Opetusohjelma - Tietojenkäsittelytieteiden laitos - lukuvuosi 2015-2016

[new search... | show courses in calendar...]

Announcement:

The language used was temporarily changed. Personal information page allows you to save your language settings.

Kevät

HTKA114 Peliprojekti, humanistisen tiedekunnan ja informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille (5 op)

Jukka Varsaluoma (jukka.varsaluoma(at)jyu.fi)

Tanja Välisalo (tanja.valisalo(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Current events:

Roolikohtaisten tapaamisten aikatauluja voidaan vielä muokata kurssilaisten aikataulujen perusteella. Lisäksi aikatauluihin voi tulla vielä muita pieniä muutoksia.

Kurssi on osa <a href="https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/ops/ops2015-2017/pelitutkimuksen-ja-pelisuunnittelun-opintokokonaisuus-2015-2017" style="line-height: 1.6;">pelitutkmuksen ja pelisuunnittelun opintokokonaisuutta</a>. Kurssi korvaa tietotekniikan opintojakson TIEA207 Aineopintojen projektityö.

Contents:

Kurssilla perehdytään pelisuunnittelun eri osa-alueisiin ja suunnitellaan monitieteisissä projektiryhmissä digitaalinen peli, josta toteutetaan vähintään pelattava prototyyppi. Toteutustekniikat valitaan ryhmäkohtaisesti pelisuunnitelman tarpeiden ja osallistujien osaamisen mukaan.

Learning outcomes:

Kurssin käytyään opiskelija

tuntee pelikehityksen prosessin ja pelikehityksen osa-alueita
hallitsee jonkin pelikehityksen osa-alueen työvälineitä
osaa soveltaa projektinhallinnan menetelmiä ja työkaluja omaan työskentelyynsä

Prerequisites:

Kurssille hakevilta toivotaan suoritetuksi kursseja HTKA112 Pelin lumo (tai vastaava) ja TIEA219 Pelisuunnittelu. Ohjelmoijan tehtäviin hakeville on eduksi hallita vähintään TIEP111 Ohjelmointi 2 -kurssin tiedot.

Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta pelien tekemisestä, vaan kiinnostusta peleihin ja luovaan työskentelyyn.

Registration:

Kurssille ei ilmoittauduta Korpin kautta.

Kurssille on erillinen haku. Ohjeet hakemiseen ovat kurssin verkkosivuilla.

Selection procedure:

Kurssille voivat hakea humanistisen tiedekunnan ja informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat. Jälkimmäisistä ovat etusijalla tietotekniikan laitoksen opiskelijat. Opintojaksolle valitaan hakemusten perusteella 12 - 20 opiskelijaa.

Completion mode:

Projektityöskentely, luennot, ohjaukset, itsereflektio.

Course workload:

Kurssin työmäärä on 135 h. Työskentelyyn tulee varata keskimäärin 8 h / vko.

Schedule:

Luennot ja työpajat ovat kaikille yhteisiä kurssitapaamisia. Lisäksi roolikohtaisesti on ohjaustapaamisia.

[Tarkat tiedot]

https://www.jyu.fi/hum/opiskelu-ohjeet/tutorial/opintojaksot/htka114/

ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia yliopiston uusien opiskelijoiden ohjaajana ja neuvojana yliopisto-opiskelun alussa sekä tukea sosiaalisen verkoston rakentamisessa ja yliopistoyhteisöön sopeutumisessa. Kurssi valmentaa erilaisten käytännön ongelmien kohtaamiseen ja niiden ratkaisemiseen, ryhmädynamiikan luomiseen, sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen sekä uudenlaiseen ympäristöön (yliopistomaailmaan, mahdollisesti vieraalle paikkakunnalle) tulemisen aiheuttamien alkuvaikeuksien selvittämiseen. Kurssi toteutetaan leirimuotoisena intensiivikoulutuksena Jyväskylän lähistöllä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Koulutus koostuu alustuksista ja niiden pohjalta toteutetuista ryhmätoimintaharjoituksista, tehtävänantojen perusteella suoritettavista lavastetuista ongelmatilanteista, niiden käsittelemisestä ryhmissä sekä työryhmien purkamisesta mininäytelmämuotoisesti. Lisäksi koulutukseen kuuluu case-paketti, jonka tarkoitus on esimerkkitapausten avulla havainnollistaa tilanteita, joihin tutor joutuu reagoimaan ja antaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja näihin tilanteisiin. Opintokokonaisuuden toinen osa muodostuu varsinaisesta tutorina toimimisesta, jonka aikana tutor tekee muistiinpanoja ratkaistavakseen saamistaan ongelmista ja siitä, miten on onnistunut ne ratkaisemaan. Muistiinpanojen pohjalta tutor laatii kahden - kolmen A4-liuskan mittaisen raportin. Raportti palautetaan tiedekunnan toimistoon opintoasiainpäällikölle.

[Tarkat tiedot]

ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

[Tarkat tiedot]

ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana ja sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tai muuna koordinaattorina 2-3 opintopistettä edellyttäen, että opiskelija raportoi toimintansa: Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein? Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet) Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintoasiainpäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.

[Tarkat tiedot]

ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

[Tarkat tiedot]

ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (2 op)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Current events:

Ilmoittautukaa myös pääaineen ryhmiin oman pääaineenne mukaisesti eli tietotekniikan opiskelijat tietotekniikan ja tietojärjestelmätieteen opiskelijat tietojärjestelmätieteen ryhmään. Tässä vaiheessa (joulukuu 2015) ei tarvitse ilmoittautua mihinkään muuhun ryhmään.

Kurssi kuuluu kandiopiskelijoilla tutkintoon pakollisena opintojaksona. Maisteriopiskelijat saavat osallistua kurssille oman harkinnan mukaan tai hyödyntää opetuksen sisältöjä oman harkinnan mukaan. TJT:n maisteriopiskelijoille Korpissa on oma ITKY200-opintojakso.

Contents: Informaatioteknologian tiedekunnan uusien opiskelijoiden perehdytyskurssi. Kurssin on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun. Kurssin aikana opiskelija tutustuu Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä ja saa yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja -taidot. HUOM! Tietojärjestelmätieteen opiskelijoille kurssin laajuus on 3 op, tietotekniikan opiskelijoille 2 op.
Learning outcomes: Kurssin suoritettuaan opiskelija on aloittanut tutustumisen akateemisen maailmaan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea akateemiseen opiskeluun. Hän tuntee yliopiston opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä, ja on saanut tietoa opetus- ja suoritusmuodoista ja opintojen suunnittelusta. Opiskelija on pohtinut itseään ja tavoitteitaan akateemisen uransa alussa ja tutustunut opiskelijatovereihinsa ja opetushenkilökuntaan. Lisäksi opiskelija tietää, millainen oppimis- ja oppijakäsitys ohjaa yliopiston opetusta ja sen suunnittelua sekä osaa suunnitella omaa opiskeluaan ja käyttämiään opiskelutekniikoita vastaavasti.
Selection procedure: Kurssi on tarkoitettu kaikille IT-tiedekunnan uusille opiskelijoille.
Modes of study: Luennot, tiedotustilaisuudet, keskustelut, itsenäinen työskentely. Lisäksi pääainekohtaiset opetusmuodot.
Completion mode:

Kurssin suoritustavat esitellään kurssin alussa.

Schedule:

Kurssin suorittamisen voi aloittaa, kun opiskelija on ottanut vastaan hänelle myönnetyn opiskeluoikeuden.

Literature: Ryti & Uusitalo: "Antoisampaan opiskeluun" Helsinki: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2002. Muu kurssilla jaettava materiaali.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKY115 Asiantuntijaluentojen seuraaminen (2 op)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Current events:

Kurssi kaikille IT-tiedekunnan opiskelijoille. Voidaan sisällyttää joko kandidaatin- tai maisterintutkinnon valinnaisiin opintoihin. Kurssille/suorittajaksi ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon eikä Korpin kautta.

Contents:

Opiskelija osallistuu kuuteen (6) informaatioteknologia-alaan liittyvään tilaisuuteen ja raportoi niistä. Tilaisuudet voivat olla esim. väitöstilaisuuksia, vierailuluentoja, virkaanastujaisia tai näyteluentoja.

Learning outcomes: Tavoitteena on, että opiskelijat osallistuisivat jo opintojensa alkuvaiheesta lähtien erilaisiin tiedeyhteisön tilaisuuksiin ja tottuisivat seuraamaan oman alansa ajankohtaisia tapahtumia.
Completion mode: Oppimispäiväkirja/raportti, johon on raportoitu kuuden asiantuntijaluennon seuraaminen. Raportti palautetaan laitoksen amanuenssille. Suoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty –hylätty. Oppimispäiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henkilökohtainen näkökulma opittuihin asioihin. Ohjeellinen laajuus 2-3 sivua/kuunneltu luento. Oppimispäiväkirjaan/raporttiin tulee sisällyttää mm. seuraavia asioita: Kuka piti luennon? Milloin ja missä luento pidettiin? Mihin tapahtumaan luento liittyi? Mikä oli luennon aihe? Mikä oli luennon keskeisin sanoma? Mitä uutta luennossa oli minulle? Mitä opin? Muuttuivatko käsitykseni? Mitä kysymyksiä luennoitsijalle esitettiin? Mitä jäi epäselväksi? Millaisia ajatuksia luento herätti? Jäinkö kaipaamaan jotakin? Mistä asioista pitäisi kysyä lisää tai ottaa selvää?
Schedule:

Tämän kurssin voi suorittaa vähitellen, omassa tahdissa. Tietotekniikan laitoksen opiskelijat palauttavat raportin Jaanalle ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijat Teijalle.

[Tarkat tiedot]

ITKY200 Yliopisto-opinnot ja niiden suunnittelu maisterikoulutettaville (2 op)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Contents:

Tämä kurssi on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen maailmaan erityisesti suoraan tietojärjestelmätieteen maisterikoulutukseen tuleville. Vaikka takanasi onkin jo opintoja joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, suosittelemme Sinulle osallistumista tälle kurssille, jonka aikana tutustut Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä sekä saat yliopisto-opiskelussa tarvittavia perustietoja ja –taitoja. Erityisen hyödyllinen kurssi on varsinkin ammattikorkeakouluista maisterikoulutukseen tuleville, sillä yliopisto-opinnot ovat monessa mielessä erilaisia kuin ammattikorkeakouluopinnot.

Learning outcomes:

Kurssi toteutetaan osin yhdessä kandidaatintutkintoa suorittamaan tuleville tarkoitetun ITKY100-kurssin kanssa. Tällä kurssilla käsitellään kuitenkin kaikille uusille opiskelijoillemme yhteisten asioiden lisäksi myös erityisesti maisterikoulutettaville tärkeitä sisältöjä:

Ammattikorkeakoulusta yliopistoon – mikä muuttuu?
- Koulumaisuus ja akateeminen vapaus
- Tutkimuksellisuus, tutkimus ja opiskelija tutkimusyhteisön jäsenenä
- Akateeminen viestintäkulttuuri
Oman osaamisen tunnistaminen osana kehittymistäsi akateemiseksi asiantuntijaksi
- Valintaperusteena olleen tutkinnon täydennystarve
- AHOT
Opintojen suunnittelu ja urasuunnittelu
- Henkilökohtainen opintosuunnitelma osana urasuunnittelua
Oppiminen modernissa verkostoyhteiskunnassa
- Mobiili ja monipaikkainen opiskelu, uusi tapa tehdä työtä
- Opiskelijan hyvinvointi – akateeminen opiskelu on muutakin kuin pisteitä
- Työn, opintojen, perheen ja vapaa-ajan suhde
- Integroituminen opiskelijayhteisöön
Työelämä ja sen muutokset
- Osaamisintensiivinen ja dynaaminen tietotyö tulevaisuuden työkenttänä
- Käytännön työelämätaidot

Modes of study:

Kurssin työskentelytapoja ovat mm. luennot, pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely. Jos haluat suorittaa kurssin, on kurssin opetukseen osallistuminen pakollista. Lisätietoja kurssista saat jo heti nimenhuutotilaisuudessa.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (2 - 4 op)

Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen(at)jyu.fi)

Current events:

Ensimmäinen luento on normaali luento ja loput luennot ovat verkkovideoita.

Contents:

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, jotka mahdollistavat tiedekunnan oppiaineiden opetuksen seuraamisen ja omien valmiuksien jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa. Sisältö: paikalliset tietojärjestelmät, käyttöjärjestelmät ja perusohjelmistot, virukset ja tietoturva, internet, sosiaalinen media, käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet, tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, WWW-sivut, taulukkolaskenta, tietokannat, kuvankäsittely. Kurssi on osa Jyväskylän yliopiston Työelämäpalveluiden koordinoimaa työelämäopintojen kokonaisuutta

Prerequisites:

Ei pakollisia esitietoja

Selection procedure:

Kurssi on tarkoitettu erityisesti IT-tiedekunnan pääaineopiskelijoille sekä informaatioteknologian alan opintokokonaisuuksia (esimerkiksi tietotekniikan perus- tai aineopinnot) suorittaville sivuaineopiskelijoille. Kurssi sopii kuitenkin myös muiden aineiden opiskelijoille, jotka tarvitsevat perustietoja ja -taitoja tietotekniikasta.

Modes of study: Luennot, demonstraatiot/harjoitukset ja harjoitustyö.
Completion mode: Harjoitustyö.
Literature: WWW-materiaali.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

Antti-Jussi Lakanen (antti-jussi.lakanen(at)jyu.fi)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Teemu Natunen

Contents: Rakenteisen ohjelmoinnin perusteet, johdatus algoritmeihin ja ongelmanratkaisuun, perustietorakenteet ja niiden soveltaminen. Ohjelman suunnittelun perusteet. Valmius yksinkertaisen C#-ohjelman toteuttamiseen. Harjoitustyönä kukin opiskelija toteuttaa oman pelin. Myös lukuisissa viikkotehtävissä tutkitaan peleistä tuttuja ongelmia.
Learning outcomes: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää rakenteisen ohjelmoinnin ja olio-ohjelmoinnin perusperiaatteet 2) löytää yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun sopivat algoritmit, tietotyypit ja tietorakenteet 3) suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen tietokonepeli hyväksikäyttäen C#-kieltä ja Jypeli-ohjelmointikirjastoa.
Prerequisites: Tietokoneen peruskäytön hallinta. Ei edellytä aiempaa ohjelmointitaitoa.
Modes of study: Luennot, pääteohjaukset, demonstraatiotilaisuudet, harjoitustyö.
Completion mode: Vaadittu määrä suoritettuja harjoitustehtäviä, hyväksytty harjoitustyö ja lopputentti.
Course workload:

<div>

 t/vko     Viikkoa  tun.yht
----------------------------------------------
Luennot             4         11        44
Demojen palautus    2         11        22
Demoja kotona       4         11        44
Pääteohjaukset      2         10        20
Harjoitustyö                            30
----------------------------------------------
Yhteensä:         14.5        11       160

</div>

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj1/2016k/koti

ITKP104 Tietoverkot (1 - 5 op)

Ari Viinikainen (ari.viinikainen(at)jyu.fi)

Contents:

Tietoa siitä mitä kaikkea tarvitaan jotta Internet toimii. Tietokoneverkot ja Internet, yleisimmät sovellusprotokollat, kuljetuskerroksen protokollat TCP ja UDP, verkkokerros ja IP-protokolla, siirtoyhteyskerroksen protokollia ja tekniikkaa.

