildung käännetään usein ”sivistykseksi”. Mitä nämä ajatuskuviot voivat tarkoittaa konkreettisesti? Voiko taide olla Bildungia; miten ja milloin taidekasvatus on sitä?

 

Gert J.J. Biesta, “Prologue” (Beyond Learning. Democratic Education for a Human Future, 2006, 1-8)

John Dewey, luvusta “Having an Experience” (Art as Experience, 1934, 35-47)

 

Moninaisuus                  (13.11.)

 

Luennolla esittelen taiteen kenttää, taidemaailmaa, taiteiden järjestelmiä ja tähän liittyviä teorioita. Esillä on myös korkean/matalan (tai populaarin) raja ja sen väitetty häviäminen. Taide on aina paitsi ”teoksia” myös osa merkitysjärjestelmiä, tapoja ajatella ja toimia. Luennolla tuon esille taidemääritelmien moninaisuuden ja muuttuvuuden sekä ajatuksen, että tietyssä ajassa ja kulttuurissakin taide on aina moninaista. Olennaista ei ole määritellä taide lopullisesti – se on mahdotonta – vaan ymmärtää ja reflektoida omaa taidekäsitystä, nähdä mistä se on lähtenyt ja mihin se kenties johtaa.

 

Larry Shiner, “Introduction” ja “Conclusion” (The Invention of Art. A Cultural History, 2001, 3-9 ja 303-307)

George Dickie, “Taide yhteiskunnallisena instituutiona” (Estetiikka 1981/1971, 83-91)

 

Alku                           (20.11.)

 

Onko taide länsimaissa syntynyt käsite ja käytäntö? Monet tutkijat ovat viime aikoina esittäneet, että taide on päinvastoin kaikille kulttuureille yhteinen inhimillinen toiminnan, ajattelun ja vuorovaikutuksen tapa. Esteettinen ja jopa taiteellinen toiminta nähdään silloin ihmiselle ja eri kulttuureille luontaisena toimintatapana. Vallitseeko tässä suhteessa analogia taiteen ja kielen välillä: kaikilla ihmisillä on kieli, mutta kaikki kielet ovat erilaisia? Miten ympäristö, tyyli, normit, arvomaailma vaikuttavat siihen, millaiseksi taide muodostuu? – Luennolla käsittelen ”alkua” myös uuden aloittamisena ja perustamisena: taiteessa maailma nähdään uudesta näkökulmasta; taide perustaa uuden maailman. Onko taide siksi vapauden, utopioiden, unelmoinnin ja etiikan alue?

 

Ellen Dissanayake, “Introduction: Love and Art” (Art and Intimacy. How the Arts Began, 2000, 3-17)

Denis Dutton, “But They Don’t Have Our Concept of Art” (Noël Carroll, ed., Theories of Art Today, 2000, 217-238; luetaan ainakin 229 ja 233-238)

 

Todellisuus                 (27.11.)

 

Luennolla käsittelen taidetta ja taideteoksia asioiden tai tilanteiden artikulaatioina ja representaatioina (”kuvina”). Taiteen vapaus liittyy sen kokeelliseen luonteeseen; taiteen vapaus on osa sananvapautta – mutta mikä on sen suhde tekoihin? Otan esille taiteen ja etiikan sekä taiteen ja politiikan suhteen, sekä arkkitehtuurin kautta arjen ja ympäristön esteettisen kokemisen erot verrattuna joihinkin muihin taiteenlajeihin. Lisäksi käsittelen taiteen kokemisen ruumiillista (todellista, väkevää) puolta: se tuntuu meissä.

 

Yuriko Saito, ”Everyday aesthetic qualities and transience”, (Everyday aesthetics 2007, 149-158)

Pauline von Bonsdorff, ”Mielikuvituksen voima: ruumiin ja runouden kuvat” (Leila Haaparanta & al., toim., Kuva 2009, 27-41)

 

Arvo                           (5.12.)

 

Miten taidetta voi arvioida? Onko olemassa yleisiä kriteerejä, vai ainoastaan teoskohtaisia? Miten esteettiset tai taiteelliset ominaisuudet eroavat taideteosten muista ominaisuuksista, vai eroavatko? Taide on tuskin ”puhdasta” eikä se ole aina hyvää; mutta toisaalta jo taiteen käsite sisältää odotuksen arvosta. Mitä voimme siis odottaa taiteelta? Mikä on taiteellinen erinomaisuus, entä keskenkertaisuus, entä huono taide? Tuleeko taiteen olla (jossain mielessä) kaunista? Esittelen ja pohdin itseisarvon ja välinearvon jaottelua. Taide valjastetaan usein ideologisiin tai erilaisiin hyötytarkoituksiin – avoimesti ja peitellysti. Voimmeko erottaa taiteen ja propagandan, tai taiteen ja viihteen, tai taiteen ja terapian?

 

Marcia Muelder Eaton, “Esteettinen arvo” (Estetiikan ydinkysymyksiä, 152-163, 169-174)

John Benson, “Aesthetic and other values in the rural landscape” (Emily Brady & Sven Arntzen, eds., Humans in the Land 2008, 141-157)

 

Taidekasvatus            (11.12.)

 

Viimeisellä luennolla käsittelen kurssin teemoja kokoavasti. Pääotsikoita ovat affirmoiva ja kriittinen taidekasvatus. Pyrin sanomaan jotakin taiteelle ominaisesta voimasta hyvässä ja pahassa. Palaan taideteosten ja taiteellisen toiminnan problematiikkaan sekä taiteen paikalliseen vs. yleisinhimilliseen arvoon. Mitkä ovat taiteen soveltamisen mahdollisuudet? Miten taide voi tuottaa ymmärrystä toisista ihmisistä tai kulttuureista? Taide voi vahvistaa tuntemuksia, näkemyksiä, ennakkoluuloja, mutta se on myös arvokeskustelujen ja erimielisyyksien areena. Taide saattaa tuottaa hyvinvointia, mutta myös häiriöitä. Taide ei anna meille maailman valmiina, vaan kutsuvat meidät mukaan – näin haluan ajatella.

