Opetusohjelma - Tietojenkäsittelytieteiden laitos - lukuvuosi 2016-2017

[hae uudelleen... | näytä kurssit kalenterissa...]

Syksy

ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia yliopiston uusien opiskelijoiden ohjaajana ja neuvojana yliopisto-opiskelun alussa sekä tukea sosiaalisen verkoston rakentamisessa ja yliopistoyhteisöön sopeutumisessa. Kurssi valmentaa erilaisten käytännön ongelmien kohtaamiseen ja niiden ratkaisemiseen, ryhmädynamiikan luomiseen, sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen sekä uudenlaiseen ympäristöön (yliopistomaailmaan, mahdollisesti vieraalle paikkakunnalle) tulemisen aiheuttamien alkuvaikeuksien selvittämiseen. Kurssi toteutetaan leirimuotoisena intensiivikoulutuksena Jyväskylän lähistöllä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Koulutus koostuu alustuksista ja niiden pohjalta toteutetuista ryhmätoimintaharjoituksista, tehtävänantojen perusteella suoritettavista lavastetuista ongelmatilanteista, niiden käsittelemisestä ryhmissä sekä työryhmien purkamisesta mininäytelmämuotoisesti. Lisäksi koulutukseen kuuluu case-paketti, jonka tarkoitus on esimerkkitapausten avulla havainnollistaa tilanteita, joihin tutor joutuu reagoimaan ja antaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja näihin tilanteisiin. Opintokokonaisuuden toinen osa muodostuu varsinaisesta tutorina toimimisesta, jonka aikana tutor tekee muistiinpanoja ratkaistavakseen saamistaan ongelmista ja siitä, miten on onnistunut ne ratkaisemaan. Muistiinpanojen pohjalta tutor laatii kahden - kolmen A4-liuskan mittaisen raportin. Raportti palautetaan tiedekunnan toimistoon opintoasiainpäällikölle.

[Tarkat tiedot]

ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: Valmentaminen pienryhmäohjaajan tehtäviin.
Osaamistavoitteet: Koulutuksen käytyään osallistuja
- tietää, mitkä ovat hänen velvollisuutensa ja vastuunsa tutorina
- tietää perusteet pienryhmäohjaajana toimimisesta ja osaa suunnitella tutoroinnin mielekkäänä kokonaisuutena
- osaa ohjata uusia opiskelijoita hakemaan lisää tietoja oikeilta tahoilta ja löytää itselleen tärkeitä yhteistyötahoja
- osaa ottaa esteettömyys- ja tasavertaisuusnäkökulmat huomioon toiminnassaan uusien opiskelijoiden kanssa
Suoritustavat: Osallistuminen koulutuksiin, pienryhmäohjaus (suositus 10-15 h) ja raportin kirjoittaminen.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Hyväksytty-arvosanan saaminen edellyttää pienryhmän ohjaajana toimimista, koulutusleiriin (2 pv) ja ennen lukukauden alkua järjestettävään koulutustilaisuuteen (7 h) osallistumista sekä raportin laatimista tutoroinnista.

[Tarkat tiedot]

ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana ja sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tai muuna koordinaattorina 2-3 opintopistettä edellyttäen, että opiskelija raportoi toimintansa: Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein? Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet) Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintoasiainpäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.

[Tarkat tiedot]

ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)

Eija Hatanpää (eija.hatanpaa(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Osaamistavoitteet:

Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana ja sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tai muuna koordinaattorina enintään 2 op per tehtävä (max 8 op), että opiskelija raportoi toimintansa: Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein? Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet). Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintopäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.

Rehtorin päätös luottamistehtävien hyväksiluvusta.

[Tarkat tiedot]

ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (2 op)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Kurssin tiedot ja aikataulut päivittyvät vielä kesä-elokuun aikana.

Ilmoittautukaa myös pääaineen ryhmiin oman pääaineenne mukaisesti eli tietotekniikan opiskelijat tietotekniikan ja tietojärjestelmätieteen opiskelijat tietojärjestelmätieteen ryhmään. Tässä vaiheessa (elokuu 2016) ei tarvitse ilmoittautua mihinkään muuhun ryhmään.

Kurssi kuuluu kandiopiskelijoilla tutkintoon pakollisena opintojaksona. Maisteriopiskelijat saavat osallistua kurssille oman harkinnan mukaan tai hyödyntää opetuksen sisältöjä oman harkinnan mukaan. Maisteriopiskelijoille Korpissa on oma ITKY200-opintojakso.