Learning outcomes:

Teoria 1 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää perusteet Internetin rakenteesta, palveluista, arkkitehtuureista sekä yleisimmistä sovellusprotokollista. Teoria 2 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää tietoverkkojen toteutuksen haasteet sovellus-, kuljetus-, verkko- ja linkkikerroksilla sekä Internetissä toteutetut ratkaisut haasteisiin. Teoria 3 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää luotettavaan tiedonsiirtoon, reititykseen sekä kanavan jakamiseen liittyvät haasteet sekä niiden toteutukseen valitut ratkaisut Internetin eri kerrosten protokollissa. Analysaattorityö - Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii käyttämään yksinkertaisia protokollia sekä analysoimaan niiden generoimaa verkkoliikennettä. Ohjelmointityö - Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii alkeet verkko-ohjelmoinnista käyttäen UDP ja TCP protokollia sekä toteuttaa yksinkertaisen protokollan.

Prerequisites:

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä. (Lisäksi ITKP102 Ohjelmointi 1 jos suorittaa 5op:n laajuisena).

Modes of study:

Luennot, harjoitukset.

Completion mode:

Kontaktiopetuksena: Luennot, harjoitustöiden (4-5 op) ohjaukset, demot, välikokeet tai tentit

Itsenäisesti, ajankohdasta riippumatta: Luentotallenteet, demot, eTentti (1-3 op), harjoitustyöt (4-5 op)

Etänä suoritus itsenäisesti, ajankohdasta riippumatta, eTentti suoritetaan yliopistolla.

Course workload:

                           t/vko    Viikkoa   tun.yht
-----------------------------------------------------
Luennot                      4         8         32
Demotehtävät                 3         8         24
Kotona opiskelu              3         8         24
-----------------------------------------------------
Yhteensä (3op):              10        8         80

-----------------------------------------------------
Analysaattorityö/tehtävät    3.5       8         28
-----------------------------------------------------
Yhteensä (1op):              3.5       8         28

-----------------------------------------------------
Ohjelmointityö/ohjaukset     2         5         10  
Ohjelmointityö/tehtävät      2.25      8         18 
-----------------------------------------------------
Yhteensä (1op):              4.25                28 

Yhteensä 5op laajuisena:    17.25                136

Literature: James F. Kurose ja Keith W. Ross, "Computer Networking: A Top-Down Approach Featuring the Internet". Andrew S. Tanenbaum, "Computer Networks".
Key words: Internet, protokollat, HTTP, SMTP, FTP, TCP, UDP, IP, Ethernet.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/itkp104/2016

ITKP106 Ohjelmointi 1, mobiili, Ohjelmointi 1 -kurssin jatko-osa, missä siirretään oma peli kännykkään (1 - 2 op)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://trac.cc.jyu.fi/projects/ohj1/wiki/mobiili

ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, Oliosuuntautuneen suunnittelun perusteet (3 op)

Jonne Itkonen (jonne.itkonen(at)jyu.fi)

Contents:

Oliosuuntautuneesta suunnittelusta ja malliajattelusta. Arkkitehtuurin perusteet. Yksityiskohtaisesta suunnittelusta: käyttöliittymäluokat, tiedonhallinta. Uudelleenkäytön keinoja. UML-kuvauksen soveltaminen käytännössä.

Learning outcomes:

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
- Ymmärtää oliolähestymistavan käsitteistön ja erityispiirteet
- Osaa siirtyä analyysistä suunnitteluun
- Osaa luoda sekä arkkitehtuurin että yksityiskohtaisen suunnitelman yksinkertaisille järjestelmille
- Tuntee arkkitehtuuri- ja (suunnittelu)mallien sekä hyvien suunnitteluperiaatteiden perusteet
- Osaa arvioida olemassa olevia suunnitelmia yo. suunnitteluperiaatteiden pohjalta
- Osaa soveltaa komponentteja arkkitehtuurin kuvauksen osana
- Tuntee perustekniikat käyttöliittymien ja olioiden pysyvyyden mallinnukseen oliopohjaisen järjestelmän osana
- Osaa soveltaa UML:ää yksinkertaisteen kuvaukseen
- Ymmärtää UML-kuvausten yhteyden toteutusympäristöön

Prerequisites:

TJTA113 Tietojärjestelmien kehittäminen tai vastaava (esim ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi), sekä ohjelmoinnin perusteet tai ITKP102 Ohjelmointi 1. Saman kevään aikana suoritettavaksi sopivat myös TIEP111 Ohjelmointi 2 - tai ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet.

Modes of study:

Luennot ja harjoitukset.

Completion mode:

Tentti ja harjoitukset, tai sitten joku soveltuvampi tapa. Tarkentuu vielä ennen kurssin alkua.

Literature:

Luentomateriaali ja valittuja julkaisuja.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://itkp113.it.jyu.fi/

ITKA201 Algoritmit 1 (4 op)

Timo Männikkö (timo.j.mannikko(at)jyu.fi)

Contents: Algoritmit, perustietorakenteet, pino, jono, lista, binääripuu, verkot, raaka voima, osittaminen, taulukointi, ahne menetelmä, heuristiikat.
Learning outcomes: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia algoritmeja. Opiskelija osaa valita algoritmeille sopivat tietorakenteet.
Prerequisites: ITKP102 Ohjelmointi 1.
Modes of study: Luennot, harjoitukset.
Completion mode: Tentti.
Course workload: Luennot 4 h/vko, demoryhmät 2 h/vko, tehtävien ratkaiseminen ja itsenäinen opiskelu 9 h/vko. Yhteensä 105 h.
Literature: Cormen, Leiserson, Rivest, Stein, "Introduction to Algorithms". Weiss, "Data Structures and Algorithm Analysis in Java". Goodrich, Tamassia, "Data Structures and Algorithms in Java".

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~mannikko/algoritmit1/

ITKA203 Käyttöjärjestelmät, Johdanto käyttöjärjestelmien perusteisiin (4 - 5 op)

Paavo Nieminen (paavo.j.nieminen(at)jyu.fi)

Current events:

Ohjauskäytänteet selviävät tarkemmin keväällä 2016. (Historiallisesti näyttää siltä, että laajempia ryhmäohjauksia ei ehkä kannattaisikaan pitää, vaan mieluummin henkilökohtaisia täsmätuokioita ohjaajan kanssa aina tarvittaessa.)

Contents:

Käyttöjärjestelmän rakenne ja periaatteet, rinnakkaisuus, ajoitus, muistin hallinta, oheislaitteiden hallinta, tiedostojärjestelmä.

Learning outcomes:

Yksityiskohtaiset osaamistavoitteet, reaaliaikaisesti päivitetty: https://yousource.it.jyu.fi/itka203-kurssimateriaalikehitys/itka203-kurssimateriaali-avoin/blobs/master/osaamistavoitteet.txt

(Aiempi karkea yleiskuvaus: "Oppia tuntemaan käyttöjärjestelmän merkitys ja perustoiminnot. Oppia tuntemaan rinnakkaisuuden merkitys ja toteutus sekä tehtävien ajoitus. Oppia tuntemaan muistin hallinnan toteutustavat ja ongelmat. Oppia oheislaitteiden hallinta.")

Learning outcome table:

Learning outcomes	1 remembers	2 understands	3 can apply	4 can analyse	5 can evaluate	6 can create
Role and significance of an Operating System (OS)
Basic functionality of an OS
Organization of an OS implementation
Interrupts
Concurrent execution
Process scheduling
Memory management
Auxiliary (input/output) device management
File system
Interactive shell
Shell scripts
C language

Prerequisites:

Ohjelmointi 1 ja Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri. Kurssi on toisen lukuvuoden kurssi.

Modes of study: [Ei käännetty kuvausta.] [Not translated.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~nieminen/kj16/

ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet (4 - 5 op)

Toni Taipalus (toni.taipalus(at)jyu.fi)

Contents:

Tiedonhallinta, tietokannat ja tietokannanhallintajärjestelmät; käsitteellinen mallintaminen ja tietoarkkitehtuuri; relaatiomalli; SQL; normalisointi; tapahtumanhallinnan perusteet; tietovarastointi; hajautus; tietokantaparadigmat; NoSQL.

Learning outcomes:

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:

osaa selittää tiedonhallintaan ja tietokannanhallintajärjestelmiin liittyvien keskeisten käsitteiden, periaatteiden ja toimintojen merkityksen
osaa soveltaa ER-mallia käsitteellisessä mallintamisessa ja ymmärtää mikä rooli käsitteellisillä malleilla on tietoarkkitehtuurissa
osaa soveltaa relaatiomallin käsitteitä ja transformoida ER-kaavan relaatiotietokannan kaavaksi
osaa soveltaa SQL:ää taulujen ja valtuutusten määrittämiseksi ja perusoperaatioiden suorittamiseksi
osaa normalisoida relaatiot neljänteen normaalimuotoon
osaa selittää tyypilliset samanaikaisten tapahtumien ongelmat, tapahtumalta vaaditut ominaisuudet, eristyvyystasot sekä lukitustavat ja niiden merkityksen tapahtumien ajoitukselle
osaa kuvailla tietovarastonnin periaatteet, arkkitehtuurin, toiminnot ja hyödyt sekä soveltaa tähti- ja lumihiutalemallia
tietää tiedonhallinnan ja tietokantojen uusista periaatteista ja paradigmoista ja osaa vertailla niitä perinteisiin malleihin.

Prerequisites:

Osaa luoda UML-luokkakaavion ja ymmärtää sen perusperiaatteen.
Perustiedot laitteistosta: suoritin, keskusmuisti, massamuisti.

Modes of study:

Luennot 34 h, demonstraatiot 12 h

Completion mode:

Tentti

Course workload:

Luennot: 34 h; Demonstraatiotehtävien ratkaisu ja demonstraatioihin osallistuminen 6 vkk x 9 h = 54 h; tentti ja siihen valmistautuminen 45 h; yhteensä 133 h

Literature:

TIM-luentomateriaali 2015.
Elmasri R. & Navathe S. Fundamentals of Database Systems, Addison-Wesley (ei vaadita).

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tktl/itka204

ITKS452 Requirements engineering, Only for Kokkola Chydenius students, Spring 2016 (5 op)

Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger(at)jyu.fi)

Current events:

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kurssitoteuma syksylle 2015. Vain Kokkolan opiskelijoille!

The course belongs to Faculty's eEducation-programme. The course is a network based course and students will be studing remotely. Guidelines are given in around March 15th, 2016. If you already have around five to seven (5-7) or more years work experience in requirements engineering work, contact Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger@jyu.fi).

Best regards,

- Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)

June 17th, 2015

Contents:

This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides

an overview of different activities in the requirements development and management processes
explains how RE fits into a broader software or system engineering process
highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
provides an understanding of the main challenges in requirements engineering

The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well.

Learning outcomes:

The learning outcomes of the course are:

students understand main activities of requirements engineering
students understand main components of requirements engineering
students can develop requirements
students can manage requirements
students can create vision and scope documents
students can create use cases documents
students can create software requirements specification documents
students understand multicultural communication issues in RE
students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.

Prerequisites:

ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.

Modes of study:

The course is a network based course and students will be studing remotely.

Completion mode:

To complete the course succesfully (a) an accepted course diary with three parts and (b) an accepted exercise work also with three parts are needed.

Course workload:

5 cp x 26.7 h/cp = 133,5 h

Schedule:

Spring 2016

Literature:

MANDATORY

LECTURE NOTES (in Optima)
COS example and templates (in Optima)
Wiegers, K. and Beatty, J. 2013. Software Requirements. Microsoft Press. Redmond, Washington, USA. ISBN: 978-0-7356-7966-5 (e-Book available at JYU e-Library)
Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p.
Requirements Engineering Journal, Special Issue on Requirements Engineering for Security, Privacy and Services in Cloud Environments, Vol. 18, No. 4, 2013, http://link.springer.com/journal/766/18/4/page/1
Alves, C. et al. 2007. Challenges in Requirements Engineering for Mobile Games Development: The Meantime Case Study. 15th IEEE International Requirements Engineering Conference, 2007, pp. 275 – 280.
Kanode, C. M. and Haddad; H. M. 2009. Software Engineering Challenges in Game Development. Sixth International Conference on Information Technology: New Generations, 2009. ITNG '09. Pp. 260-265.

VOLUNTARY

Requirements Engineering Journal
Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
IEEE Software
IEEE Transactions on Software Engineering

Contact information:

Course superviser: Anneli Heimbürger, Senior Lecturer, D.Sc. (Tech.), University of Jyväskylä, Faculty of Information Technology, Email: anneli.a.heimburger@jyu.fi

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKST40 Yhteiskunta ja informaatioturvallisuus (5 op)

Rauno Kuusisto (rkkuusis(at)gmail.com)

Current events:

Kurssille etusija sen mahdollisesti täyttyessä on kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijoilla.

Kurssin opetuskieli on suomi.

Contents:

Kurssilla perehdytään kybermaailman olemukseen tiedon turvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisuutta lähestytään sosiaalisen systeemin mallin kautta huomioiden erilaisten toimijaryhmien näkökulmat.

Kurssia läpileikkaavat seuraavat yleisteemat: sosiaalisen systeemin käsite ja malli tiedon turvallisuuden ympäristössä, yhteiskunnan funktiot ja tiedon turvallisuus, tiedon turvallisuuden attribuutit. Kurssi sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Sosiaalinen systeemi informaation turvaamisen kehyksenä, informaation turvaamiseen liittyvien tapahtumien sisällöllinen analysointi tietoturvan attribuuttien kehyksessä, tiedon jakamisen strategiat kompleksisessa systeemissä, johtaminen ja tieto, johdattelua kybermaailman ja fyysisen maailman ominaisuuksiin.

Learning outcomes:

Kurssin jälkeen oppija ymmärtää tiedon turvaamisen kokonaiskentän kompleksisuuden ja sen sisältämien näkökulmien laajan kirjon. Kurssin jälkeen oppija osaa soveltaa sekä tällä kurssilla että muilla tiedon turvaan liittyvillä kursseilla saamiaan oppeja tiedon turvaamisen kokonaisuuden ideoimiseen ja suunnitteluun organisaatioissa.