Literature:

Ks. ohjelma (kohdassa Aikataulu).

Key words:

Taide, kasvatus, taidekasvatus; esteettinen kokemus; esteettiset ja taiteen arvot; esteettinen ja taiteellinen toimijuus; taiteen rooli ihmisen elämässä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA421 Taidekasvatuksen proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi järjestetään yhdessä taidehistorian proseminaarin kanssa. Tarkemmat tiedot ja tapaamisajat: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155472

Contents:

Perehtyminen taidehistorian lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/156458

TKAS111 Lähestymistapoja tutkimukseen I (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Contents:

Työskentely

Osallistujat lukevat etukäteen jokaiseen istuntoon liittyvän kirjallisuuden ja kirjoittavat puolesta sivusta sivuun lukumerkintöjä tai pohdintoja, jotka viedään omaan kansioon Optimaan istuntoa edeltävällä viikolla (päivämäärät ks. ”kokoontumiset”). Näitä tekstejä ei arvioida. Tekstissä on suotava keskittyä itseä askarruttaneisiin kohtiin ja asioihin, joista haluaisi kuulla lisää ja keskustella. Istunnoissa osallistujat esittelevät suullisesti kysymyksiään, joita kurssin vetäjä valottaa parhaansa mukaan. Istunnoissa pyritään keskustelemaan ja yhdessä avaamaan kysymyksiä. Erimielisyydet ovat sallittuja, perustelut toivottuja.

Kurssin lopuksi jokainen kirjoittaa 8 s. (rv. 1,5, fontti esim. Times New Roman 12 pt) esseen, jossa yhdistyy vähintään kaksi kurssin kolmesta pääteemasta (tieteellinen argumentointi; tutkimusetiikka; hermeneuttinen problematiikka). Muuten näkökulma ja fokusointi ovat vapaasti valittavissa. Tavoitteena on teksti, jossa kirjoittaja pohtii itsenäisesti kurssilla käsiteltyjä aiheita ja kysymyksiä, ei kirjallisuuden referaatti.  

Esseiden viimeinen jättöpäivä on 20.11.2013. Essee jätetään omaan kansioon Optimassa tai Taikun esseelaatikkoon (Educa 1. krs). Esseen jättämisestä voi tiedottaa sähköpostilla Pauline von Bonsdorffille, pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi.

Learning outcomes:

Opiskelija osaa hahmottaa tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja sen perusperiaatteita, on sisäistänyt tutkimusetiikan keskeiset kysymyksenasettelut, tiedostaa oman roolinsa tutkimustiedon muodostajana, sekä ymmärtää kielen merkityksen tutkimusprosessin eri vaiheissa.

Opiskelija syventää ihmistiedettä ja tutkimusprosessia koskevaa ymmärrystään ja kehittää akateemisia taitojaan mm. seuraavilla osa-alueilla:

• argumentointi (ml. perustelut), kriittisyys, kyky hahmottaa erilaisten lähteiden lähtökohtia ja luonnetta, kyky kiteyttää asioita ja keskustella lähteiden kanssa
• akateemiset keskustelutaidot, yhteistyö ja esiintyminen

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu.

Registration:

Korpissa.

Modes of study:

Aloitusluento, itsenäinen työskentely, keskustelut.

Completion mode:

Kysymykset ja kommentit Optimaan istuntoa edeltävään keskiviikkoon mennessä; kokoava essee 8 s. 15.11. mennessä.

Course workload:

5 op.

Schedule:

16.9. Kurssin esittely ja työskentelytavat

7.10. Hermeneutiikka, kieli, kokemus (kommentit ja kysymykset Optimaan 2.10 mennessä)

14.10. Tutkimusetiikka – harkinnan ja sääntöjen jännite (kommentit ja kysymykset Optimaan 9.10. mennessä)

28.10. Tieteellisen tutkimuksen luonne ihmistieteissä: argumentointi ja tieteelliset perusoletukset (kommentit ja kysymykset Optimaan 23.10. mennessä)

Literature:

1. otteita seuraavista: Gadamer, Hermeneutiikka; Vattimo, Tulkinnan etiikka; Gallagher, Hermeneutics and Education

2. Hallamaa, Jaana & al., toim. 2006. Etiikkaa ihmistieteille, ss. 9–66, 93–202, 220–273, 296–317, 349–359, 397–415

3. Marja-Liisa Kakkuri- Knuuttila & Kaisa Heinlahti 2006. Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia

lisäksi voi lukea

Raatikainen, Panu 2004. Ihmistieteet ja filosofia, ss. 15–84

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS112 Lähestymistapoja tutkimukseen II (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Contents:

Perehdytään taidekasvatuksen tutkimusmenetelmiin ja etsitään itselle sopivia menetelmiä suhteessa tulevaan gradututkielmaan sekä tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin ja etsitään omaa, luovaa tieteellistä kirjoittajuutta.

 

Modes of study:

Ryhmätyöskentely, yhteistoiminnallinen oppiminen ja itsenäinen työskentely

Completion mode:

Kurssin päätteeksi kirjoitetaan kokoava essee, jossa arvioidaan omaa tieteellisen kirjoittajuuden luonnetta (vahvuuksia ja kehittämisen kohteita) sekä esitellään yksi tieteellinen menetelmä tutkimuksellisena lähestymistapana. Tieteellisen kirjoittajuuden yhteydessä voi käsitellä myös omaa tieteellisen lukemisen taitoaan.  Menetelmästä voi kirjoittaa suhteessa omaan tutkimusaiheeseen, jos sellainen on jo olemassa. Menetelmästä kirjoitetaan yleinen kuvaus sekä arvioidaan sen etuja ja rajoituksia. Esseessä käytetään lähdekirjallisuutta, ja se merkitään tekstiin lähdeviittein. Esseen pituus on yhteensä noin 10 sivua. Essee palautetaan viimeistään 10.1.2014.

Literature:

https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja

http://oppimateriaalit.jamk.fi/kirjoittajanapu/asiantuntijan-tekstitaidot/

Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio (toim). Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet.