Sisältö: Informaatioteknologian tiedekunnan uusien opiskelijoiden perehdytyskurssi. Kurssin on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun. Kurssin aikana opiskelija tutustuu Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä ja saa yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja -taidot. HUOM! Tietojärjestelmätieteen opiskelijoille kurssin laajuus on 3 op, tietotekniikan opiskelijoille 2 op.
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on aloittanut tutustumisen akateemisen maailmaan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea akateemiseen opiskeluun. Hän tuntee yliopiston opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä, ja on saanut tietoa opetus- ja suoritusmuodoista ja opintojen suunnittelusta. Opiskelija on pohtinut itseään ja tavoitteitaan akateemisen uransa alussa ja tutustunut opiskelijatovereihinsa ja opetushenkilökuntaan. Lisäksi opiskelija tietää, millainen oppimis- ja oppijakäsitys ohjaa yliopiston opetusta ja sen suunnittelua sekä osaa suunnitella omaa opiskeluaan ja käyttämiään opiskelutekniikoita vastaavasti.
Valintamenettely: Kurssi on tarkoitettu kaikille IT-tiedekunnan uusille opiskelijoille.
Opetusmuodot: Luennot, tiedotustilaisuudet, keskustelut, itsenäinen työskentely. Lisäksi pääainekohtaiset opetusmuodot.
Suoritustavat:

Kurssin suoritustavat esitellään kurssin alussa.

Aikataulu:

Kurssin suorittamisen voi aloittaa, kun opiskelija on ottanut vastaan hänelle myönnetyn opiskeluoikeuden.

Kirjallisuus: Ryti & Uusitalo: "Antoisampaan opiskeluun" Helsinki: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2002. Muu kurssilla jaettava materiaali.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKY115 Asiantuntijaluentojen seuraaminen (2 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Tapio Tammi (tapio.tammi(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Kurssi kaikille IT-tiedekunnan opiskelijoille. Voidaan sisällyttää joko kandidaatin- tai maisterintutkinnon valinnaisiin opintoihin. Kurssille/suorittajaksi ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon eikä Korpin kautta.

Sisältö:

Opiskelija osallistuu kuuteen (6) informaatioteknologia-alaan liittyvään tilaisuuteen ja raportoi niistä. Tilaisuudet voivat olla esim. väitöstilaisuuksia, vierailuluentoja, virkaanastujaisia tai näyteluentoja.

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelijat osallistuisivat jo opintojensa alkuvaiheesta lähtien erilaisiin tiedeyhteisön tilaisuuksiin ja tottuisivat seuraamaan oman alansa ajankohtaisia tapahtumia.
Suoritustavat:

Oppimispäiväkirja/raportti, johon on raportoitu kuuden asiantuntijaluennon seuraaminen. Suoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty–hylätty.

Oppimispäiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henkilökohtainen näkökulma opittuihin asioihin. Ohjeellinen laajuus 2-3 sivua/kuunneltu luento. Oppimispäiväkirjaan/raporttiin tulee sisällyttää mm. seuraavia asioita: Kuka piti luennon? Milloin ja missä luento pidettiin? Mihin tapahtumaan luento liittyi? Mikä oli luennon aihe? Mikä oli luennon keskeisin sanoma? Mitä uutta luennossa oli minulle? Mitä opin? Muuttuivatko käsitykseni? Mitä kysymyksiä luennoitsijalle esitettiin? Mitä jäi epäselväksi? Millaisia ajatuksia luento herätti? Jäinkö kaipaamaan jotakin? Mistä asioista pitäisi kysyä lisää tai ottaa selvää?

Aikataulu:

Tämän kurssin voi suorittaa vähitellen, omassa tahdissa.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijat palauttavat työn Koppaan. Kun olet palauttanut työsi, lähetä sähköpostia osoitteeseen tapio.tammi@jyu.fi tai hilkka.grahn@jyu.fi ja ilmoita, että olet palauttanut työsi Koppaan.

Tietotekniikan laitoksen opiskelijat palauttavat raporttinsa sähköpostitse Jaanalle (jaana.markkanen@jyu.fi).

[Tarkat tiedot]

ITKY115 Asiantuntijaluentojen seuraaminen (2 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Tapio Tammi (tapio.tammi(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Sisältö: Opiskelija osallistuu kuuteen (6) informaatioteknologia-alaan liittyvään tilaisuuteen ja raportoi niistä. Tilaisuudet voivat olla esim. väitöstilaisuuksia, vierailuluentoja, virkaanastujaisia tai näyteluentoja.
Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelijat osallistuisivat jo opintojensa alkuvaiheesta lähtien erilaisiin tiedeyhteisön tilaisuuksiin ja tottuisivat seuraamaan oman alansa ajankohtaisia tapahtumia.
Suoritustavat: Oppimispäiväkirja/raportti, johon on raportoitu kuuden asiantuntijaluennon seuraaminen. Suoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Oppimispäiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henk
Aikataulu:

Tämän kurssin voi suorittaa vähitellen, omassa tahdissa.