Learning outcome table:

Learning outcomes	1 remembers	2 understands	3 can apply	4 can analyse	5 can evaluate	6 can create
Sosiaalinen systeemi ja tiedon turvaaminen
Tiedon turvallisuuden attribuutit
Tiedon turvaaminen osana yhteiskuntaa
Tiedon turvaamisen toimintaympäristö
Tieon turvaamisen arvottaminen
Tiedon tuvaamisen normit
Tiedon turvaamisen tavoitteet

Prerequisites:

Kandidaatin tutkinto.

Modes of study:

Oppimiskokonaisuus koostuu luennoista, vierailijaluennoista, työpajoista ja ryhmätyönä työpajojen perusteella tehdystä harjoitustyöstä sekä näiden lisäksi itsenäisesti toteutetusta kirjareferaatista tai mediaseurannasta. Jokainen oppija pitää oppimispäiväkirjaa.

Completion mode:

Oppijalta edellytetään aktiivista osallistumista yli puoleen luentokerroista ja työpajoista, valinnaisen kirjareferaatin tekemistä sekä osallistumista harjoitustyöhön ja päättöseminaariin. Jokainen oppija pitää henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa. Kurssin arvosana annetaan oppimispäiväkirjan perusteella. Erillisiä tenttejä ei järjestetä.

Course workload:

Yhteensä 135 luento-, työpaja- ja harjoitustyötuntia

Schedule:

Lähijaksot perjantai-iltapäivisin ja lauantaisin: Luennot pe klo 14-16 ja työpajat la klo 09-14.

Literature:

Kirjallisuus esitellään ensimmäisellä luennolla.

Contact information:

kurssin sisältöön liittyvissä asioissa:

rauno.k.kuusisto(at)jyu.fi

hallinnollisissa asioissa opintoimisto ja palvelukeskus

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKST41 Kybermaailma ja turvallisuus (5 op)

Martti Lehto (lehto.martti(at)kolumbus.fi)

Current events:

Kurssille etusija sen mahdollisesti täyttyessä on kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijoilla.

Contents:

Kurssilla määritellään kybermaailmaa ja käydään läpi sen olemusta ja ominaisuuksia sekä kyberuhkia ja -haavoittuvuuksia. Kurssin sisältö koostuu seuraavista osa-alueista:, kyberaktivismi, kyberrikollisuus, kybervakoilu, kyberterrorismi, sekä kyber- ja informaatiosodankäynti. Lisäksi analysoidaan kansainvälisiä kyberturvallisuusstrategioita ja käsitellään kyberturvallisuusstrategian laadintaa.

Kurssi on jatko-opintokelpoinen. Kurssi soveltuu myös työelämässä jo oleville täydennyskoulutukseksi.

Learning outcomes:

Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää perustiedot kybermaailman olemuksesta, uhkista ja haavoittuvuuksista. Opiskelija saa valmiudet kyberturvallisuusstrategian tavoitteiden määrittelyyn, ratkaisujen suunnitteluun sekä suojausmenetelmien käyttöönottoon.

Prerequisites:

Kandidaatin tutkinto.

Modes of study:

Luennot, ryhmätyöt, mahdollisia vierailijaluentoja.

Kurssi on mahdollista suorittaa etäopintoina videoitujen luentojen ja harjoitustehtävien avulla.

Completion mode:

Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista, vähintään 70% ryhmätöistä. Jokainen opiskelija pitää henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa. Kurssin arvosana annetaan tehdyn tieteellisen artikkelin tai oppimispäiväkirjan perusteella. Erillisiä tenttejä ei järjestetä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKST44 Kybermaailma ja kansainvälinen oikeus (4 - 5 op)

Current events:

Kurssille etusija sen mahdollisesti täyttyessä on kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijoilla.

Contents:

Kurssin eri osissa käsitellään kansainvälisen oikeuden perusteita, valtioiden välisen rauhanomaisen yhteistyön, valtiovastuun, valtioiden välisen voimankäytön ja sodan oikeussääntöjen perusteita ja ilmentymiä nykyaikaisissa valtioiden välisissä kansainvälisissä suhteissa. Jokaisen osan lopussa sovelletaan näitä oikeussääntöjä kybertoimintoihin ja pyritään antamaan oikeudelliset perusteet näiden toimintojen hahmottamiseksi ja arvioimiseksi. Kurssin tarkastelun pääpaino on valtioiden voimankäytössä (ius ad bellum) sekä sodan oikeussääntöjen vaikutuksessa kybermaailmassa ja aseellisissa selkkauksissa (ius in bello). Kurssilla myös arvioidaan, mikä on aseellinen selkkaus ja kuinka sodankäynnin keinojen ja menetelmien sääntely sopii erilaisiin kyberkonflikteihin. Kuinka kybertoimijoiden osalta määritellään taistelijat ja ei-taistelijat tai sotilas- ja siviilikohteet ja miten maalittamisen varotoimenpidevelvoitteet vaikuttavat aseellisessa toiminnassa ja kybermaalittamisessa.

Modes of study:

Luentoja ja keskustelua.

Completion mode:

Luentopäiväkirja / esseesuoritus.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKST47 Advanced Anomaly Detection: Theory, Algorithms and Applications, Data analysis, data mining and anomaly detection II (5 op)

Gil David

Current events:

Remote lectures.

Contents:

In the first course (ITKST42), we introduced the concept of anomalies, provided motivation for anomaly detection and explored several real-world use cases of anomalies.

We overviewed different data types, including high-dimensional data, and provided methods for pre-processing of data. We explored the different categories of anomaly detection and the different types of anomalies and presented methods for evaluation of anomaly detection methods.

We surveyed nearest neighbors based techniques and clustering based techniques techniques for anomaly detection and explored the theory behind each technique, its different categories, the pros and cons, demos and practice.

In this course (ITKST47), we will survey different techniques for advanced anomaly detection. For example, classification based techniques, statistical based techniques and spectral based techniques.

For each technique, we will explore the theory behind it, its different categories, the pros and cons, demos and practice.

We will have two mandatory assignments. The final assignment will be a Cyber Ware Game competition, where the students will implement the learnt methods to detect viruses and malwares.

Prerequisites:

Anomaly Detection: Theory, Algorithms and applications - ITKST42

Basic Matlab programing

Completion mode:

We will have two mandatory assignments.

A mid-course assignment (25% of the final grade)

A final assignment (75% of the final grade)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~gidavid/ITKST47_Advanced_Anomaly_Detection/

KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (3 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Current events:

Tämä on esseekurssi, mutta on mahdollisuus suorittaa tätä kurssia lukupiirissä syksyllä 2015 (marras-joulukuu) sen sijaan, että kirjoitat esseettä. Lukupiiriin mahtuu vain 16 opiskelijaa. Jos kiinnostaa, lähetä sähköpostia kursin opettajalle (rebekah.rousi@jyu.fi) ilmoitauttumaan 20.10.2015 menessä.

Contents:

Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit) tai lukupiiri (max. 16 opiskelijaa). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.

Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Rebekah Rousille (rebekah.rousi@jyu.fi).

Learning outcomes:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet ymmärtää ja hyödyntää ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä kognitiotieteellisiä käsitteitä sekä ongelmanasetteluja.

Learning outcome table:

Learning outcomes	1 remembers	2 understands	3 can apply	4 can analyse	5 can evaluate	6 can create
History of Cognitive Science
Discourses of Cognitive Science
Critical theories in Cognitive Science
Main theorists of Cognitive Science

Modes of study:

[Ei käännetty kuvausta.] [Not translated.]

Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede (TAI Thagardin Mind) + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.

Completion mode:

Essee (5-10s.)

Course workload: [Ei käännetty kuvausta.]

Reading all of the below mentioned literature and demonstrating acquired knowledge in the submitted essay.

Literature:

Saariluoma, P., Kamppinen, M. & Hautamäki, A. (toim). (2002). Moderni Kognitiotiede.

TAI

Thagard, P. (2005). Mind : introduction to cognitive science. Cambridge: MIT Press.

Artikkelit (jos ei löytyy yliopiston verkosta tai Google Scholarista pyytä opettajalta):

KOGNITIOTIETEEN HISTORIA

Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates, Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.

Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

MUISTI

Baddeley A. D., Logie, R. H. 1999. Working Memory: the multiple-component model. In A. Miyake & P. Shah, Models of Working Memory. Cambridge: Cambridge University Press, pp. 28-61.

Ericsson, K.A. & Kintsch, W. 1992. Memory in Comprehension and problem-solving – A long-term working memory. Institute of Cognitive Science Publication 91-13, *** PAGES 1-19***

TEKO ÄLY

Turing A. M. 1950. Computing Machinery and Intelligence. Mind, 59, 433-460.

Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine,11(4): 26-36.

Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.

Searle J. R. 1980. Minds, Brains, and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3(3), 417-457.

KOGNITIIVINEN KAPASITEETTI, PROSESSOINTI JA KÄYTTÄYTYMINEN

Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Newell A., Simon H. A. 1976 Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19(3), 113-126.

Chomsky N. 1959. A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior. Language, 35(1), 26-58.

KÄYTTÄJÄKOKEMUS JA KÄYTETTÄVYYS

Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems, CHI’09, 719- 728.

Hassenzahl, M., & Tractinsky, N. (2006). User experience-a research agenda. Behaviour & information technology, 25(2), 91-97.

Hassenzahl, M., Diefenbach, S., & Göritz, A. (2010). Needs, affect, and interactive products–Facets of user experience. Interacting with computers, 22(5), 353-362.

Nielsen, J. (1994, April). Usability inspection methods. In Conference companion on Human factors in computing systems (pp. 413-414). ACM.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opetus/kog/opetus/KOGP111

KOGA207 Kognitiivinen ja konstruktivistinen psykologia (6 op)

Piia Perälä (piia.m.h.perala(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssi on lyhyt johdanto kognitiiviseen psykologiaan eli siihen, miten ihminen prosessoi informaatiota voidakseen ymmärtää ympäristöään ja toimia siinä. Kurssi käsittelee ihmisen tiedonkäsittelytoimintojen perusteita, jossa keskeisiä prosesseja ovat mm. havainto, tarkkaavaisuus, mieltäminen, muistaminen ja ajattelu. Kurssilla tutustutaan kognitiivisen psykologian taustaan, tutkimustavoitteisiin, ilmiöihin ja teorioihin.

Learning outcomes: Students will be familiar with the core physical and psychological elements and principles of human information processing. Students will be able to appreciate their their own construction of reality by applying the theories and models to phenomena in their daily life.
Registration:

HUOM! ERITTÄIN TÄRKEÄ****Kurssille on ilmoittauduttava 15.2.2016 mennessä osoitteella piia.m.h.perala@student.jyu.fi. Sähköpostissa on ilmoitettava nimi ja pääaine.**** ANNETAAN KURSSIN OHJEITA SÄHKÖPOSTILLA.

Modes of study:

Kurssi suoritetaan katsomalla videoidut luennot sekä perehtymällä kirjoihin ja tieteellisiin artikkeleihin.

Completion mode:

Luentojen perusteella kirjoitetaan viisi esseetä. Kurssin arvostelu perustuu esseisiin.

Schedule:

Kurssi alkaa 22.2.2016, jolloin opettaja ilmoittaa kurssimateriaalien osoitteen ja tarvittavat tunnukset.

Esseet on palautettava sähköpostitse kurssin aloituskirjeessä ilmoitettavaan osoitteeseen viimeistään seuraavina päivinä:

Essee 1: 7.3.2016
Essee 2: 28.3.2016
Essee 3: 11.4.2016
Essee 4: 25.4.2016
Essee 5: 9.5.2016

Literature: ilmoitetaan.
Contact information:

[Ei käännetty kuvausta.]

Piia Perälä piia.m.h.perala@student.jyu.fi ja Rebekah Rousi <a href="mailto:jorma.sajaniemi@uef.fi" style="line-height: 18.9090900421143px;">rebekah.rousi@jyu.fi</a>

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Current events:

Seminaarit järjestetään lukuvuonna 2015-2016 pääsääntöisesti etänä. Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi etäseminaareihin osallistumista varten.

Seminaarit pyritään järjestämään pääsääntöisesti jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina (syyskuu 2015 - toukokuu 2016). Kevään 2015 aikataulu:

pe 15.1. klo 14:15-16:15 (poikkeus)
to 18.2. klo 14:15-16:15 (poikkeus)
to 31.3. klo 14:15-16:15
to 28.4. klo 14:15-16:15
to 26.5. klo 14:15-16:15

Contents:

Seminaarin tavoitteena on tukea opiskelijoiden pro gradu -tutkimusprosessia. Graduseminaarissa käydään yhdessä läpi opiskelijoiden gradututkimuksia. Suoritukseen vaaditaan 6 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä, sekä toisen opiskelijan työn opponointi.

Learning outcomes:

Seminaarityöskentelyn pohjalta opiskelija kykenee laatimaan tutkimuksestaan asiallisen kirjallisen ja suullisen esitelmän sekä vastaamaan tutkimusta koskeviin kriittisiin kysymyksiin ja kommentteihin.

Modes of study: Seminaarityöskentely

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS395 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Contents:

Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukukausi (1-2). Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi tai jussi.p.p.jokinen@jyu.fi. Harjoittelu on tarkoitettu kognitiotieteen pääaineopiskelijoille.

Learning outcomes:

Harjoittelun päätteeksi opiskelijalla on kokemusta pitkäjänteisestä laboratoriotutkimustyöstä. Hänellä on ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja ihminen-teknologia-vuorovaikutus-alan tutkimuksesta, sekä valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen.

Prerequisites:

Esitietovaatimuksina kurssit KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (tai KOGS404 Empirical research methods) ja KOGS521 Käytettävyysanalyysi, tai aiempaa kokemusta tutkimusavustajan tehtävistä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Contents:

Kurssilla käydään läpi kognitiotieteen keskeisiä käsitteitä ja kysymyksenasetteluja.

Learning outcomes:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet hyödyntää kognitiotieteellisiä käsitteitä ja teorioita tulevissa kognitiotieteen opinnoissa.

Completion mode:

Esseesuoritus. 5-10 sivun teksti kognitiotieteellisestä kysymyksestä pohjautuen kurssikirjaan ja vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevään artikkeliin. Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujalan arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).

Literature:

Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science. 2nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press.

TAI

Frankish, K. & Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science. New York, NY: Cambridge University Press.

Artikkelit (saatavilla vapaasti yliopiston verkosta):

Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.

Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.

Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine, 11(4): 26-36.

Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research – What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11(12), 12-23.

Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems, CHI’09, 719- 728.

Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47–89). New York: Academic Press.

Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.

Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS454 Kognition filosofia (2 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Kognitiotieteen yksi ulottuvuus on filosofisten menetelmien soveltaminen kognitiotieteellisten ongelmien ratkaisemisessa.

Kurssi johdattaa opiskelijan teknisten tieteiden tieteenteoriaan, perusteanalyysiin, innovaatioprosesseihin ja kurinalaiseen käsitteenmuodostukseen ja argumentaatioon. Tällaista tietoa ja osaamista tarvitaan jatkuvasti uusien ideoiden kehittämisessä ja organisaatioprosesseissa.