Kinnunen & Löytty (toim.). Tieteellinen kirjoittaminen.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS131 Taidekasvatuksen klassikoita I (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS200 Seminaari, Taidekasvatuksen pääaineopiskelijoille; syventävien opintojen gradu-/maisteriseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Huom. tiedonhankinnan koulutus pääkirjastossa (tapaaminen aulassa) 1.10. klo 16.15 - 18.

Korpissa näkyy seminaarin yleiset tiedot ja alustava ohjelma. Tarkempi ohjeistus ja päivitetty ohjelma ovat seminaarin Optima-sivustolla.

Contents:

Ks. "aikataulu".

Learning outcomes:

Opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen. Hän osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu. Seminaariin kannattaa tulla, kun on valmis ryhtymään kirjoittamaan pro gradu-tutkielmaa. Aloittamisajankohdasta ja tutkielman aiheesta voi keskustella etukäteen henkilökunnan, esim. professorin kanssa.

Registration:

Korpissa.

Selection procedure:

Kaikki pääaineopiskelijat, joilla pro gradu-tutkielman kirjoittaminen on ajankohtaista, pääsevät seminaariin (osallistujamäärä on ohjeellinen ja merkitty Korppiin tilavarausten vuoksi).

Modes of study:

Seminaari: pääsääntöisesti osallistujat esittelevät ja arvioivat omia ja toisten töitä. Vertaisopetus on keskeisellä sijalla!

Completion mode:

Tutkimussuunnitelman (1. lukukausi) ja artikkelin (2. lukukausi) laatiminen, 2 opponointia, tutkimusaihion tekeminen, luetun gradun esittely, aktiivinen osallistuminen istuntoihin.

Course workload:

10 op. Suoritusmerkintä tulee koko suorituksen perusteella (2 lukukautta) ellei muusta erikseen sovita.

Schedule:

Ohjelma on Optimassa!

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAJ210 Tutkimusseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Janne Vilkuna (janne.vilkuna(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

3. periodi (kevät)

KIKS214 Kulttuuri ja hyvinvointi, Omaelämäkerta-kurssi (korvaa myös TAIS601) (5 op)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Current events:

 

http://users.jyu.fi/~rniemi/LuovaOmaelamaKurs.pdf

Contents:

Kurssilla tutustutaan luovaan omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen perustuvaan ryhmämenetelmään, joka kirjoittamiseen liittyvien taitojen harjoittamisen lisäksi tukee opiskelijan itsetuntemusta ja kasvua.

Kurssilla luodaan katsaus menetelmän teoreettisiin perusteisiin sekä sen käyttömahdollisuuksiin kirjoittamisen eri alueilla: omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa, reflektiivisessä kirjoittamisessa, fiktion kirjoittamisessa sekä tietokirjoittamisesta. Kurssin aikana tehdään omaelämäkerrallisia luku- ja kirjoitusharjoituksia, joissa kokeillaan ja tunnustellaan omaa tyyliä ja äänialaa.

Nyky-ymmärryksen, esimerkiksi Damasion mukaan identiteettimme ei ole pysyvä, varmojen ja kestävien muistikuvien päälle rakentuva minämöhkäle, vaan hauras ja alati ajassa muuttuva elollinen organismi. Kirjoittaessamme olemme tekemisissä elävän ja tuntevan minämme kanssa, jota muisteleminen ja muisteleva kirjoittaminen pitävät elossa ja eloisana – ”elävässä jatkuvuuden tunnossaan”, psykologi ja filosofi Kirsti Määttäsen ajatusta soveltaakseni. Viime vuosina on prosessimaisen minäkäsityksen pohjalta on luotu meillä ja maailmalla monia erilaisia persoonallista ja inhimillistä kasvua tukevia omaelämäkerrallisia ohjelmia ja menetelmiä, joita kurssilla esitellään.  

Learning outcomes:

Opiskelija syventyy luovan omaelämäkerrallisen kirjoittamisen teoriaan ja menetelmään pääsee pohtimaan omaelämäkerrallisuuden merkitystä käytännössä omassa työssään ja jossakin oman kirjoittamisensa alueella: yliopistollisessa kirjoitusharjoitusproosassa, reflektiivisessä proosassa, omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa, fiktion kirjoittamisessa tai luovassa tietokirjoittamisessa.

Modes of study:

a) luennot

b) Kirjoitusharjoitukset = pienet tuntiharjoitukset yksin ja/tai ryhmässä, kotitehtävät

c) Kirjallisuuden lukeminen: 1 tieto- ja/tai teoriakirjasta tai -artikkelista  + 1 omaelämäkerrallisesta teoksesta kirjoitettava omakohtainen lukuraportti (2 x 3 liuskaa)

Completion mode:

 

a) oppimispäiväkirja – reflektiivinen kirjoittaminen

b) Lopputyö

Course workload:

5 op

Schedule:

Kurssin ohjelma & aikataulu:

20.2. 14–18

21.2. 10–13

13.3. 14–17

14.3. Seminaaripäivä 12  - 16

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/163687

TAHA421 Taidehistorian proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Koppa: https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

Ensimmäinen kurssitapaaminen pidetään vasta to 7.11. klo 12.15 alkaen. Ei tapaamista 31.10.

Contents:

Perehtyminen taidehistorian ja taidekasvatuksen lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

TAIA121 Taiteentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä (5 op)

Annika Waenerberg (annika.waenerberg10(at)gmail.com)

Current events:

Kurssi on sama kuin syksyllä 2013. Katso toistaiseksi kurssikuvaus sieltä, alkaa 1.10.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA240 Lasten- ja nuortenkulttuuri (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Contents:

Lastenkulttuurin ilmiöön ja sitä käsittelevään tutkimukseen perehtyminen erityisesti kulttuurintutkimuksen ja uuden lapsuudentutkimuksen näkökulmista.

