ERIP103 Vammaisuus, moninaisuus ja ammatillinen kasvu, 5 op, oppimistehtävä, Avoimen yo:n yhteistyöoppilaitokset

HUOM! Nämä opinnot järjestetään avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksessa. Ota yhteyttä ensin yhteistyöoppilaitokseen ja ilmoittaudu opintoihin vasta saatuasi sieltä ilmoittautumisohjeet.

Tämä opintojakson suoritustapa kuuluu erityispedagogiikan perusopintokokonaisuuteen (25 op).

vammaisuus, moninaisuus, toiseus, osallisuus, eettisyys, ammatillinen kasvu

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

• vertailla vammaisuuden eri määritelmiä ja teoreettisia näkökulmia
• eritellä vammaisuuteen ja muuhun moninaisuuteen liittyviä kulttuurisia asenteita, arvoja ja merkityksiä
• tunnistaa ja tarkastella omia vammaisuuteen ja muuhun moninaisuuteen liittyviä asenteita, tunteita ja kokemuksia
• jäsentää vammaisuuden ja moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä
• arvioida oman toimintansa vaikutuksia toisen ihmisen osallisuuteen ja toimijuuteen

• Ota yhteyttä opinnot järjestävään yhteistyöoppilaitokseen ennen ilmoittautumista. Saat sieltä ohjeet ilmoittautumiseen ja tietoa opintojen suorittamisesta.  
• Perehdy myös avoimen yliopiston ilmoittautumisohjeisiin.  
• Saat ilmoittautumisen perusteella sisällöllisesti ja ajallisesti rajatun suoritusoikeuden.  

Osallistuminen yhteistyöoppilaitoksen ryhmänohjausmallin mukaiseen lähiopetukseen ja oppimistehtävä Moodlessa. Ryhmänohjauksessa noudatetaan yhteistä aikataulua. Yhteistyöoppilaitoksessa osallistut ryhmätehtävään, jonka ryhmänohjaaja hyväksyy.  Oppimistehtävässä teet itsenäisesti tai parin kanssa tehtävänannon ja lähdeaineiston perusteella tehtävän Moodlessa. Oppimistehtävä arvioidaan asteikolla 0-5. 

Katso opiskeluohjeet Moodlesta: https://moodle.jyu.fi/

Moodleen kirjaudutaan Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmien käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jotka saat käyttöösi ilmoittautuessasi opintoihin. Lisätietoa käyttäjätunnuksesta: https://bit.ly/kayttajatunnus_jyu

Asenteet, ennakkoluulot ja syrjintä

1. Helkama, K., Myllyniemi, R., Liebkind, K., Ruusuvuori, J. Lönnqvist, J.-E., Hankonen, N., Mähönen, T. A. , Jasinskaja-Lahti I. & Lipponen J. (2020) (tai aiemmat painokset). Johdatus sosiaalipsykologiaan. (3. tai uudempi painos). Edita.  Saatavilla myös e-kirjana (2020 11. painos). Luvut 10 ja 14

Luku 10:  Asenteet, päätöksenteko ja käyttäytymisen muutos.  JA

Luku 14: Ennakkoluuloisuus ja ryhmien väliset suhteet.  

2. Seppälä, T. , Jasinskaja-Lahti, I., Lipponen, J.  & Liebkind, K. (2014). Koettu oikeudenmukaisuus ja syrjintä. Teoksessa L. Myyry, S. Ahola, M. Ahokas & I. Sakki (toim.), Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus (s. 248–292). Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 18. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144169/AMPB_Juhlakirja.pdf?sequence=1

3. Kallio, K.P., Korkiamäki, R. & Häkli, J. (2015). Johdanto: Myönteinen tunnistaminen – näkökulma hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen Teoksessa J. Häkli, K. P. Kallio & R. Korkiamäki (toim.),  Myönteinen tunnistaminen (s. 7-35). Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 90. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf

Esimerkkejä syrjinnän ja toiseuden kokemuksista

4. Zacheus, T., Kalalahti,M., Varjo, J., Saarinen, M., Jahnukainen, M., Mäkelä, M-L. & Kivirauma, J. (2017). Yläkouluikäisten syrjinnän, kiusaamisen ja rasismin kokemukset. Terra, 128 (1), 3–15. https://www.versuslehti.fi/wp-content/uploads/Terra_Yl%C3%A4kouluik%C3%A4isten-syrjinn%C3%A4n-kiusaamisen-ja-rasismin-kokemukset.pdf ;  

TAI 

Saarinen, M. & Zacheus T. (2019). "En mä oo samanlainen" Maahanmuuttotaustaisten nuorten kokemuksia ulkopuolisuudesta. Teoksessa  M. Jahnukainen, M. Kalalahti & J. Kivirauma (toim.), Oma paikka haussa (s. 170-199). Gaudeamus. Myös e-kirjana.