Learning outcomes:

Modes of study:

Luennot 8 h ja kirjallisuus.

Completion mode:

Tentti luentojen ja kirjallisuuden pohjalta.

Literature:

Saariluoma, P. (1997). Foundational Analysis: Presuppositions in Experimental Psychology. Psychology Press. ISBN: 0415145856

Contact information:

Prof. Pertti Saariluoma, pertti.saariluoma@jyu.fi

[Tarkat tiedot]

KOGS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.

Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.2.

[Tarkat tiedot]

KOGS520 Käyttäjäpsykologia (6 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Current events:

Kurssin luentojen aiheet ilmoitetaan ennen kurssin alkamista.

Contents:

Kurssilla käydään läpi ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologisia näkökulmia sekä näiden varassa tapahtuvaa työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelua. Kurssin keskeiset kysymykset ovat:

Miten ihminen tulisi kuvata, jotta hänen ominaisuuksiensa pohjalta olisi mahdollista suunnitella käyttäjän huomioivia työskentely- ja käyttöympäristöjä?
Millaiset psykologiset prosessit ovat merkitseviä ja millaisten kysymysten ratkaisemisessa ne ovat tärkeitä?
Miten huomioida käyttäjäpsykologinen tieto työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelussa?

Näitä ongelmia käsitellään kurssin alussa järjestettävien luentojen sekä luentojen jälkeen toteutettavien kirjallisten harjoitustöiden avulla.

Learning outcomes:

Kurssin kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva siitä, millaista tietoa käyttäjäpsykologia voi antaa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen suunnittelulle. Tämän ansiosta opiskelijalle kehittyy kyky huomioida suunnittelutyön kannalta keskeiset käyttäjäpsykologiset kysymykset.

Modes of study:

Luennot ja harjoitustyö (kirjallisuuskatsaus).

Completion mode:

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja seminaareihin ja kirjoittamalla kurssisuorituksena kirjallisuuskatsaus annetusta käyttäjäpsykologisesti tärkeästä aiheesta. Aiheet valitaan luentojen teemoihin liittyen, ja niitä käydään läpi kurssin seminaareissa.

Literature:

Kurssin tueksi voi lukea seuraavia kirjoja. Lisäksi kurssin kirjallisen työn kirjallinen materiaali sovitaan työkohtaisesti aiheen perusteella.

Saariluoma, P. 2004. Käyttäjäpsykologia - Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa. WSOY.

Saariluoma, Kujala, et al. 2010. Ihminen ja teknologia - Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu. Teknologiateollisuus.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/185846

KOGS524 Käyttäjätutkimus (8 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Contents:

HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS521 KÄYTETTÄVYYSANALYYSI, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.

Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käyttäjätutkimus, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Työt ovat käyttäjätutkimuksia tai käytettävyysanalyysejä yritysten ja muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Tutkimusmenetelmät määräytyvät tutkimusongelmalähtöisesti ja voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä, mutta harjoitustyön osana edellytetään tilastollista hypoteesien testausta. Kurssin aloitusluennolla sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Kurssin aikana järjestetään suunnitelmaseminaari, jossa tutkimussuunnitelmista keskustellaan yhteisesti. Tilastoworkshopissa käydään läpi tutkimuksen kvantitatiivisen analyysin osuus ja valitaan soveltuvat tilastolliset menetelmät. Loppuseminaarissa esitellään tutkimus muille kurssin opiskelijoille sekä opponoidaan toisen ryhmän työ. Kurssin seminaareissa ja workshopeissa on pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus ja kurssi vaatii intensiivistä ja itsenäistä työskentelyä.

Learning outcomes:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käyttäjätutkimus sekä arvioida ja analysoida kriittisesti empiirisen ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimustuloksia.

Prerequisites:

KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät tai KOGS404 Empirical research methods

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Contents:

Kurssilla tentitään käyttäjän näkökulmasta toimivan web-suunnittelun perusperiaatteita käsittelevät teokset.

Kurssikirjallisuus:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

Learning outcomes:

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteltuja heuristiikkoja helppokäyttöisten web- sivujen suunnittelua varten.

Completion mode:

Kirjatentti.

Literature:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Contents:

Kurssilla tentitään käyttäjän näkökulmasta toimivan web-suunnittelun perusperiaatteita käsittelevät teokset.

Kurssikirjallisuus:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

Learning outcomes:

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteltuja heuristiikkoja helppokäyttöisten web- sivujen suunnittelua varten.

Completion mode:

Kirjatentti.

Literature:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Contents:

HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS532 KOGNITIOTIETEEN KLASSIKKOTEOKSET, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.

Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.

1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28

Pyydä kopioita osoitteesta tuomo.kujala@jyu.fi

Learning outcomes:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista ja mahdollisuus arvioida nykypäivän keskusteluja historiallisia taustoja vasten.

Completion mode:

Kirjallisuustentti tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGJ201 Jatko-opintoseminaari (3 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TIEP111 Ohjelmointi 2, 2016 (8 op)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Contents: Sisältö: Java-kieli, ohjelmansuunnittelun ja olio-ohjelmoinnin periaatteita, ohjelman testaaminen. Rekursio.
Learning outcomes: Oppia ymmärtämään oliopohjaisen ohjelmoinnin perusteet. Kyky tuottaa pieniä/keskikokoisia oliopohjaisia ohjelmia. Samoin tavoitteena on "testaus ensin" (TDD) ajatuksen sisäistäminen. Kyky suunnitella ja toteuttaa graafinen käyttöliittymä.
Learning outcome table:

Learning outcomes	1 remembers	2 understands	3 can apply	4 can analyse	5 can evaluate	6 can create
Design a small program
Design a small algorithm
Test by table, TDD
Basics of Java
Design and test methods
Design and test classes
Recursion
Making a program from modules
Using debugger
Design and implementation of GUI

Prerequisites:

Ohjelmointi 1. tai vastaava.

Modes of study: Luennot, demot, pääteohjaukset, harjoitustyö. InSitu.
Completion mode: Välikoe, demot, harjoitustyö.
Course workload:

Kurssin vaatima työmäärä:

                 t/vko  Viikkoa  tun.yht
-----------------------------------------
Luennot              4     13     52
Demojen palautus     2     12     24
Demoja kotona        5     12     60
Pääteohjaukset       2      4      8
Harjoitustyö                      56
-----------------------------------------
Yhteensä:         15.5     13    200

Literature: Java-kirjallisuus. Mm. Java-ohjelmointi
Key words: ohjelmointi, Java, olio, luokka, polymorfismi, perintä, taulukko, silmukka, muuttuja, testaus, pariohjelmointi, TDD

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj2/2016k/koti

TIEP112 Ohjelmointi 2, C++, 2016 (1 op)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Contents:

Ohjelmointi 2 -kurssin keskeisen sisällön asiat C/C++ -kielillä.

Learning outcomes: Oppia tekemään Ohjelmointi 2-kurssia vastaavat asiat C/C++ -kielillä.
Prerequisites: Ohjelmointi 2
Modes of study: Luennot, demot, pääteohjaukset.
Completion mode:

Demot vähintään 60%. Minimi 50%/kerta.

Literature: Olio-ohjelmointi ja C++
Key words: C++

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj2/cpp/TIEP112

TIEP113 Ohjelmointi 2, JSP, 2016 (1 op)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Contents: Ohjelmointi 2 kurssin tietojen soveltaminen WWW-ohjelmointiin. Erityisesti JSP (Java Server Pages).
Learning outcomes: Oppia soveltamaan Ohjelmointi 2-kurssilla opittuja asioita WWW-käyttöliittymän ohjelmoinnissa.
Prerequisites: Ohjelmointi 2
Modes of study:

Luennot videoilta, pääteohjaukset, harjoitustyö.

Completion mode: Pääteohjaukset, oman harjoitustyön jonkin kohdan toteuttaminen WWW-pohjaiseksi.
Literature: Ohjelmaesimerkit

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj2/jsp/TIEP113

TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan (3 op)

Jonne Itkonen (jonne.itkonen(at)jyu.fi)

Contents:

Opintojaksolla tarkastellaan tietotekniikan yleistä kehityshistoriaa (history of computing) 1900-luvun jälkipuoliskolla sekä tietotekniikan opinnoille keskeisten teemojen (tietoverkkotekniikka, ohjelmistokehitys, ohjelmointikielet, tietokoneella ratkaistavissa olevat ongelmat) perusteita ja lähtökohtia. Lisäksi tutustutaan joukkoon alan ydinjulkaisuja em. aihepiireistä.

Learning outcomes:

Opiskelija tuntee tietotekniikan modernin kehityshistorian keskeiset etapit ja osaa liittää ne yleiseen teknologis-yhteiskunnallisen kehitykseen. Opiskelija omaa käsityksen tietotekniikan tutkimus- ja kehitystyötä kuvaavista julkaisuista ja niiden merkityksestä alan kehitykselle. Opiskelija pystyy tarkastelemaan valitsemastaan aiheesta sen täsmällistä historiallista, teknologista ja yhteiskunnallista kehitystä.

Selection procedure:

Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan tai matemaattisten tieteiden ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijoita ja muiden pääaineiden opiskelijoita hyväksytään opintojaksolle rajoitetusti.

Modes of study:

luennot

Completion mode:

Tarkennetaan myöhemmin. Ajankohtaiset tiedot Korpissa ja kurssin kotisivulla (linkki tulee Korppiin).

Course workload:

3 op:n mukainen koostuen luentojen lisäksi myös kotona tapahtuvasta luentoihin ja tenttiin valmistautumisesta.

Literature:

Luentoja tukevaa kirjallisuutta:

Paul E. Ceruzzi: "A History of Modern Computing, 2nd Edition", The MIT Press, 2003
Michael R. Williams: "A History of Computing Technology, 2nd Edition", IEEE Computer Society, 1997

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://tiep115.it.jyu.fi/

TIEP181 Johdatus tietokoneavusteiseen matematiikkaan (1 - 4 op)

Olli Mali

Tytti Saksa (tytti.saksa(at)jyu.fi)

Contents:

Harjoitusten aiheet sivuavat ensimmäisen vuoden pakollisia matematiikan kursseja, erityisesti kursseja MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2, sekä hieman kursseja MATA111 Analyysi 1 ja MATA112 Analyysi 2. Ohjelmoimme lineaarialgebran kursseilla vastaantulevia algoritmeja ja menetelmiä, piirrämme mielenkiintoisia funktioita ja jonoja, jne. Ylipäätään visualisoimme ja implementoimme kaikenlaista sykähdyttävää, oppien samalla tietokoneen käyttöä.

Learning outcomes:

Kurssin tavoitteena on rohkaistua käyttämään tietokonetta matemaatikon apuvälineenä, eli kyetä ohjelmoimaan itsenäisesti alkeellisia numeerisia algoritmeja, sekä erityisesti tukea edellämainittujen pakollisten matematiikan kurssien sisällön omaksumista. Lisäksi tutustuminen matemaattisten algoritmien ohjelmointiin tukee myöhempiä numeerisen analyysin opintoja.

Prerequisites:

Esitiedoiksi riittävät lukion matematiikan tiedot. Aiempaa ohjelmointikokemusta ei edellytetä. Kurssin täysipainoinen suorittaminen edellyttää kurssien MATA111, MATA112, MATA121 ja MATA122 samanaikaista suorittamista tai vastaavia tietoja.

Modes of study:

Kurssi koostuu mikroluokissa tehtävistä 2x45min harjoituksista, ohjelmistona käytetään Matlabia. Harjoitukset ovat tehtävissä kunkin harjoituskerran aikana.

Completion mode:

Arvostelu: hyväksytty/hylätty

Kurssista saatava opintopistemäärä riippuu osallistumisaktiivisuudesta harjoituksiin. Harjoituksissa arvioidaan läsnäolo ja osallistuminen. Osallistumalla (lähes) kaikkiin harjoituskertoihin on mahdollista saavuttaa 3 op -suoritus. Lisäopintopisteeseen tarvitaan pienimuotoinen harjoitustyö.

Literature:

Kiinnostuneille on tarjolla paljon elektronista materiaalia Matlabin käytöstä. Suosittelen esimerkiksi Cleve Molerin Numerical Computing with Matlab,

http://www.mathworks.se/moler/

Luonnollisesti mikroharjoituksista nauttiminen (ja onnistuneet tulevat opintovuodet) edellyttää kurssien MATA 121, MATA122, MATA111 ja MATA 112 kurssimateriaalien aktiivista opiskelua.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~oljumali/teaching/TIEP181/

TIEA211 Algoritmit 2 (4 op)

Timo Männikkö (timo.j.mannikko(at)jyu.fi)

Contents: Algoritmin analysointi, prioriteettijono, hajautus, puurakenteet, joukot, rekursio, ositus, ahne menetelmä, taulukointi, peruutus, rajoitehaku, paikallinen etsintä, heuristiikat, NP-täydellisyys.
Learning outcomes: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa algoritmien suunnittelumenetelmiä. Opiskelija osaa valita algoritmeille sopivat tietorakenteet. Opiskelija osaa analysoida yksinkertaisten algoritmien aikavaativuutta.
Prerequisites: ITKP102 Ohjelmointi 1, ITKA201 Algoritmit 1.
Modes of study: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö.
Completion mode: Tentti ja harjoitustyö.
Course workload: Luennot 4 h/vko, demoryhmät 2 h/vko, tehtävien ratkaiseminen ja itsenäinen opiskelu 9 h/vko. Yhteensä 105 h.
Literature: Cormen, Leiserson, Rivest, Stein, "Introduction to Algorithms". Weiss, "Data Structures and Algorithm Analysis in Java". Goodrich, Tamassia, "Data Structures and Algorithms in Java".

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~mannikko/algoritmit2/

TIEA218 Web-sovellukset (5 op)

Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssilla opitaan tuottamaan web-sovelluksia kaikkiin mahdollisiin selainympäristöihin (työpöytä, mobiililaitteet, tabletit jne.) käyttäen erilaisia WWW-tekniikoita kuten HTML5, CSS, DOM ja Javascript. Samalla opitaan perusteet graafisten käyttöliittymien ohjelmoinnista.

Prerequisites:

Kurssi edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa. Pakollisia esitietoja ovat ohjelmointi 2 -kurssi ja jokin tietokantakurssi. Erittäin suositeltavia esitietoja ovat olio-ohjelmointi ja XML-kurssit.

Modes of study:

Verkkovideoluennot, verkkokeskustelu, pääteohjaukset, viikkotehtävät

Completion mode:

Pakolliset viikkotehtävät, harjoitustyö ja muut tehtävät. Kurssilla ei ole tenttiä.