Modes of study:

Lähiopetus (luennot) ja itsenäinen työskentely (oheiskirjallisuuden lukeminen ja lastenkulttuurin ilmiöiden seuraaminen)

Completion mode:

Kurssin päätteeksi kirjoitetaan tutkiva essee, jossa perehdytään tarkemmin yhteen lastenkulttuurin teemaan. Esseessä hyödynnetään luentoja ja oheiskirjallisuutta. esseen teeman voi valita oman kiinnostuksen mukaan. Kirjallisuuteen löytyy viitteitä luentodioista, mutta sitä voi etsiä myös itse esim. kirjaston tietokantoja hyödyntämällä vaikkapa haulla children's culture. Tärkeintä on keskittyä kulttuurintutkimukselliseen näkökulmaan (ei esim. kasvatukselliseen tai kehityspsykologiseen). Esseen pituus on n. 10-12 sivua. Käytä lähdeviitteitä. Palautus 11.4. mennessä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA121 Taiteen teoria I (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Ens. kokoontuminen ti 21.1. klo 12-14 D304: kurssin sisältö ja suoritustavat.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA150 Taiteen opetus (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Ens. kokoontuminen ke 22.1. klo 12-14 D109: kurssin sisältö ja suoritustavat.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA421 Taidekasvatuksen proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi järjestetään yhdessä taidehistorian proseminaarin kanssa. Tarkemmat tiedot ja tapaamisajat: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155472

Contents:

Perehtyminen taidehistorian lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/156458

TKAS122 Taiteen ja kulttuurin teoria II, Eletty ja esitetty ympäristö (5 op)

Helena Lonkila (helena.lonkila(at)jyu.fi)

Kaisa Mäki-Petäjä (reetta.k.maki-petaja(at)jyu.fi)

Contents: Kurssilla syvennytään kulttuurin ja ympäristön suhteeseen, siihen miten elämäntavat ja kulttuuri vaikuttavat ympäristön hahmottamiseen, mieltämiseen ja kokemiseen sekä ympäristöjen muotoutumiseen. </div>
Learning outcomes:

Kurssin tarkoituksena on oppia ymmärtämään fyysisen ja mielletyn ympäristön suhteet ja erot sekä oppia hahmottamaan kulttuuriympäristön subjektiivisten ja intersubjektiivisten piirteiden monitasoista vuorovaikutusta. Päämääränä on oppia analysoimaan ympäristösuhteen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, miten sen muodostumiseen vaikutetaan ja lisätä omaa tietoisuutta näistä tekijöistä itse koetuissa ympäristöissä ja ympäristörepresentaatioissa.

Completion mode: Kontaktiopetus ja itsenäisiä tehtäviä.  Kurssi on kollokviomainen, keskustelua suosiva.
Literature:

Léfèbvre: La production Berleant, ed.: Environment and the Arts von Bonsdorff, Heinänen, Kaukio, toim.: Tunne Maisema, Yi-Fu Tuan: Space and Place, Brandt: How Buildings Learn

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS123 Taiteen ja kulttuurin teoria III, lapsuuden estetiikka (5 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAS200 Seminaari, Taidekasvatuksen pääaineopiskelijoille; syventävien opintojen gradu-/maisteriseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Huom. tiedonhankinnan koulutus pääkirjastossa (tapaaminen aulassa) 1.10. klo 16.15 - 18.

Korpissa näkyy seminaarin yleiset tiedot ja alustava ohjelma. Tarkempi ohjeistus ja päivitetty ohjelma ovat seminaarin Optima-sivustolla.

Contents:

Ks. "aikataulu".

Learning outcomes:

Opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen. Hän osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu. Seminaariin kannattaa tulla, kun on valmis ryhtymään kirjoittamaan pro gradu-tutkielmaa. Aloittamisajankohdasta ja tutkielman aiheesta voi keskustella etukäteen henkilökunnan, esim. professorin kanssa.

Registration:

Korpissa.

Selection procedure:

Kaikki pääaineopiskelijat, joilla pro gradu-tutkielman kirjoittaminen on ajankohtaista, pääsevät seminaariin (osallistujamäärä on ohjeellinen ja merkitty Korppiin tilavarausten vuoksi).

Modes of study:

Seminaari: pääsääntöisesti osallistujat esittelevät ja arvioivat omia ja toisten töitä. Vertaisopetus on keskeisellä sijalla!

Completion mode:

Tutkimussuunnitelman (1. lukukausi) ja artikkelin (2. lukukausi) laatiminen, 2 opponointia, tutkimusaihion tekeminen, luetun gradun esittely, aktiivinen osallistuminen istuntoihin.

Course workload:

10 op. Suoritusmerkintä tulee koko suorituksen perusteella (2 lukukautta) ellei muusta erikseen sovita.

Schedule:

Ohjelma on Optimassa!

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAJ210 Tutkimusseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Janne Vilkuna (janne.vilkuna(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

4. periodi (kevät)

KIKS212 Luovuus ja kirjoittamisen prosessi, Writing Films (korvaa myös TAIS601) (5 op)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Current events:

Teachers are ERASMUS visits from Prague
author, dr, David Novotny, Fictionfilm and manuscript Prague Charles University
regiseur, prof Martin Stoll Making documentary film Prague Charles University

Contents:

 

Screenwriting as a Craft, Prof. David Jan Novotny
Documentary film prof Martin Stoll
Writing essay and creative scripts

 

Learning outcomes:

Knowledge of ways how films can be planned, and ability to make some simple crafts of screenwriting

Registration:

Korppi

Selection procedure:

By writing assignment students have made before the course

Modes of study:

Screenwriting workshop - practical exercises
Lessons on fiction and documenrary Films and Screenwriting
Analysis of Films

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen kurssille, tapaamisiin osallistuminen on pakollista, oheiskirjallisuus ja lopputehtävä kurssikokonaisuuden jälkeen,

Course workload:

5 op (ecs)

Schedule:

David Novotnyn kurssi 5. - 9.5 sekä Martin Stollin kurssi 13.5 - 16.5.