Valitse kaksi lähdettä kohdista 5-8:

5. Appelqvist-Schmidlechner, K. & Wessman, J. (2014). Straight from Transylvania – nuorten mielenterveyskuntoutujien toiseuden kokemuksia. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot –vuosikirja 2014 (s. 73–85). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120384/THL_2014_TEE019_09062015.pdf?sequence=5&isAllowed=y

TAI 

Heinonen, T. & Järvinen, T. (2018). Kiusaaminen ja koulun tuki mielenterveysongelmissa – nuoret mielenterveyskuntoutujat kertovat koulukokemuksistaan. Kasvatus, 49 (1), 62-74.   https://elektra-helsinki-fi.ezproxy.jyu.fi/se/k/0022-927-x/49/1/kiusaami.pdf (vaatii kirjautumisen JY käyttäjätunnuksilla)

6. Honkasilta, J. (2019). Toiseuttava erityistarve ADHD-diagnosoitujen nuorten identiteettineuvottelut heidän koulukokemuksistaan. Kasvatus, 50 (1),  6-19. https://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/toiseuttava-erityistarve-adhd-diagnosoitujen-nuorten-identiteetti 

7. Pikkarainen, M., Hakala, J., & Kykyri, V.-L.  (2019). "Ulkopuolisuuden olo" : tapaustutkimus peruskoulun keskeyttäneiden romaninaisten koulukokemuksista. Kasvatus, 50 (2), 120-135. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64225

8. Teittinen, A.& Vesala, H.T. (2022). Vammaisten ihmisten syrjintäkokemuksia koulutuksen kentällä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 32 (E), 33-49. Bulletin_E_2021.indd (nmi.fi)

Vammaisuus käsitteellisenä ja kokemuksellisena ilmiönä

 9. Vehmas, S. (2009). Vammaisuuden ontologia ja politiikka: Realismin ja konstruktionismin väistämätön liitto. Kasvatus, 40 (2), 111–120. http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.jyu.fi/se/k/0022-927-x/40/2/vammaisu.pdf  (vaatii kirjautumisen JY-tunnuksilla)

Valitse kaksi lähdettä kohdista 10-13:

10. Hakala, K. (2022). Vammaispalvelujärjestelmän pedagogiikka – Kehitysvammadiagnoosin tienviittoja työntekijäkansalaisuuteen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 32 (E), 92-112. Bulletin_E_2021.indd (nmi.fi)

11. Mietola, R. (2018). Koko elämä palveluissa: vaikeasti kehitysvammaisen henkilön nuoruus ja elämänkulku kehitysvammapalveluissa. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen & P. Känkänen (toim.),  Nuoret palveluiden pauloissa – Nuorten elinolot -vuosikirja 2018 (s.136-146). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL_TEE030_2018.pdf (julkari.fi)

12. Olli, J. (2014). Tulla kuulluksi omana itsenään – vammaisten lasten ja nuorten  toimijuuden tukeminen.  Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot –vuosikirja 2014 (s. 152-160). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120384/THL_2014_TEE019_09062015.pdf?sequence=5&isAllowed=y ;

13. Tarvainen, M. (2018). Ruumiilliset tilat. Tavanomainen arki ja kerrottu vammaisuus. Yhteiskuntapolitiikka, 83 (1), 40-49. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136020/YP1801_Tarvainen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Moninaisuus ja eettiset kysymykset

14. Tirri, K. & Kuusisto, E. (2019). Opettajan ammatti-etiikkaa oppimassa. Gaudeamus. Luku 2 (Opettajan eettinen ammatti, s. 13-40) ja luku 3 (Opettajan ammatillinen kehittyminen, s. 41-60). Myös e-kirjana.

15. Tarvainen, M. & Kekoni, T. (2015). Erityistä huolenpitoa. Lastensuojelun erityisen huolenpidon käsite ja käytäntö hoivatutkimuksen kentällä. Yhteiskuntapolitiikka, 80 (2), 173-180.http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126833/tarvainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y