Course workload:

Kurssi on erittäin työläs (vrt. Ohjelmointi 2 -kurssi tai GKO). Kurssin suorittaminen vaatii n. 140 tunnin työpanosta, joka jakaantuu viikottaiseen tehtävien tekemiseen ja materiaalien katsomiseen ja lukemiseen (10-12 h per viikko) ja harjoitustyön ja muiden tehtävien tekemiseen.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://appro.mit.jyu.fi/web-sovellukset/

TIES435 Radio networks and Self-Organization (5 op)

Contents:

In this course the student get familiar with different mobile wireless communication standards and especially their radio resource management. The main focus is in Long Term Evolution (LTE) and its future enhancements. In addition, a special emphasis is put on self-organizing radio networks (SON). SON concept has emerged in the last years, with the goal to foster automation and to reduce human involvement in management tasks. It implies autonomous configuration, optimization, and healing actions which would result in reduced operational burden and improve the experienced end user quality-of-service.

Completion mode:

tentti

Literature:

luentomoniste ja artikkelikokoelma

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TIES453 Introduction to Agent Technologies (5 op)

Michael Cochez (michaelcochez(at)gmail.com)

Vagan Terziyan (vagan.terziyan(at)jyu.fi)

Current events:

<font size="2">The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems. Intelligent software agents are such self-managed (autonomic) software entities that are capable to carry out some goal-driven and knowledge-based behavioral activities on behalf of a user or some other software application, which created it. This theory-oriented course reviews appropriate AI methods and technologies needed to enable intelligent agents. It provides knowledge about autonomous intelligent agents, agent technologies, mobility of agents, agent platforms, multi-agent systems, agent communication, agent coordination, agent negotiation, agent intelligence, agent-based industrial applications and systems.</font>

Contents:

TIES-453: Introduction to Agent Technologies (5 ECTS)

Course Summary:

The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems. Intelligent software agents are such self-managed (autonomic) software entities that are capable to carry out some goal-driven and knowledge-based behavioral activities on behalf of a user or some other software application, which created it. This theory-oriented part of the course reviews appropriate AI methods and technologies needed to enable intelligent agents. The course is lectured in English.

There is also another more programming oriented course TIES454 (as the natural continuation of this one) which focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. Technical students will get a hands-on experience and program with an agent platform.

Main Content Components

The course provides knowledge about autonomous intelligent agents, agent technologies, mobility of agents, agent platforms, multi-agent systems, agent communication, agent coordination, agent negotiation, agent intelligence, semantic modelling of agents, agent-based industrial applications and systems.

Course-Related Context and Motivation:

According to http://www.agentbuilder.com/Documentation/whyAgents.html:

“The next wave of technological innovation must integrate linked organizations and multiple application platforms. Developers must construct unified information management systems that use the World Wide Web and advanced software technologies. Software agents, one of the most exciting new developments in computer software technology, can be used to quickly and easily build integrated enterprise systems. The idea of having a software agent that can perform complex tasks on our behalf is intuitively appealing. The natural next step is to use multiple software agents that communicate and cooperate with each other to solve complex problems and implement complex systems. Software agents provide a powerful new method for implementing these next-generation information systems.”

An agent (aka software robot) is simply another kind of software abstraction in the same way that methods, functions, and objects are software abstractions. An object is a high-level abstraction that describes methods and attributes of a software component. An agent, however, is an extremely high-level software abstraction which provides a convenient and powerful way to describe a complex software entity. Rather than being defined in terms of methods and attributes, an agent is defined in terms of its autonomic behavior. This is important because programming an agent-based system is primarily a matter of specifying agent behavior instead of identifying classes, methods and attributes. It is much easier and more natural to specify behavior than to write code. Software agents, like people, can be most useful when they work with other software agents in performing a task. A collection of software agents that communicate and cooperate with each other is called an agency or a Multi-Agent System (MAS). System designers using agents must consider the capabilities of each individual agent and how multiple agents can work together. Agents in MAS need to communicate with each other and must have the capability of working together to achieve a common set of goals. Agents provide a new way of managing complexity of software systems because they provide a new relatively simple way of describing a complex system or process in terms of agent-mediated processes. Agents and agent technologies are well-suited for use in applications that involve distributed computation (also reasoning) or communication between components, sensing or monitoring of the environment, or autonomous operation. Agent-based approaches are very popular in Web applications and in applications that require distributed, concurrent processing capabilities. Autonomous agents are capable of operating without user input or intervention being an excellent tool for plant and process automation, workflow management, robotics, etc. [http://www.agentbuilder.com/Documentation/whyAgents.html, November 15, 2011].

Relation of the course with Master Programs of the MIT Department:

Master Program on Web Intelligence and Service Engineering is a natural place for such course because the Program Mission summarized as “Everything-as-a-Service Engineering” and requires the Agent Technologies to enable self-management (to address the following objectives: how to design products, services and systems so that they will be capable of automatic real-time discovery, query and utilization of external data and capabilities for better meeting their design objectives and how to make them self-aware, context-aware and capable of self-configuration, self-optimization, self-protection and self-healing while adapting their design objectives in real time to changing execution environments. Learning outcomes of this course are assumed to be an input to several other courses of the WISE program (e.g., Semantic Web and Ontology Engineering; SOA and Cloud Computing; Agent Technology for Developers; Everything-to-Everything Interfaces; Big Data Engineering).

Among other Master programs the closest one is Software Engineering (or similar) program as the course provides useful high-level software abstraction (behavior vs. classes and methods) and a tool to design complex software systems.

The course is also suitable for the Data Analysis (or similar) program as the course provides the framework for autonomic and parallel processing of data in the Web.

The course is also suitable for the Cyber Security (or similar) Master Program as the agent technologies provide new sophisticated security threats and concerns but in the same time can be utilized to design systems with autonomic self-protection behavior.

Being naturally autonomic and very flexible computational systems, agents and agent technologies are useful subject to study in various fields of computing and decision support within appropriate master programs.

Modes of study:

Lectures

Completion mode:

Mandatory is the theoretical part of the course and its assignment resulting in 5 ECTS credits.

In order to receive 10 credits, the student has to participate in the practical course TIES454

Contact information:

In case of general questions about this course or questions about the theoretical part, contact prof. Vagan Terziyan : vagan.terziyan@jyu.fi.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://www.mit.jyu.fi/ai/vagan/ties453.html

TIES454 Agent Technologies for Developers (5 op)

Michael Cochez (michaelcochez(at)gmail.com)

Contents:

The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems.

The practice-oriented course focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. Technical students will get a hands-on experience and program an agent platform. This platform will then be used to solve a problem in a distributed way using agent intelligence.

The course is lectured in English.

Prerequisites:

Students are expected to attend TIES453 simultaneously with this course. The timetables are synchronized.

Students who have earlier followed TIES433 (Design of Agent-based Systems) and received only five credits, can attend this course as well.

Modes of study:

Demos in a computer class and feedback sessions during which students show their results.

Completion mode:

In order to receive credits for this course, the students must actively work in the group work and be able to present their results during the feedback sessions. On successfull completion, five credits are awarded.

Contact information:

For questions about the practical part of the course, please find contact details from http://users.jyu.fi/~miselico/teaching/TIES454

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~miselico/teaching/TIES454

TJTP111 Johdatus tietojärjestelmätieteeseen (3 op)

Markus Salo (markus.t.salo(at)jyu.fi)

Contents: Kurssi on tarkoitettu tietojärjestelmätieteen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoille (pää- tai sivuaine), sillä kurssin sisältö on suunnattu uusille, opintonsa aloittaville opiskelijoille. Kurssilla tutustutaan tietojärjestelmätieteen keskeisiin aihealueisiin:

digitaalisuuden erityispiirteisiin,
tietojärjestelmiin ja niiden merkitykseen yhteiskunnassa,
elektroniseen liiketoimintaan,
tietojärjestelmien hyödyntämiseen organisaatioissa,
tietojärjestelmien käyttöön kuluttajatasolla,
informaatioturvallisuuteen sekä
alan työmahdollisuuksiin, osaamisprofiileihin ja urapolkuihin.

Learning outcomes: Opintojakson suoritettuaan opiskelija 1) tuntee tietojärjestelmätieteen keskeiset osa-alueet, työmahdollisuudet ja urapolut, 2) osaa käyttää tietojärjestelmiin ja elektroniseen liiketoimintaan liittyviä peruskäsitteitä, 3) osaa pohtia tietojärjestelmiin liittyviä ajankohtaisia haasteita ja mahdollisuuksia ja 4) tunnistaa tietojärjestelmätieteen erityispiirteet tietotekniikkaan ja yrityksen taloustieteisiin verrattuna.
Completion mode: Kurssin suoritteisiin kuuluvat luentojen ja muun materiaalin perusteella viikoittain laadittavat kirjalliset yksilötehtävät. Lisäksi läsnäolovaatimus 75%.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA104 Ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus, Käyttäjälähtöisen sovellussuunnittelun perusteet (5 op)

Piia Perälä (piia.m.h.perala(at)jyu.fi)

Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen(at)jyu.fi)

Ari Tuhkala (ari.tuhkala(at)gmail.com)

Current events:

Polkuavain videoluentoihin: tieto987

Contents:

Kurssilla käydään läpi lähestymistapoja, joilla ihminen voidaan ja tulee huomioida tietojärjestelmiä ja muita teknologioita suunniteltaessa. Kurssilla käsitellään lisäksi käyttöliittymien suunnittelua ja toteutusta käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Käyttöliittymäsuunnittelua lähestytään ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen, käytettävyystutkimuksen menetelmien ja visuaalisen suunnittelun näkökulmista, joita havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla.

Learning outcomes:

Ihmisen huomioiminen teknologian kehitysprosessissa vaatii laajaa osaamista käytettävien ja miellyttävien teknologisten sovellusten suunnittelemiseksi. Kurssin tietojen avulla opiskelija tiedostaa teknologian ihmislähtöiseen suunnitteluun liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on ymmärrys siitä, että tietojärjestelmien ja muiden teknologioiden suunnittelussa ihminen voidaan ja tulee ottaa huomioon monin eri tavoin. Opintojakson jälkeen opiskelijalla on käsitteelliset välineet hahmottaa teknologisten sovellusten kehittämisprosessi käyttäjän, käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen näkökulmasta sekä ymmärtää käyttäjälähtöisen käyttöliittymäsuunnittelun ja toteutuksen perusteet. Opiskelija osaa lisäksi arvioida käyttöliittymien visuaalista ilmettä ja toiminnallisuutta käyttäjän näkökulmasta hyödyntäen käytettävyystutkimuksen menetelmiä.

Learning outcome table:

Learning outcomes	1 remembers	2 understands	3 can apply	4 can analyse	5 can evaluate	6 can create
Ihmisen huomioiminen sovellussuunnittelussa
Käyttäjälähtöisen suunnittelun haasteet
Käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuudet
Käytettävyystutkimuksen menetelmät
Visuaalinen käyttöliittymäsuunnittelu
Käyttäjäkokemus moniulotteisena ilmiönä
Sovelluksen suunnittelun perusteet
Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Prerequisites:

ITKY100-kurssi.
Lisäksi, kurssin sisältö vastaa ITKA112 Käyttäjälähtöinen sovelluskehitys ja TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä -kurssien sisältöjä. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kummatkin kurssit tai toisen kursseista, eivät siten voi saada opintopisteitä tästä kurssista.

Selection procedure:

Ensisijalla kurssille ilmoittautumisessa on informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat.

Modes of study:

Luentoja yhteensä 28 tuntia, joista 10 tuntia on videoluentoja ja 18 tuntia harjoitustöihin liittyviä kontaktiluentoja. Lisäksi kurssilla on 3 kontaktiopetuskertaa (demot), joilla keskitytään harjoitustyön tekemiseen. Kurssiin liittyy myös kirjallista materiaalia harjoitustyön tekemisen tueksi. Kontaktiluennnoilla on hyvä olla läsnä, videoluennot voi katsoa myös etänä. Demoissa saa ohjeistusta harjoitustyön tekemiseen ja viimeistelyyn.

Completion mode:

Kurssin luentojen seuraaminen (videoluentojen katsominen ja kontaktiluentoihin osallistuminen). Harjoitustyö, joka tehdään 2-3 hengen ryhmissä, toteutetaan pääasiallisesti itsenäisesti. Harjoitustyönä tehdään käyttäjälähtöisesti suunnitellun sovelluksen kirjallinen kuvaus, suunnitteluratkaisut argumentoiden. Harjoitustyön tekemisen tueksi järjestetään demoja, joissa tehdään muun muassa suunnitelmien vertaisarviointia. Harjoitustyö raportoidaan kirjallisesti luennoilla käsiteltyjen näkökulmien mukaisesti.

Kurssin läpäiseminen edellyttää kurssilla annettujen tehtävien (käyttöliittymän uudelleensuunnittelu, vertaisarviointi, kurssipäiväkirja, harjoitustyö) palauttamista annettuihin päivämääriin mennessä ja näiden linkittämisen Korppi-lomakkeeseen oikein. Ilman toimivia linkkejä harjoitustyötä eri osioineen ei pystytä arvioimaan.

ARVIOINTI:       Asteikolla 1-5. Harjoitustyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten
-                           kattavasti työssä on hyödynnetty kurssin luento- ja kirjallista materiaalia, sekä perusteltu tehdyt suunnitteluratkaisut
-                           hyvin käyttäjälähtöisyyden eri näkökulmat on sisällytetty työhön
-                           miten huolella työ noudattaa harjoitustyön ohjeistusta
-                           miten hyvin jokaisen ryhmäläisen osuus työssä tulee esiin

Course workload:

5 opintopistettä eli 28 tuntia luentojen seuraamista, 6 tuntia demoissa työskentelyä, kirjalliseen materiaaliin perehtymistä 20 tuntia ja 80 tuntia harjoitustyön tekemiseen.

Literature:

Ilmoitetaan luentojen alussa, sisältää luentokalvot ja artikkeleita sekä suomeksi että englanniksi.

Contact information:

Kurssin vastuuopettaja on TaM, tohtorikoulutettava Johanna Silvennoinen, TKTL/kognitiotiede

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://kurssit.it.jyu.fi/TJTA104/

TJTA116 Uudet teknologiat yhteiskunnassa (5 op)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Contents:

Kurssin tavoitteena on esitellä opiskelijoille sitä, kuinka uudet ja innovatiiviset teknologiat ovat muovanneet yhteiskuntaamme, sen organisaatioita ja sitä kautta yksilöiden arkea. Kurssilla käsitellään monipuolisesti aiheeseen liittyviä teemoja, mm. tietoyhteiskuntakehitystä, informaatiotaloutta, globalisaatiota, sosiaalista tietojenkäsittelyä, innovaatioiden diffuusiota, liiketoimintamalleja sekä tietoyhteiskuntaan liittyviä käytännön aspekteja kuten turvallisuus ja aiheeseen liittyvä relevantti lainsäädäntö. Kurssille on ominaista holistinen ja monitieteinen näkemys uusiin teknologioihin ilmiönä.