Lopputehtävä dedline 30.6. 2014

Contact information:

yhteyshenkilö:  risto.niemi-pynttari@jyu.fi

opettajat: 'David Jan Novotný' <d.j.novotny@seznam.cz> 
Martin Štoll <martstoll@gmail.com>

Key words:

Screenwriting, Fiction film, Documentary film

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/en/courses/164633

KIKS214 Kulttuuri ja hyvinvointi, Omaelämäkerta-kurssi (korvaa myös TAIS601) (5 op)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Current events:

 

http://users.jyu.fi/~rniemi/LuovaOmaelamaKurs.pdf

Contents:

Kurssilla tutustutaan luovaan omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen perustuvaan ryhmämenetelmään, joka kirjoittamiseen liittyvien taitojen harjoittamisen lisäksi tukee opiskelijan itsetuntemusta ja kasvua.

Kurssilla luodaan katsaus menetelmän teoreettisiin perusteisiin sekä sen käyttömahdollisuuksiin kirjoittamisen eri alueilla: omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa, reflektiivisessä kirjoittamisessa, fiktion kirjoittamisessa sekä tietokirjoittamisesta. Kurssin aikana tehdään omaelämäkerrallisia luku- ja kirjoitusharjoituksia, joissa kokeillaan ja tunnustellaan omaa tyyliä ja äänialaa.

Nyky-ymmärryksen, esimerkiksi Damasion mukaan identiteettimme ei ole pysyvä, varmojen ja kestävien muistikuvien päälle rakentuva minämöhkäle, vaan hauras ja alati ajassa muuttuva elollinen organismi. Kirjoittaessamme olemme tekemisissä elävän ja tuntevan minämme kanssa, jota muisteleminen ja muisteleva kirjoittaminen pitävät elossa ja eloisana – ”elävässä jatkuvuuden tunnossaan”, psykologi ja filosofi Kirsti Määttäsen ajatusta soveltaakseni. Viime vuosina on prosessimaisen minäkäsityksen pohjalta on luotu meillä ja maailmalla monia erilaisia persoonallista ja inhimillistä kasvua tukevia omaelämäkerrallisia ohjelmia ja menetelmiä, joita kurssilla esitellään.  

Learning outcomes:

Opiskelija syventyy luovan omaelämäkerrallisen kirjoittamisen teoriaan ja menetelmään pääsee pohtimaan omaelämäkerrallisuuden merkitystä käytännössä omassa työssään ja jossakin oman kirjoittamisensa alueella: yliopistollisessa kirjoitusharjoitusproosassa, reflektiivisessä proosassa, omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa, fiktion kirjoittamisessa tai luovassa tietokirjoittamisessa.

Modes of study:

a) luennot

b) Kirjoitusharjoitukset = pienet tuntiharjoitukset yksin ja/tai ryhmässä, kotitehtävät

c) Kirjallisuuden lukeminen: 1 tieto- ja/tai teoriakirjasta tai -artikkelista  + 1 omaelämäkerrallisesta teoksesta kirjoitettava omakohtainen lukuraportti (2 x 3 liuskaa)

Completion mode:

 

a) oppimispäiväkirja – reflektiivinen kirjoittaminen

b) Lopputyö

Course workload:

5 op

Schedule:

Kurssin ohjelma & aikataulu:

20.2. 14–18

21.2. 10–13

13.3. 14–17

14.3. Seminaaripäivä 12  - 16

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/163687

TAHA421 Taidehistorian proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Hanna Pirinen (hanna.k.pirinen(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Koppa: https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

Ensimmäinen kurssitapaaminen pidetään vasta to 7.11. klo 12.15 alkaen. Ei tapaamista 31.10.

Contents:

Perehtyminen taidehistorian ja taidekasvatuksen lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/155472

TAHS312 Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä, Kulttuuriympäristö tietovarantona (5 op)

Ari Häyrinen (ari.hayrinen(at)jyu.fi)

Helena Lonkila (helena.lonkila(at)jyu.fi)

Contents:

Opintojaksossa perehdytään kulttuuriympäristöä koskevan tiedon rakentumiseen ja struktuureihin sekä kulttuuriympäristön monimuotoisiin esityksiin eri konteksteissa. Erityiskysymyksenä tarkastellaan tietovarantojen (esimerkiksi tietokantojen, rekistereiden ja paikkatietojärjestelmien) toimintaa kulttuuriympäristön tulkinnassa

Learning outcomes:

Opintojaksossa tutustutaan kulttuuriperintöalan digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin. Opintojakso antaa valmiuksia osallistua tietojärjestelmähankkeisiin ja sisältää tietojohtamisen välttämättömiä perustietoja.

Kurssin käytyään opiskelija tuntee kulttuuriperintöalan vakiintuneita standardeja ja osaa soveltaa niitä tutkimuksessa ja käytännön työssä.

Modes of study:

Kontaktiopetuskurssi, Moodle-oppimisalustan aktiivinen seuraaminen ja kommentointi ja itsenäinen työskentely.

Sisältää myös englanninkielisiä luentoja.

Completion mode:

Ennakko ja välitehtävät, harjoitustehtävien esittely seminaarissa.

Schedule:

tiistai 8.4

12:15–13.00 Johdantoluento
- Helene Lonkila, TAIKU

13:00–13:45 Jyväskylän kaupungin rakennetun ympäristön tietojärjestelmät + otteita valtakunnallisista järjestelmistä.
- Saija Silen, Keski-Suomen Museo

13:45–14.00 KAHVI

14:00–14:45 Museoviraston kulttuuriympäristön tietoaineistot ja -palvelut
- Minna Ryyppä, museovirasto

14:45–15:30 Tietosuoja ja henkilörekisterit tutkimuksessa
- Riitta Ollila, JYU kauppakorkeakoul

15:30-16:00 Välitehtävä ja Moodlen toiminta

 

tiistai 22.4

 09:15– 10.45 Tietojärjestelmät ja tiedon organisoinnin periaatteet
- <a href="https://moodle.jyu.fi/mod/page/view.php?id=30711" class="autolink" title="Ari Häyrinen">Ari Häyrinen</a>

10.45 - 11.30 Arkistojen yhteinen hakemistopalvelu AHAA
- Mika Nyman

11:30–12:15    LOUNAS

12:15–13.45   Seikkailu ympäristöhallinnon käsiteviidakossa
- Johanna Enqvist, HY

13:45–14.00    KAHVI

14:00–15:30    Visiota kansainvälisiin standardeihin ja näkymiä Euroopan ulkopuolelle
- Nicholas Crofts, Geneve, Sveitsi. 

15:30-16:00 Välitehtävä ja Moodlen toiminta

 

tiistai 6.5

09:15–10.00    Mitä on open data & case liikuntapaikat.fi
- Ari Häyrinen, Kirsi Vehkakoski

10:00–10:45    Epäviralliset aineistot ja yhteisöt tiedontuottajina
- <a href="https://moodle.jyu.fi/mod/page/view.php?id=30711" class="autolink" title="Ari Häyrinen">Ari Häyrinen</a>

10.45 - 11.30   Yhteisöt tiedontuottajina: museon näkökulma
- Maija Ekosaari

11:30–12:15    LOUNAS

12:15–13.00    Kokonaisarkkitehtuuri
- Mika Nyman

13:00–13:45    Tutkimuksen minimitietomalli
- Mika Nyman

13:45–14.00    KAHVI

14:00–14:45    Case Taiku
- Jyu Heikki Hanka ja Saana Tammisto

14:45–15:30    Case Finna & Vapriikki 
- Maija Ekosaari

15:30-16:00    Välitehtävä ja Moodlen toiminta

 

tiistai 13.5

Kurssilaiset esittelevät harjoitustyönsä (Välitehtävä 3) toisillensa ja valmistautuvat keskustelemaan aktiivisesti muiden osallistujien töistä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=551

TAIA210 Kulttuurintutkimus, eläimellinen kulttuuriperintö (5 op)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Current events:

Luennot ovat katsottavissa moniviestimen kautta.  Polkuavain on jaloPeura. https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/taiku/yleis/elaimellinen

Contents:

Eläimet ovat osa kulttuuriperintöä. Ihmisten ja eläinten välinen suhde on saanut erityisiä kulttuurisia muotoja ja eläimet ovat olleet läsnä uskomuksissa, kertomuksissa ja taiteissa. Ihmistieteellinen eläintutkimus kysyy, millainen tämä suhde on ollut ja mitä se on nykypäivänä, sekä mistä näkökulmista sitä voidaan tutkia. Luentosarja valottaa eri puolia tästä ilmiöstä ja luennoitsijoina toimii joukko alan asiantuntijoita.

Learning outcomes:

Ihmistieteellisen eläintutkimuksen tuntemus osana kulttuurintutkimusta.

Completion mode:

Osallistuminen luennoille tai luentojen kuuntelu verkossa ja kokoavan esseen kirjoittaminen lähdekirjallisuutta hyödyntäen. Tutkiva ja pohtiva essee kirjoitetaan itseä kiinnostavasta eläinteemasta kulttuurintutkimuksessa. Eläimiä kulttuuriperinnön osana voi lähestyä useista eri tutkimusnäkökulmista, joita on esitelty luennoilla. Kerro, miten valitsemasi näkökulma ja aihe sijoittuu tähän tutkimukseen. Voit ottaa mukaan jonkin pienen aineiston, esimerkiksi jonkin taiteilijan teokset. Aineiston on hyvä olla suhteellisen rajattu. Tarkoituksena on siis syventää yhtä tutkimusnäkökulmaa suhteessa eläimiin kulttuuriperinnössä. Esseessä hyödynnetään monipuolisesti luentojen sisältöjä sekä itse valittua lähdekirjallisuutta (vähintään yksi teos). Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja sen pituus on 10-12 sivua. Halutessasi voit lähettää esseesuunnitelman kommentoitavaksi tentaattori Tarja Pääjoelle ennen kirjoittamisen aloittamista. Palautus viimeistään 2.6. sähköpostitse tarja.paajoki@jyu.fi.

Schedule:

3.3. Eläimet kulttuuriperintönä ja kulttuuristen määrittelyjen kohteina, Janne Vilkuna

10.3. Ihmistieteellinen eläintutkimus ja lehmäkertomukset, Taija Kaarlenkaski

17.3. Vienan karhut ja koirat, Helena Lonkila

24.3. Koirien historia taiteessa ja kirjallisuudessa, Petri Pietiläinen

31.3. Emil Cedercreutzin hevoset, Annika Waenerberg

7.4. Elävät eläimet nykytaiteessa, Outi-Maija Hakala

28.4. Ihmisen ja hevosen suhteen muuttuminen, Marjo-Riitta Leinonen

5.5. Teoreettisia näkökulmia runouden lintumaisuuksiin, Karoliina Lummaa

12.5. Hirviömäisyyksiä kulttuurissa, Katja Fält ja Susanne Ylönen

19.5. Koonti, Tarja Pääjoki

Aikataulu täydentyy lähiaikoina

Literature:

Esseessä käytetty kirjallisuus vapaavalintaista. Kirjaston lukusalissa kärry, jossa kurssiin sopivia teoksia. E-kirjoja löytyy kirjaston tietokannoista esim. haulla human animal studies.