Kurssi vastaa likimain ACM:n IS-opetussuunnitelmasuosituksen (2010) opintojaksoa ”IS Innovation and New Technologies”. Sen lähisukulaisia laitoksen aiemmassa opintotarjonnassa ovat kurssit TJTC75, ITKA236, TJTA238 ja TJTA239. Kurssi sisältää osittain samoja sisältöjä em. opintojaksojen kanssa, mutta kurssilla on myös uutta sisältöä.

Learning outcomes:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija: 1) osaa kuvailla tietoyhteiskuntakehitystä globaalissa ja kansallisessa kontekstissa sekä tiedostaa siihen liittyvät haasteet ja ongelmat; 2) tuntee informaatiotalouteen liittyvät peruskäsitteet ja -periaatteet; 3) tuntee innovaation käsitteen ja osaa innovaatioiden diffuusioteorian (teoria innovaatioiden yleistymisestä) perusteet, 4) tuntee liiketoimintamallin ja liiketoimintaprosessin käsitteet ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisissa konteksteissa, 5) on tutustunut arvontuotannon teoriaan, 6) tiedostaa sosiaalisen tietojenkäsittelyn merkityksen myös yritysten toiminnassa, 7) tunnistaa modernin teknologian sekä siihen liittyvän viestinnän merkityksen osana yhteiskunnan turvallisuutta sekä 8) osaa arvioida tietoyhteiskuntaa ja siihen liittyviä taloustieteellisiä ilmiöitä monitieteisestä ja myös omasta asemastaan poikkeavasta näkökulmasta.

Prerequisites:

Kurssille ei ole ehdottomia esitietovaatimuksia, mutta se suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuonna siten, että opiskelijoilla on jo suoritettuina yrityksen taloustieteiden tai taloustieteen sekä tietojärjestelmätieteen perusopintoja.

Modes of study:

Opintojakso toteutetaan luentojen ja omatoimisen opiskelun yhdistelmänä.

Completion mode:

Kurssi suoritetaan tentillä, joka voi olla joko perinteinen tentti tai kotitentti. Vaihtoehtoisena suoritusmuotona voidaan joillakin toteutuskerroilla harkinnan mukaan tarjota oppimispäiväkirjan pito. Kurssin luennot videoidaan ja kurssiin liittyvä materiaali on saatavilla Moodlessa, joten kurssin suorittaminen onnistuu myös kontaktiopetukseen osallistumatta (lukuunottamatta mahdollista tenttitilannetta).

Course workload:

Ilman perinteistä tenttiä: luentoja 30 h, kontaktiopetuksen reflektio 30 h, itsenäinen työskentely (kotitentti tai oppimispäiväkirja) 45 h. (Laajuus noin 15 sivua), kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin perehtyminen 30 h. (noin 180 sivua suomenkielistä tekstiä tai 110 sivua vieraskielistä tekstiä tai näiden yhdistelmä). YHTEENSÄ 135 TUNTIA.
Perinteisellä tentillä: luentoja 30 h, kontaktiopetuksen reflektio 30 h, kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin perehtyminen 48 h (noin 290 sivua suomenkielistä tai 175 sivua vieraskielistä tekstiä tai näiden yhdistelmä), tenttiin valmistautuminen 23 h, tenttitilanne 4 h. YHTEENSÄ 135 TUNTIA.

Schedule:

Kurssi järjestetään opetusperiodissa 4 (K2).

Literature:

Vaihtelee toteutuskerroittain, pääasia materiaalista on opiskelijoiden saatavilla sähköisesti jossain yliopiston oppimisympäristöistä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA118 IT infrastruktuuri (3 op)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi toteutetaan osittain perinteisenä opetuksena ja osittain verkossa. Täysin etäkurssina kurssia ei ole mahdollista suorittaa lukuvuoden 2015-2016 puitteissa tähän tietoon.

IT-infrastruktuuri -kurssin VAIHTOEHTONA voit suorittaa jommankumman seuraavista kursseista TJT:n pakollisiin kandidaattiopintoihin: ITKA203 Käyttöjärjestelmät 4 op (kevään toisessa jaksossa) ja TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri 3 op (syksy). Myös maisteriohjelmissa kurssi ei ole pakollinen ja sen voi korvata muulla opiskelijan profiiliin sopivalla opintojaksolla.

Contents:

- Johdanto: IT-infrastruktuurin määritelmä ja keskeistä taustaa edellisiltä kursseilta

- IT-infrastruktuuri osana tietohallinnon organisointia

- tämänhetkiset IT-infrastruktuurin kehittämisen trendit

- ei-toiminnallisten tekijöiden saatavuusseikat

- ei-toiminnallisten tekijöiden suorituskykyseikat

- ei-toiminnallisten tekijöiden turvallisuusseikat

- datakeskukset osana IT-infrastruktuuria

- palvelimet osana IT-infrastruktuuria

- tallennusmenetelmät osana IT-infrastruktuuria

- virtualisointi osana IT-infrastruktuuria

- käyttöjärjestelmät osana IT-infrastruktuuria

- loppukäyttäjälaitteet osana IT-infrastruktuuria

- IT infrastruktuurin liittyvät erikoisseikat julkisessa hallinnossa (mm. tietohallintolain aiheuttamat seikat)

- IT infrastruktuuriin liittyvät erityispiirteet yksityissektorilla (mm. tietohallinnon ja -järjestelmien auditoinnin aiheuttamat seikat)

- IT infrastruktuurikysymykset kansainvälisissä yrityksissä ja muissa organisaatioissa

Learning outcomes:

- ymmärtää IT-infrastruktuurin kehittämisen osana tietohallinnon organisointia

- ymmärtää ajankohtaiset IT-infrastruktuurin kehittämisen trendit

- ymmärtää ei-toiminnalliset tekijät IT-infrastruktuurissa sisältäen erityisesti saatavuus-, suorituskyky-, turvallisuusseikat

- ymmärtää IT-infrastruktuurin rakenneosat ja niiden merkityksen sisältäen erityisesti datakeskukset, palvelimet, tallennusmenetelmät, virtualisoinnin, käyttöjärjestelmät ja loppukäyttäjälaite-kysymykset

Prerequisites:

Suositus: Tietohallinnon perusteet (erityisen tärkeä), Tietojärjestelmien kehittäminen ja Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (väh. 2 op) + kurssin komentorivityöskentely-harjoitus tai muuten hankitut vastaavat tiedot ja taidot edellämainituista kursseista.

Completion mode:

Tentti ja harjoitustyö. Näiden arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa ensimmäisellä luennolla ja jälkeen kurssin nettisivuilla, jotka myös julkaistaan kurssin alussa.

Literature:

Laan S. IT infrastructure architecture (2013 tai uudempi painos)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA237 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus (5 op)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti informaatioteknologian tiedekunnan tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan pääaineopiskelijoille! Vuoden 2016 kurssitoteutuksen laajuus on 5 op. Laajempi (7 op) toteutus ei ole enää opetusohjelmassa.

Kurssin opettajina toimivat Lapin yliopiston oikeusinformatiikan professori, OTT, VT Rauno Korhonen ja sopimuslakimies, OTL Ari Koivumaa Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta. Kurssin tentistä vastaa professori Rauno Korhonen.

Contents:

Opintojakson ja luentojen sisältö: 1) johdatus oikeusinformatiikkaan sekä informaatio- ja tietotekniikkaoikeuteen (ICT-Law), 2) yksityisyyden, tietosuojan ja tietoturvallisuuden perusteet lainsäädännön näkökulmasta, 3) tulossa oleva laaja EU:n tietosuojauudistus; ns. yleinen tietosuoja-asetus, 4) tekijänoikeus ja muut immateriaalioikeudet erityisesti ICT:n näkökulmasta, 5) ICT-sopimukset ja yleiset sopimusehdot, 6) julkiset ICT-hankinnat

Learning outcomes:

Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää tietotekniikkaan, tiedon käsittelyyn ja tiedon välittämiseen liittyviä oikeudellisia ongelmia sekä informaatioteknologiaa ja viestintää koskevaa lainsäädäntöä.

Modes of study:

Pakolliset intensiiviluennot 20 h (15.-16.4. ja 22.-23.4., läsnäolovaatimus 80%). Kirjallisuuteen tutustuminen.

Completion mode:

Tentti.

Literature:

Kurssin suoritus perustuu luentoihin ja niiden aikana jaettavaan materiaaliin.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/186250

TJTA290 Harjoittelu (1 - 10 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Current events:

Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, sovi tapaaminen Teija Palosen kanssa (/laita sähköpostia).

Contents: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Opiskelijan tulee laatia harjoittelustaan suunnitelma ennen harjoittelujaksoa. Harjoittelujakson aikana opiskelija raportoi työtään ja harjoittelun jälkeen valmiin raportin pohjalta harjoittelujakso arvioidaan.
Learning outcomes: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Modes of study: Harjoittelu ja sen raportointi.
Schedule: Harjoittelun suorittamisesta tulee sopia etukäteen ennen harjoittelun aloittamista.

[Tarkat tiedot]

TJTA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Contents:

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija alan tieteellisen tiedon lähteisiin ja lähteiden käyttöön, tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin.

Learning outcomes:

Hallitsee tiedonhankinnan tietojärjestelmätieteen tutkielmia varten, tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja viittaamisen perusteet. Osaa arvioida tehtyjen tutkimusten laatua keskeisten arviointikriteerien perusteella.

Prerequisites:

Äidinkielen pakolliset kieliopinnot, perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.

Modes of study:

Luennot, itsenäinen työskentely ja palautetilaisuus.

Completion mode:

Luennoille osallistuminen sekä luennoilla annettujen harjoitustehtävien suorittaminen ovat pakollisia kaikille osallistujille.

Literature:

- Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. (1997 tai uudempi) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. (1997) Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010) Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Contents:

Opintojakson suorittaminen koostuu pienryhmäseminaariin osallistumisesta, pienimuotoisesta itsenäisestä tutkimusprojektista ja projektin tulosten kirjallisesta ja suullisesta raportoimisesta seminaarissa. Lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma on kirjallisiin lähteisiin pohjautuva tutkielma ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkielmia ohjaavat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opettajat, tutkijat ja jatko-opiskelijat. Maisterin tutkintoon jatkavien, jos suuntautumisvaihtoehdon valinneiden, kannattaa pyrkiä löytämään tutkielman aihe ja ohjaus oman suuntautumisvaihtoehdon alueelta. Joissakin tapauksissa kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää osana gradutyötä. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.

Learning outcomes:

Oppia toteuttamaan itsenäisesti tutkimusprojekti tieteellisen työn perusperiaatteita noudattaen. Harjaantua aikaisemman tutkimuksen, erilaisten tietolähteiden ja muiden opiskelijoiden töiden kriittiseen arviointiin. Oppia oman tutkimuksen kirjallista ja suullista raportointia. (A1, B1, C1, A2, B3, B4)

Prerequisites:

TJTA301 Kandidaattiseminaari, pakolliset perus- ja aineopintojaksot tutkielman aihealueelta (pääainetta noin 50 op).

Registration:

Modes of study:

Itsenäinen työskentely, seminaari, henkilökohtainen ohjaus.

Completion mode:

Oman tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaarissa, toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja tutkielman opponoiminen. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman pienryhmittäin.

Course workload:

Seminaari 14 t, seminaariesitysten ja opponointien valmistelu 10 t, ohjaus 2 t, lähdeaineiston etsiminen ja siihen paneutuminen & itsenäinen tutkimustyö 80 t, tutkimussuunnitelman ja tutkielman kirjoittaminen 80 t.

Literature:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. (15. uud. painos). Helsinki: Tammi; Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010). Raportointiohje. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjeeseen liittyy myös mallipohjia. Ohje samoin kuin mallipohjat löytyvät tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivulta https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti

Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi,

040-805 3094, Ag D521.4.

[Tarkat tiedot]

TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssin harjoitustyöt palautetaan PDF-muodossa Koppaan viikolla 19. Kotitentin tehtävät tulevat Koppaan viikon 17 loppuun mennessä ja on toivottavaa, että myös kotitentin tehtävät palautetaan viikolla 19.

Contents:

Kurssilla käsitellään seuraavia teemoja:

Mitä on ohjelmistotuotanto? Ohjelmistotuotannon lyhyt historia.

Ohjelmistojen roolit ja tyypit

Ohjelmistotyön merkitys

Miten ohjelmistotyö organisoidaan (vaihejako ja prosessi-mallit)

Vaatimusmäärittelyt

Projektitoiminta

Asiakasrooli

Ohjelmisto osana laitetta

Tekijänoikeudet (IPR), sopimukset, avoin lähdekoodi (open source)

Learning outcomes:

Kurssin tavoite on luoda osallistujille yleiskuva ohjelmistotyöstä ja kyky osallistua ohjelmistoprojekteihin asiakkaan edustajana. Asiakkaalla ei välttämättä tarkoiteta ohjelmistoja ja niihin pohjautuvia järjestelmiä tuottavien organisaatioiden ulkopuolisia tahoja vaan asiakkaat voivat olla myös organisaation sisäisiä. Osallistujien tulee kurssin perusteella kyetä ilmaisemaan vaatimuksia ja ymmärtää yleisimmät ohjelmistojen tuotantoprosessit ja käytännöt. Osallistujien tulisi myös ymmärtää ainakin jossain määrin millaista suurien ohjelmistojen tekeminen on ja mitä on ohjelmistotyötä ja -projekteja julkisuudessa käsittelevien isojen otsikoiden takana.

Modes of study:

Luennot ja ryhmätyönä suoritettava harjoitustyö. Harjoitustyön on oltava valmis ja lähetetty kurssin vastuuhenkilölle perjantaihin 6.5.2016 mennessä. Harjoitustyötä ei voi suorittaa yksin vaan se on suoritettava mielellään 5 henkilön ryhmissä. Jokaisessa ryhmässä on oltava vähintään kolme ja enintään viisi henkilöä.

Completion mode:

Tentin ja ryhmätyönä tehtävän harjoitustyön suorittaminen

Literature:

Kurssikirjana toimii:

Tommi Mikkonen, Ilkka Haikala: Ohjelmistotuotannon Käytännöt. 2011. Talentum. 12. uudistettu painos.

Kurssikirjasta on useita kopioita lainattavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

Kurssikirjaa ei käsitellä kurssilla kokonaan. Luennot pidetään kattavan pääasiassa kurssikirjan valikoituja osia käsittelevän kalvosetin perusteella. Tentissä vaaditaan kurssikirjasta vain kurssikirjan luennoilla käsitellyt osat. Lisäksi kurssiin kuuluu tieteellisistä artikkeleista koostuva lukupaketti. Tentissä vaadittava materiaali tarjotaan Optiman kautta.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA365 Tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheita (5 op)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Current events:

Kurssi toteutetaan kevään toisessa jaksossa ja sen suorittaminen voi tapahtua osittain kesälukukauden puitteissa. Kurssin yksi iso idea on, että opiskelijat tapaavat JKL:n yliopiston tietojärjestelmätieteen tutkijoita ja kommunikoivat heidän kanssa. Siksi tämä kurssi ei ole verkkokurssi kuin ainoastaan pakollisten tehtävien osalta ja läsnäoloa edellytetään lähes joka kerta (1-2 kertaa voi olla poissa, jos esim. on sairas).