Esim. Kaarlenkaski, Kertomuksia lehmästä. Kelmettilä, Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä. Keinänen&Nyman, Kissojen Suomi. Sepänmaa&Kainulainen, Ihmisten eläinkirja. Aalto, Johdatus eläinfilosofiaan. Niemelä et al., Ihminen ja ympäristö. Viitala, Älykäs eläin.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta, OMAELÄMÄ taide, kirjoittaminen, tutkimus (1 - 5 op)

Tuomo Lahdelma (tuomo.lahdelma(at)gmail.com)

Risto Niemi-Pynttäri (risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Contents:

OMAELÄMÄ taide, kirjoittaminen, tutkimus

TAIA601  tai KIKS214 (1 – 5 op) Oheiskirjallisuus (kirjalista alempana)  ja seminaari
perjantaina 14.3. A 103 10 – 17,

Seminaarin jälkeen opiskelijat hahmottavat omaelämä -teemasta kiinnostuksensa kohteet, sekä tekevät suunnitelman esseestä jossa käsittelevät taidetta ja omaelämäkerrallisuutta terapeuttisena muotona.(30.6.mennessä)

Seminaarin Ohjelma

10.15 Tarja Pääjoki:  Tarinalähtöiset ja taiteelliset menetelmät

11.15 Tuomo Lahdelma: Terapeuttisen kirjoittamisen harjoituksista

12 –   lounastauko

13.15 Mari Martin: Teatterillinen minä

14.15 Päivi Kosonen: Luova omaelämäkirjoittaminen

15.15 Niina Repo: Sanataidetta kriisipiiriläisille

16.15     Yleiskeskustelu

Oheiskirjallisuus

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee omaelämä -tutkimuksen ja taiteen alueen. Hän tuntee oman elämän käsittelyn voimaannuttavia ja terapeuttisia mahdollisuuksia, sekä perehtyy valitsemaansa taiteen alueeseen tältä kannalta.

Modes of study:

Luennot, teoriakirjallisuus, kaunokirjallisuus ym. taide ja omaelämä -valokuva tai filmi-aineisto.

Completion mode:

Osallistuminen seminaariin, opiskelijan kiinnostuksen mukaan hahmotettu näkökulma ja suunnitelma (2 sivua, ja lähdeluettelo), sekä essee (20 sivua) teoriakirjallisuuteen ja taiteelliseen aineistoon perustuva essee.

Course workload:

Seminaariin osallistuminen sekä suunnitelma 2 op

Essee n. 18 sivua, jonka aihe ja näkökulma valitaan oheiskirjallisuuden perusteella, 3 op

Schedule:

Suunnittelutehtävä ja esseesuortus tehdään seminaarin jälkeen, dedline 30.6.

Literature:

 

Oheiskirjallisuutta 3 op essee-suoritukseen ( valitaan kolme teosta, jossa on vähintään yksi  tutkimuskirjallisuutta, lisäksi omaelämäkerrallista taidetta tai kirjallisuutta jota voi ehdottaa listan ulkopuoleltakin).

Vilma Hänninen, Sisäinen tarina, elämä ja muutos, Tampereen yliopisto, Tampere 2003, ISBN10: 9514446518 , ISBN13: 9789514446511

Juhani Ihanus (toim)Koskettavat tarinat: johdantoa kirjallisuusterapiaan, BTJ Kirjastopalvelu 2002, ISBN 951-692-530-8

Päivi Känkänen "Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa", teoksessa Taiteeksi tarinoitu oma elämä (Toim. Sava & Vesanen-Laukkanen), PS-kustannus, 2004, ISBN 952-451-097-9

Mari Martin: Teatterillinen minä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41965/Acta_Scenica_35.pdf?sequence=1

Päivi Rantala & Satu-Mari Jansson (toim.) Taiteesta toiseen, Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia (2013) http://www.taikahanke.fi/binary/file/-/id/1/fid/1383

Tuija Saresma, Omaelämäkerran rajapinnoilla, Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja (92) 2007. ISBN978-951-39-2771-4 tai ISSN1457-6899

Nina Sääskilahti, Ajan partaalla. Omaelämäkerrallinen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri. Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimusyksikkö, 2011. ISBN: 978-951-39-4548-0
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40835

Bardy & Känkänen, Omat ja muiden tarinat.
Krappala & Pääjoki (toim.). Taide ja toiseus.
Kujansuu & Saarenmaa (toim.), Tunnustus ja todistus.
Sava & Vesanen-Laukkanen (toim.), Taiteeksi tarinoitu oma elämä 

Omaelämäkerta, päiväkirja, autofiktio, valokuva, draama, filmi, ym.

VALOKUVAN VOIMAA 7 -osainen TV-sarja
http://yle.fi/aihe/valokuvan-voimaa

Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö (voimauttava valokuva)

Anja Snellman: Ihon aika tai Pääoma ym. (autofiktio),

Peter Franzen: Tumman veden päällä (autofiktio)Tammi 2010, ISBN: 978-951-31-5404-2
sekä samaniminen elokuva.

Aila Meriluoto: Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975, WSOY 1996 sekä Peter-Peter 1971.

Friedrich Nietzsche sekä Taneli Viitala: Elämän tarinallistaminen Nietzschen tuotannossa ( pro gradu 2011)
urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201201121024

 

Contact information:

Seminaarin jälkeen suoritettavat tehtävät     risto.niemi-pynttäri@jyu.fi

Key words:

Päiväkirja, autobiobgrafia, autofiktio, voimauttava valokuva, minän esittäminen, terapeuttisuus, taide ja hyvinvointi.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta, Sight-size -metodi (1 - 5 op)

Heikki Hanka (heikki.j.hanka(at)jyu.fi)

Contents:

Sight-size -metodi, taiteilija Ninni Heldt.

Kurssilla tutustutaan akateemisen tradition/ klassis-realistisen maalausmetodin historiaan ja sillä "opiskelemiseen" käytännön harjoitusten kuten planssien kopioimisen ja kipsimallin piirtämisen/maalaamisen kautta.

Sight-size metodi on klassis-realistinen maalaus- ja piirustusmetodi, jonka traditio on alkanut Firenzessä ja myöhemmin kehittynyt pohjois- Euroopan taideakatemioissa ja levinnyt Amerikkaan ranskalaisen taidemaalarin Jean-Leon Gerome’in (1824- 1904) oppilaiden kautta. Tämä akateeminen traditio lähes täydellisesti katosi abstraktin ekspressionismin tullessa muotiin noin 1940-luvulla, säilyen vain muutamissa studioissa. 

Gerome’in oppilaina Pariisin Ecole des Beaux-Arts’issa on ollut myös suomalaisia taidemaalareita. Albert Edelfelt pyrki opiskelemaan 1874 Gerome’in luokalle, koska tiesi tämän harjoituttavan erityisesti piirustusta ja sommittelua. Opinnot Gerome’in johdolla toivat vankan teknisen pohjan koko Edelfeltin tuotannolle. Gunnar Berndtson aloitti 1876 opinnot myös Jean-Leon Gerome’in oppilaana. (Tuntematon horisontti s 20.)

Completion mode: <div id="cke_pastebin"> <span style="font-size: 12px;">- Aktiivinen osallistuminen kahden päivän teorialuennoille ja piirustusdemoihin</span></div> <div id="cke_pastebin"> - Tämän lisäksi ongelmakeskeinen selvitystehtävä: ”Mitä on akateeminen taideperinne”. Tehtävässä on tavoitteena selvittää akateemisen taideperinteen menneisyyttä ja nykyisyyttä, sekä suhteuttaa luentojen ja demonstraatioiden anti tähän laajempaan kokonaisuuteen. Selvitystehtävä koostuu kaksiosaisesta kirjallisesta tehtävästä:</div> <div id="cke_pastebin"> 1. Noin 5 sivun mittainen essee aiheesta "Mitä on akateeminen taideperinne". Teksti tulee olla lähdeviittauksin varustettu.</div> <div id="cke_pastebin"> 2. Lähdeaineistoraportti, jossa selvitetään aiheesta löytyvä informaatio a) internetissä, b) yliopiston kirjastossa, c) elektronisissa aineistoissa, jotka ovat tavoitettavissa JY:n kautta. Hyväksyttävä suoritus edellyttää kaikkien näiden lähdepaikkojen hyödyntämistä. Toisin sanoen loppukooste on aihepiirin keskeinen bibliografia. Kaikkiin lähteisiin ei ole mahdollista tutustua, sillä osa on saatavilla kuin kaukolainojen kautta. Bibliografisten tietojen ilmoittaminen siis riittää. Luetteloon on kuitenkin merkittävä mihin lähteisiin on tutustunut käytännössä.</div> <div id="cke_pastebin">  </div> <div id="cke_pastebin"> Selvitystehtävän tentaattori: professori Heikki Hanka.</div>
Literature:

ACR Edition, Gerald M. Ackerman

Charles Barque and Jean-Leon Gerome, Drawing course

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA121 Taiteen teoria I (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Ens. kokoontuminen ti 21.1. klo 12-14 D304: kurssin sisältö ja suoritustavat.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA150 Taiteen opetus (5 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Ens. kokoontuminen ke 22.1. klo 12-14 D109: kurssin sisältö ja suoritustavat.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAA421 Taidekasvatuksen proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi järjestetään yhdessä taidehistorian proseminaarin kanssa. Tarkemmat tiedot ja tapaamisajat: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155472

Contents:

Perehtyminen taidehistorian lähteisiin, tutkimusaineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen itsenäisesti. Tieteellisen argumentaation perusteiden omaksuminen.

Learning outcomes:

Tieteellisen tutkielman laadinnassa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Itsenäisen tutkielman laatiminen.

Seminaaria edeltää pakollinen kurssi syyslukukaudella (alk. 6.9.2913) TAIA401 Tutkimusvalmiudet, 5 op.

Modes of study:

Seminaarityöskentely, itsenäinen tutkimustyö ja henkilökohtainen ohjaus.

 

Completion mode:

Aktiivinen osallistuminen yhden lukukauden ajan seminaariin, itsenäinen tutkimustyö ja tutkielman laatiminen ja esittäminen seminaarissa. Toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponointi.

 

Schedule:

Seminaari alkaa to 31.10.2013. Tapaamiset torstaisin klo 12-14.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/156458

TKAS200 Seminaari, Taidekasvatuksen pääaineopiskelijoille; syventävien opintojen gradu-/maisteriseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Current events:

Huom. tiedonhankinnan koulutus pääkirjastossa (tapaaminen aulassa) 1.10. klo 16.15 - 18.

Korpissa näkyy seminaarin yleiset tiedot ja alustava ohjelma. Tarkempi ohjeistus ja päivitetty ohjelma ovat seminaarin Optima-sivustolla.

Contents:

Ks. "aikataulu".

Learning outcomes:

Opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen. Hän osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Prerequisites:

Pääaineen aineopinnot suoritettu. Seminaariin kannattaa tulla, kun on valmis ryhtymään kirjoittamaan pro gradu-tutkielmaa. Aloittamisajankohdasta ja tutkielman aiheesta voi keskustella etukäteen henkilökunnan, esim. professorin kanssa.

Registration:

Korpissa.

Selection procedure:

Kaikki pääaineopiskelijat, joilla pro gradu-tutkielman kirjoittaminen on ajankohtaista, pääsevät seminaariin (osallistujamäärä on ohjeellinen ja merkitty Korppiin tilavarausten vuoksi).

Modes of study:

Seminaari: pääsääntöisesti osallistujat esittelevät ja arvioivat omia ja toisten töitä. Vertaisopetus on keskeisellä sijalla!

Completion mode:

Tutkimussuunnitelman (1. lukukausi) ja artikkelin (2. lukukausi) laatiminen, 2 opponointia, tutkimusaihion tekeminen, luetun gradun esittely, aktiivinen osallistuminen istuntoihin.

Course workload:

10 op. Suoritusmerkintä tulee koko suorituksen perusteella (2 lukukautta) ellei muusta erikseen sovita.

Schedule:

Ohjelma on Optimassa!

Contact information:

Pauline von Bonsdorff, pauline.v.bonsdorff@jyu.fi, 050 376 1196

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKAJ210 Tutkimusseminaari (10 op)

Pauline Bonsdorff von (pauline.v.bonsdorff(at)jyu.fi)

Tuuli Lähdesmäki (tuuli.lahdesmaki(at)jyu.fi)

Tarja Pääjoki (tarja.paajoki(at)jyu.fi)

Sirkka-Liisa Usvamaa-Routila (sirkkaliisa.usvamaa-routila(at)jyu.fi)

Janne Vilkuna (janne.vilkuna(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]