Contents:

Kurssi perehdyttää opiskelijan käynnissä olevaan tietojärjestelmätieteen tutkimukseen erityisesti Jyväskylän yliopistossa.

Learning outcomes:

Opiskelija on tietoinen eri tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheista erityisesti Jyväskylän yliopistossa.

Completion mode:

Osallistuminen luennoille ja kurssin harjoitustyö (vaatimukset julkistetaan viimeistään kurssin alkaessa). Aikaa harjoitustyöraportin tekemiseen on koko toukokuu.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Current events:

Opintojakson esittely ti 27.10. klo 10.15 - 11.45 AgC233. Läsnäolo välttämätön.

Contents:

projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.

Learning outcomes:

osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
osaa arvioida projektin henkilöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmäprojektin onnistumista (C1,4)
osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)

Prerequisites:

Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä perustiedot projektin hallinnasta (esim. Projektin hallinta -opintojakso).

Modes of study:

Luennot, seminaarit, ohjaajapalaverit, asiakastapaamiset, projektipäällikkönä toimiminen, osallistuminen projektiryhmän (5 opiskelijaa) työskentelyyn projektin tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyössä asiakasorganisaation henkilöstön kanssa.

Completion mode:

aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
itse- ja ryhmäarviointi
hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
270 tuntia työtä (toimeksianto 140 tuntia, opintojakso 130 tuntia)

Course workload:

10 op. 270 tuntia (toimeksianto 140 tuntia, luennot, ohjaajapalaverit, seminaarit, väli- ja loppuarviointi 130 tuntia).

Literature:

Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J. Projektiliiketoiminta. http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/projektiliiketoiminta.pdf

Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.

Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.

Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.

Contact information:

Maritta Pirhonen maritta.pirhonen@jyu.fi. 040 7025 207

Key words:

projekti, projektin suunnittelu, projektin johtaminen, projektityö, viestintä

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://projekti.it.jyu.fi/

TJTS490 Syventävä harjoittelu (1 - 6 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Opiskelijat suorittavat toimeksiantajan pienen kehitystehtävän, johon liittyy myös tutkimuksellinen intressi.

Registration:

Kurssi toteutetaan toimeksiantojen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTS490 Syventävä harjoittelu (1 - 6 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Opiskelijat suorittavat toimeksiantajan pienen kehitystehtävän, johon liittyy myös tutkimuksellinen intressi.

Registration:

Kurssi toteutetaan toimeksiantojen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTS502 Tutkielma (30 op)

Contents:

Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, yliopistotutkijat ja lehtorit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.

Learning outcomes:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia (A1)

• osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta (B1)

• osaa tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti (B1)

• osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita (B1)

• hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden ja osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan (B1)

• osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä (B1)

Prerequisites: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.
Modes of study: Henkilökohtainen ohjaus
Completion mode: Pro gradu –tutkielma.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.

Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.4.

[Tarkat tiedot]

TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 - 5 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Oleksiy Mazhelis

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Seppo Puuronen (seppo.puuronen(at)gmail.com)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

Contents:

Tavoitteena on tukea pro gradu-tutkielman tekemistä. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja/tai kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Tyypillisesti opiskelija esittelee oman aiheensa, tutkimussuunnitelmansa sekä noin 20-25 -sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiiristä sekä raportoi käsikirjoitusvaiheessa. Näiden esityskertojen yhteydessä opiskelija toimii opponenttina toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja minigradun käsittelyssä.

Lisäksi opintojaksoon kuuluu listalla olevan hyväksytyn gradun arviointi yksin tai parityöskentelynä.

Learning outcomes:

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:

• on tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa pienimuotoinen opinnäytetutkimus (A1)

• osaa suunnitella pienimuotoisen opinnäytetutkimusprojektin (B1)

• osaa raportoida opinnäytetutkimusprojektinsa eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti (B1)

• osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa (B1)

Prerequisites:

Joko valmis kanditutkielma tai selkeästi edistynyt työskentely kanditutkielman parissa.

Modes of study: Pienryhmätyöskentely siihen liittyvine kirjallisine ja suullisine raportointeineen.
Completion mode:

Riittävä aktiivinen osallistuminen istuntoihin.

Course workload:

Opiskelijatyön arvio (5 x 27 h = 135 h):

• Seminaari-istunnot: 12 h

• Omien esitysten valmistelu: 100 h

• Muiden esitysten lukeminen: 23 h

Literature:

Jauhiainen E. & Pirhonen M. (2013). Raportointiohje. Haettu Jyväskylän yliopiston, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivustolta: http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS570 International Project Management (5 op)

Arto Ojala (arto.ojala(at)uwasa.fi)

Contents:

In the field of IT, projects are commonly conducted in the international environment. That is, employees, partners, stakeholders, etc. present different cultures and nationalities. In these projects, it is important to know how to form networks, manage relationships, and how to act in different environments. The aim of the course is to give a basic understanding about these topics and related theories such as network theory and social capital theory.

Learning outcomes:

Internationalization and international projects
Formation of international networks
Contracts and legislation in international projects
Virtual management
Negotiations skills in projects

Prerequisites: [Not translated.]

TJTA311 Projektin hallinta

Completion mode:

-Lectures (attendance highly recommned to complete the course)

-Exam (based on the reading material + lectures)

-Group work

-Poster presentation

-Evaluation of the poster presentation

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 - 10 op)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta.

Learning outcomes:

Opiskelija tunnistaa työelämässä saavuttamansa asiantuntijuuden laadun (B2-B4, C2-C4)

Completion mode: IT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiminen sekä oppimisen osoittaminen dokumentein.

[Tarkat tiedot]

TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Contents:

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietojärjestelmätieteen ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin tietojärjestelmätieteen syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.

[Tarkat tiedot]

TJTSD90 Digitaalisen median syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Current events: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, sovi tapaaminen Tiina Parkkosen kanssa (tiina.parkkonen@jyu.fi).
Contents: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija suuntautumislinjan ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Learning outcomes: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Prerequisites: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot.
Selection procedure:

Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan digitaalisen median varsinaisille opiskelijoille.

Modes of study:

Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.

Completion mode:

Harjoittelu tulee raportoida dokumentin muodossa. Dokumentti koostuu:

1. Harjoittelupäiväkirjasta (pakollinen), jossa mahdollisimman luovasti, riittävän laajasti ja syvällisesti raportoit, mitä harjoittelussa olet oppinut, mitä hyötyä koulutuksessamme saaduista valmiuksista on ollut, mitä asioita olisi ollut hyvä osata lisää, miten käsityksesi alasta ja tulevista työtehtävistä ovat muuttuneet. Päiväkirjan voi toteuttaa esimerkiksi viikkopäiväkirjana siten, että se sisältää analyyttista osaamisen ja opittujen asioiden pohdintaa sekä reflektointia eikä siis vain pelkkiä kuvauksia työtehtävistä.

2. Työtodistuksesta (pakollinen), josta ilmenee selvästi työnantaja, työn kesto (sis. viikkotuntimäärä) ja tehtävien laatu (kuvaus työtehtävistä). Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.

3. Harjoittelusopimuksesta (pakollinen).

4. Mahdollisista työnäytteistä tai portfoliosta.

5. Mahdollisista harjoittelupaikan yhteyshenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja muiden keskusteluiden raporteista tai harjoittelupaikan antamasta harjoittelun arvioinnista. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, sovitaan järjestelyistä erikseen. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan. Yhden kuukauden mittainen kokopäiväinen suuntautumislinjan osaamisalueisiin liittyvä työ vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelujakson arvosana (1-5) määräytyy harjoittelusta tehtävän raportoinnin perusteella.

Literature: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTSD90 Digitaalisen median syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan digitaalisen median varsinaisille opiskelijoille.

Modes of study:

Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.

Completion mode:

Harjoittelu tulee raportoida dokumentin muodossa. Dokumentti koostuu:

3. Harjoittelusopimuksesta (pakollinen).

4. Mahdollisista työnäytteistä tai portfoliosta.

Literature: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTSE56 Systems of Electronic Commerce (Elektronisen liiketoiminnan järjestelmät) (5 op)

Contents: Kurssin kohteena ovat asiakaslähtöisten heterogeenisten ja asynkronisten kauppapaikkojen suunnittelumenetelmät, joiden erityiskysymyksinä ovat tapahtuman- ja poikkeustenkäsittelymekanismit, rajapinnat ja käytettävyys laajasti ymmärrettynä.
Prerequisites:

TJTA236 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSE90 Elektronisen liiketoiminnan syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Current events: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, ota yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön.
Contents: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija elektronisen liiketoiminnan ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä. Harjoittelu voidaan suorittaa opiskelun aikana. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös ennen opintojen aloittamista suoritettu soveltuva ja perusteltu työjakso (AHOT-menettely).
Learning outcomes: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
Prerequisites: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut elektronisen liiketoiminnan syventävät opinnot.
Selection procedure: Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan elektronisen liiketoiminnan varsinaisille opiskelijoille.
Modes of study: Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden mukaisesti.
Completion mode: Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
Literature: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTSE90 Elektronisen liiketoiminnan syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

[Tarkat tiedot]

TJTSM01 Master's Thesis Seminar (5 op)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM51 Information Security Management (5 op)

Petri Puhakainen

Angeliki Tsochou

Contents:

The course "TJTSM51 Information Security Management" focuses on providing know-how that is required to manage organisations' information security functions. The perspective of the course is therefore that of information security manager of the company, or respective consulting or expert tasks.

The key context of the course is as follows:

To understand about:

•The information security field, its basic concepts and principles
•Techniques and methods for managing information security in organizations
•Key empirical research findings

After completing the course, the student is able to:

• Develop organisation specific information security policies and sub-policy systems in organisations;
• Improve employees’ compliance with the information security procedures through training, campaigning and other measures;
• Carry out risk management in practice;
• Estimate the economical investment in information security;
• Understand the strengths and weaknesses of information security management standards;
• Understand the certifications in the area of information security management;

Lectures that are held on 22.-26.2. (Angeliki Tsochou) will be recorded and lectures that are held on 12.3.-23.4. (Petri Puhakainen) will not be recorded.

Completion mode:

Lectures, practical exercises, exam (Finnish or English).

Literature:

Bel G. Raggad: Information Security Management: Concepts and Practice, 2010, CRC Press.

ISBN: 9781420078541.

Other material in Optima that is assigned by the teacher.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM52 Digital Business and Emerging Technologies (5 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Contents:

This course focuses on digital business, more specifically on consumer behavior based business development and how emerging technologies can enable new innovative businesses. We start by looking at the nature of the field as shown by academic journals, conferences, researchers and institutions as well as by the industry. This is then followed by the contemporary research on a variety of topics especially on the use of information communication technology (ICT).

The course will give you a broad understanding of digital business and emerging technologies as a whole.

Learning outcomes:

The academic goal of the course is to prepare students for doing research and applying the theories and models available in the area of digital business. A basic grounding in the concepts underlying research in the discipline is essential if students are to succeed in completing the graduate program.

This course is designed to introduce students to digital business research. For this purpose students need to understand the current research issues and themes in information systems literature, but also the seminal works in the field. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.

The course will also apply the theoretical concepts in practice in order familiarize the students with the practical problems of digital business. For this purpose, the course applies a cased based teaching approach.

This course is designed to introduce students to IS research. Students need to understand the nature of IS as a discipline and current research issues and themes. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.(State the broad purpose of the course as one or more general goals)

Learning outcome table:

Learning outcomes	1 remembers	2 understands	3 can apply	4 can analyse	5 can evaluate	6 can create
Will have knowledge and understanding of research in the area of digital business and impact of emerging technologies
Can understand how ICT can be levered to develop new business
Can understand consumer behavior and the impact of that on ICT business

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM64 Organisaation ICT ja strateginen ohjaus (Policy and Strategy), Organisaation ICT-tuen suunnittelu, hallinta ja kehittäminen sekä strateginen ohjaus. (5 op)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Current events:

The Department has decided to the beginning of the Spring Term 2016 that this course will be lectured in English. The course materials either are in English or will be replaced with English texts.

The reporting of the course assignments (group assignment) and answering in the exam will be possible both in English and in Finnish.

The list of course materials below will be updated by the beginning of the course.

Contents:

Organizations & Information and Technology Management
ICT benefits and measurement
Information Systems and IT Strategies; strategy development and deployment
Enterprise Systems implementation
Sourcing
IT Governance, risk management
Technology strategy and investment planning

Learning outcomes:

Ymmärtää mikä ICT:n asema ja merkitys organisaatiossa on, sekä miten strategista ohjausta sovelletaan organisaation ICT:n suunnitteluun, kehittämiseen ja hallintaan
Ymmärtää eri tekijöiden (vrt. luettelo kurssisisällöistä) merkitys organisaation ICT:n strategisessa ohjauksessa ja IT:n hallinnassa (IT Governance)
Tuntea näihin liittyviä keskeisiä teoreettisia malleja sekä tutkimustietoa kurssilla osoitetun kirjallisuuden mukaan
Arvioida näihin liittyviä käytännön malleja ja menetelmiä ja niiden soveltuvuutta eri tilanteissa
Osata soveltaa teoreettista tietoutta (vrt. luettelo kurssisisällöistä) organisaation, tai ICT-hankkeen kontekstissa

Understand the role and significance of ICT assets and their application in a user organization, and how this is directed by strategic planning and management
Understand how the different factors dealt with in the course constitute and support the strategic direction and the governance of the organizational systems and technologies
Know significant theoretical models and major research findings on these issues (cf. the course readings) to support the practical work in organizational information management and ITG
Evaluate the practices and methods and their applicability in different types of organizations and contexts
Can apply all of the above in the context of an example organization or a development project involving ICT assets (to be demonstrated in the course assignment)

Prerequisites:

Tietojärjestelmätieteen kandidaattitason opinnot / BSc in Information Systems

Modes of study:

Lectures, Readings and Online tasks, Group assignment

Completion mode:

Group assignment, Exam, Online-tasks in Moodle

Course workload:

5 credits = 135h

Lectures + study of the material ca. 46h

Literature ca. 50h

Online tasks ca. 10h (assumes the study of the respective material / literature!)

Group assignment reporting ca. 25h (assumes the study of the material and literature)

Exam 4h (assumes the study of the lectures, materials and the literature)

Literature:

1. Peppard, J. (2007) The conundrum of IT management. An opinion piece. European Journal of Information Systems 16, 336-345.
2. Tallon, P. P., & Pinsonneault, A. (2011). Competing perspectives on the link between strategic information technology alignment and organizational agility: insights from a mediation model. Mis Quarterly, 35(2), 463-486.
3. Nevo, S., & Wade, M. (2011). Firm-level benefits of IT-enabled resources: A conceptual extension and an empirical assessment. The Journal of Strategic Information Systems, 20(4), 403-418.
4. Martinsons, M., Davison, R., & Tse, D. (1999). The balanced scorecard: a foundation for the strategic management of information systems. Decision support systems, 25(1), 71-88.
5. Chen, D. Q., Mocker, M., Preston, D. S., & Teubner, A. (2010). Information systems strategy: reconceptualization, measurement, and implications. MIS Quarterly, 34(2), 233-259.
6. Arvidsson, V., Holmström, J., & Lyytinen, K. (2014). Information systems use as strategy practice: A multi-dimensional view of strategic information system implementation and use. The Journal of Strategic Information Systems, 23(1), 45-61.
7. Peterson, R. (2004). Crafting information technology governance. Information Systems Management, 21(4), 7-22.
8. Koh, S. L., Gunasekaran, A., & Goodman, T. (2011). Drivers, barriers and critical success factors for ERPII implementation in supply chains: A critical analysis. The Journal of Strategic Information Systems, 20(4), 385-402.

OTHER MATERIALS
1. Hyötyläinen, R. (2005) Practical interests in theoretical consideration. Constructive methods in the study of the implementation of information systems. VTT Publications, Report 585. Espoo 2005. Part II STUDY MODELS OF THE IMPLEMENTATION OF INFORMATION SYSTEMS http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2005/P585.pdf
2. Derek Oliver & John Lainhart (2012): COBIT 5: Adding Value Through Effective GEIT (Governance of Enterprise IT) In: EDPACS: The EDP Audit, Control, and Security Newsletter, http://www.tandfonline.com/loi/uedp20. Published online: 13 Aug 2012.

BSC excel workbook
ISO 27001 excel

The Business Case Guide usinG Val IT ™ 2.0 (ISACA)
The ICT Standards Forum Business CASE (tietohallintomalli.fi)
Business Case Essentials (Schmidt, M.J. 2003, A Solution Matrix Ltd. white paper)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=875

TJTSM65 Information Privacy (5 op)

Contents:

In this course we will study information privacy from both business practitioners' and academic researchers' perspectives. We will examine what privacy means to different people and the implications; explore various privacy related issues in the information world, and survey academic research papers related to privacy. To make the course more practical, we will discuss real cases in class. To help with your thesis work, we will go through some research papers in details.

Learning outcomes:

Students will have a good understanding of how people view privacy from different perspectives and the implications of these perspectives.

Students will develop skills in analyzing real cases.

Students will gain a good knowledge about academic research related to privacy.

Students will learn from the research papers and be more competent in designing their own research.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=765

TJTSM66 Multidisciplinary Group-Based Service Innovation Project (10 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSS53 Software Product Line Engineering and Management (5 op)

Nana Assyne (nana.assyne(at)gmail.com)

Timo Käkölä (timo.k.kakola(at)jyu.fi)

Current events:

Are you interested in becoming a product manager that steers the strategy development for and the marketing, design, and delivery of complex software and/or systems products and services? Or are you aspiring to become a business manager who needs mass-customizable software applications and services to design and run effective eBusiness processes? In these and several other cases, this course is for you. It will demonstrate the benefits of software mass-customization in the design of eBusiness processes not only from the viewpoints of software and systems product and services providers but also from the viewpoints of end-users and managers of eBusiness processes. Dr. Timo Käkölä is a leading expert in the world in software product line engineering and management. He is the main author of the new international standard ISO/IEC 26550:2013 Software and systems engineering -- Reference model for product line engineering and management. This standard has been published by the International Organization for Standardization in August 2013. It establishes a baseline for both academic research and practical improvements in the field. We will have several international visiting experts involved in the course. The confirmed international stars are Dr. Andrea Leitner from Graz University of Technology, Austria; and professor John McGregor from Clemson University, USA. John also has extensive experience from his work at the Software Engineering Institute of Carnegie Mellon University, USA. We will complement traditional lectures with hands on software demonstrations, so students can see the power of mass-customization of software-enabled eBusiness processes in practice.

Contents:

Software has become the key asset for competitive products in practically all industries. Thus, competitiveness in software development has become a concern for companies. There are two primary strategies to deal with this concern: increasing the competitiveness internally through methods such as large-scale reuse of existing software assets or externally by outsourcing software development activities to third party vendors. Additionally, companies may choose to enact both strategies in parallel. In this course, the first strategy is primarily focused on, but the importance of the third strategy is also acknowledged.

Finnish software industry, in the same way as software industries in other countries having relatively high labor-costs, is facing tough times. Software businesses that do not have own software products and that focus on services without adequate productization (e.g., selling programmers’ development time on hourly bases to maintain customers’ systems) are especially vulnerable. Therefore, more and more software businesses need to emphasize their own product development and marketing.

Software product line engineering is an industrially validated methodology that software businesses can leverage to move from a service business model toward a software product business model and to develop software products and software-intensive systems faster, at lower costs, and with better quality and higher end-user satisfaction. It enables strategic reuse of requirements, features, pieces of software code, test cases, and numerous other software assets across the products in a software product line. It also facilitates the design of human-computer interfaces and highly usable software products and helps make the products within a product line look and feel similar. Finally, it enables (1) customer organizations to configure the products to the needs of specific user groups and the enterprise architectures and (2) the end-users to personalize the products they use to their specific needs. As a result, it has gained increasing global attention during this decade. It has been leveraged widely in business-to-business settings (e.g., designing and selling product suites that enable entire enterprise architectures) and business-to-consumer settings (e.g., office products, platforms for cellular phones).

Software product line engineering differs from single-system engineering in two primary ways: 1. It requires two distinct development processes: domain engineering and application engineering. Domain engineering defines and realizes the common, invariant artifacts and the variability of a software product line, thus establishing a common software platform for developing and mass-customizing high-quality applications rapidly within the line. Application engineering derives specific applications by strategically reusing the platform and by exploiting the variability built into the platform. 2. It needs to explicitly define and manage variability. For example, some applications within a product line may have a certain feature that other applications within the line do not have. During domain engineering, variability is introduced into all domain artifacts such as requirements, architectural models, components, and test cases. It is exploited during application engineering in order to derive applications tailored to the needs of different customers.

Because multiple products that share similar features should be considered in software product line engineering, the complexity of software product line engineering is high compared to single software product engineering. This course enables the students understand the key concepts of software product line engineering, apply them in industrial settings, and conduct undergraduate, graduate, and post-graduate level research in software product line engineering and management.

The following topics will be covered in the course: • A software product line engineering framework that defines the key processes of domain engineering and application engineering and the artifacts produced and used in these processes. • The smart homes domain from which examples are drawn to help students understand the covered issues. • Product line variability o Orthogonal variability model to document variability clearly and unambiguously throughout the course. o Documenting variability in requirements artifacts, that is, textual requirements, features, scenarios, use cases, statecharts, and class diagrams. o Documenting variability in architectural artifacts, that is, in the development view, the process view, and the code view of a software architecture. o Documenting the variability of component interfaces and the variability within the internal structure of components. o Documenting the variability in test artifacts such as test cases and test case scenarios. • Domain engineering o Product portfolio management and the economics of software product line management. o Domain requirements engineering to identify and document common and variable requirements for the product line. o Domain design to define the reference architecture for the product line. o Domain realization to design reusable software components that implement commonality and variability in the reference architecture. o Domain testing to establish a systematic reuse of test artifacts throughout product line testing. o Selecting commercial off-the-shelf components to implement a significant portion of the overall functionality of the product line. • Application engineering o Application requirements engineering to exploit common and variable artifacts of the product line when defining applications. o Application design to derive an application architecture from the reference architecture that best meets the application requirements. o Application realization by configuring reusable domain components and creating application-specific code if necessary. o Application testing by reusing domain test case designs. • Organizational aspects o Organizational structures for software product line engineering o Transition strategies for moving from single systems development to software product line engineering • Industrial experiences about applying the software product line paradigm • Future research topics for various thesis projects

Learning outcomes:

To make students aware of what is software product line engineering, how software providers can leverage it in practice, how businesses can benefit from mass-customizable software in re-engineering their business processes, and what research opportunities exist for B.Sc., M.Sc., and Ph.D. dissertations.

Prerequisites:

Software product line engineering and management is a highly multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in business process management, information systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, law, and other relevant disciplines are encouraged to contribute to the course. However, all students should have basic knowledge of information systems development and management.

Modes of study:

Lectures.

To boost European competitiveness in the area of software-intensive high-technology product development, the European Union invested more than 100 million Euros in a six-year software product line research project series (ESAPS, CAFÉ, and FAMILIES) between 1999 and 2006. Dr. Käkölä served in a scientific leadership position in the project series. The literature to be used in the course mainly consists of the three books that crystallize the most central results of the project series. The main course book is “Software Product Line Engineering” by Pohl, Böckle, and Van der Linden. Many copies of it are available in the Jyväskylä university library. The book has been targeted for advanced graduate level university courses. Each chapter and the book as a whole will be critically reviewed during the course. The book Software Product Lines in Action covers business, software architecture and process, and organizational aspects in detail and presents numerous case studies where product line engineering is applied.

Completion mode:

The course will be conducted through lectures (app. 24 hours) and the final exam. To successfully obtain 5 credit units, the students must successfully pass the exam. In the exam, the main course book will be required.

Literature: 1. Pohl, K., Böckle, G. and Van der Linden, F. (2005). Software Product Line Engineering. Springer. 2. Käkölä, T. and Duenas, J.C. (2006). Software Product Lines: Engineering and Management. Springer. 3. Van der Linden, F., Schmid, K. and Rommes, E. (2007). Software Product Lines in Action: The Best Industrial Practice in Product Line Engineering. Springer. 4. ISO/IEC 26550:2013 Software and systems engineering -- Reference model for product line engineering and management (Dr. Käkölä is the main author of this international standard) 5. Other relevant recent literature in the field.
Key words:

Managing high-tech corporations, mass-customization of software (to meet the needs of specific users and market segments) to enable the mass-customization of eBusiness processes, knowledge management, software business and engineering, product management, technology management, software platforms and product lines, information systems and enterprise architecture development, determining common and variable product features in product lines

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSS70 Cloud Computing (5 op)

Dicle Köse (dicle.berfin(at)gmail.com)

Alexander Semenov (avsemyonov(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://optima.jyu.fi

TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Current events: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, sovi tapaaminen Mauri Leppäsen kanssa (mauri(at)cs.jyu.fi, 014 260 3013).
Contents: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija järjestelmäkehityksen ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
Learning outcomes:

Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)

Prerequisites: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut järjestelmäkehityksen syventävät opinnot.
Selection procedure: Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan järjestelmäkehityksen varsinaisille opiskelijoille
Modes of study: Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.
Completion mode:

Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.

Literature: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.

Literature: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTJ701 Lisensiaatti ja tohtoriseminaari (4 op)

Mikko Siponen (mikko.t.siponen(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTJ772 How to publish in Top IS Journals (7 op)

Current events: Professor Mikko Siponen
Contents: The course starts by looking at which are the top journals in IS, how they operate in terms of review practices, and what types of articles the top journals publish. Then we move to discuss general structure of successful research articles in IS. We discuss what kind of expectations there is in terms of contribution and what is adequate contribution in leading IS journals. After that we focus on "research papers" types of papers, and describe different types of research papers. Article that apply different research approaches need to be developed differently. Also, the role of theory in each types of research article is discussed. Finally, the students write their own journal article.
Learning outcomes: The aim of this course is to help doctoral students to write a high-quality research article on Information Systems related to their doctoral thesis. In this course, students learn what the reviewers and editors expect for a successful IS journal article. Furthermore, students write an article in this course.
Prerequisites: Research topic for the doctoral thesis (or the paper) is known.
Modes of study: First part of the course consists of lectures 16h. The second part is seminars, where the students write their own article section-by-section manner.
Completion mode: Active participation and writing a journal article.
Schedule: Lectures ones in week and seminars every second week.
Literature: Lecture notes

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTJ775 PhD. Students Seminar (1 op)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TKTS505 Pro gradu -seminaari (5 op)

Martti Lehto (lehto.martti(at)kolumbus.fi)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TTKY040 Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot (1 op)

Current events:

Suomen Ekonomien järjestämän kurssin luennoitsijat ovat YTM Tuomas Viskari, KTM Tiina Myöhänen-Astikainen ja OTK / VT Emilia Reinikainen.

Contents:

Opetus koostuu seuraavista aihealueista:

Miten erottautua työnhaussa
Työsopimuksen ja työlainsäädännön keskeiset kohdat
Palkitsemisen kokonaisuus ja palkasta neuvotteleminen
Miten menetellä työelämän ristiriita- ja muutostilanteissa
Työelämän joustot ja mahdollisuudet
Miten toimia esimiehen roolissa erilaisissa työelämän tilanteissa
Millainen olen ryhmässä

Learning outcomes:

Kurssin tavoitteena on kauppatieteiden opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen. Opiskelija oppii ymmärtämään erilaisia työyhteisön neuvottelu- ja vuorovaikutustilanteita sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan niissä niin asiantuntijan kuin esimiehenkin roolissa. Opiskelija hallitsee kurssin suorittamisen jälkeen työlainsäädännön keskeiset kohdat ja osaa toimia työelämän neuvottelu- ja vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija pystyy seuraamaan työelämäkysymyksiin liittyvää keskustelua. Kurssin käytyään opiskelija pystyy pohtimaan erilaisia uravaihtoehtoja ja itselle sopivinta urasuuntaa. Kurssin aikana opiskelija oppii käytännönläheisten case-tehtävien avulla, miten menestyä työnhakumarkkinoilla, työsopimus- ja palkkaneuvotteluissa. Opiskelija saa myös toimintatapoja työelämän todellisiin tilanteisiin kokeilemalla case-tehtävissä esimiehen roolia työyhteisön tyypillisimmissä haasteissa. Opiskelija oppii myös ymmärtämään, millainen itse on ryhmässä.

Prerequisites:

Ei vaadita esitietoja.

Suositeltu suoritusajankohta: 3.-5.vuosikurssin opiskelijat.

Modes of study:

Osallistavat ja vuorovaikutteiset case –harjoitukset sekä niitä tukevat asiantuntijaluennot.

Completion mode:

Ennakkotehtävän hyväksytty suorittaminen SEKÄ osallistuminen lähiopetukseen.

Kurssiopetus on osallistavaa ja vuorovaikutteista. Lähiopetuksen aikana työskennellään ryhmä- ja pariharjoitusten kautta, jotka kehittävät työelämälähtöisesti neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Luennoilla on läsnäolovelvollisuus.

Course workload:

Opintojakso sisältää lähiopetusta yhteensä 16 h. Lähiopetus toteutetaan kahtena intensiivipäivänä. Lisäksi ennakkotehtävä.

Schedule:

Ennakkotehtävä toimitetaan kurssille ilmoittautuneille viikkoa ennen lähiopetuspäiviä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/195856