Tietojärjestelmätieteen, kognitiotieteen ja kyberturvallisuuden opiskelijat palauttavat työn Koppaan. Kun olet palauttanut työsi, lähetä sähköpostia osoitteeseen tapio.tammi@jyu.fi tai hilkka.grahn@jyu.fi ja ilmoita, että olet palauttanut työsi Koppaan.

Tietotekniikan opiskelijat palauttavat raporttinsa sähköpostitse Jaanalle (jaana.markkanen@jyu.fi).

[Tarkat tiedot]

ITKY200 Yliopisto-opinnot ja niiden suunnittelu maisterikoulutettaville (2 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Tämä kurssi on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen maailmaan erityisesti suoraan tietojärjestelmätieteen maisterikoulutukseen tuleville. Vaikka takanasi onkin jo opintoja joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, suosittelemme Sinulle osallistumista tälle kurssille, jonka aikana tutustut Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä sekä saat yliopisto-opiskelussa tarvittavia perustietoja ja –taitoja. Erityisen hyödyllinen kurssi on varsinkin ammattikorkeakouluista maisterikoulutukseen tuleville, sillä yliopisto-opinnot ovat monessa mielessä erilaisia kuin ammattikorkeakouluopinnot.

Osaamistavoitteet:

Kurssi toteutetaan osin yhdessä kandidaatintutkintoa suorittamaan tuleville tarkoitetun ITKY100-kurssin kanssa. Tällä kurssilla käsitellään kuitenkin kaikille uusille opiskelijoillemme yhteisten asioiden lisäksi myös erityisesti maisterikoulutettaville tärkeitä sisältöjä:

Ammattikorkeakoulusta yliopistoon – mikä muuttuu?
- Koulumaisuus ja akateeminen vapaus
- Tutkimuksellisuus, tutkimus ja opiskelija tutkimusyhteisön jäsenenä
- Akateeminen viestintäkulttuuri
Oman osaamisen tunnistaminen osana kehittymistäsi akateemiseksi asiantuntijaksi
- Valintaperusteena olleen tutkinnon täydennystarve
- AHOT
Opintojen suunnittelu ja urasuunnittelu
- Henkilökohtainen opintosuunnitelma osana urasuunnittelua
Oppiminen modernissa verkostoyhteiskunnassa
- Mobiili ja monipaikkainen opiskelu, uusi tapa tehdä työtä
- Opiskelijan hyvinvointi – akateeminen opiskelu on muutakin kuin pisteitä
- Työn, opintojen, perheen ja vapaa-ajan suhde
- Integroituminen opiskelijayhteisöön
Työelämä ja sen muutokset
- Osaamisintensiivinen ja dynaaminen tietotyö tulevaisuuden työkenttänä
- Käytännön työelämätaidot

Opetusmuodot:

Kurssin työskentelytapoja ovat mm. luennot, pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely. Jos haluat suorittaa kurssin, on kurssin opetukseen osallistuminen pakollista. Lisätietoja kurssista saat jo heti nimenhuutotilaisuudessa.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKY200 Yliopisto-opinnot ja niiden suunnittelu maisterikoulutettaville, Tietotekniikan maisteriopiskelijat (2 op)

Leena Hiltunen (leena.r.k.hiltunen(at)jyu.fi)

Ilona Lapinkylä (ilona.lapinkyla(at)gmail.com)

Paavo Nieminen (paavo.j.nieminen(at)jyu.fi)

Ari Viinikainen (ari.viinikainen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Kurssin tiedot päivittyvät vielä elokuun aikana. Kurssi on tarkoitettu tietotekniikan maisteriopiskelijoille.

Sisältö:

Tämä kurssi on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen maailmaan erityisesti suoraan tietotekniikan maisterikoulutukseen tuleville. Vaikka takanasi onkin jo opintoja joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, suosittelemme osallistumista tälle kurssille, jonka aikana tutustut Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä sekä saat yliopisto-opiskelussa tarvittavia perustietoja ja –taitoja. Erityisen hyödyllinen kurssi on varsinkin ammattikorkeakouluista maisterikoulutukseen tuleville, sillä yliopisto-opinnot ovat monessa mielessä erilaisia kuin ammattikorkeakouluopinnot.

Osaamistavoitteet:

Ammattikorkeakoulusta yliopistoon – mikä muuttuu?
- Koulumaisuus ja akateeminen vapaus
- Tutkimuksellisuus, tutkimus ja opiskelija tutkimusyhteisön jäsenenä
- Akateeminen viestintäkulttuuri
Oman osaamisen tunnistaminen osana kehittymistäsi akateemiseksi asiantuntijaksi
- Valintaperusteena olleen tutkinnon täydennystarve
- AHOT
Opintojen suunnittelu ja urasuunnittelu
- Henkilökohtaisen opintosuunntelman merkitys
- HOPS osana urasuunnittelua
Oppiminen modernissa verkostoyhteiskunnassa
- Opiskelijan hyvinvointi – akateeminen opiskelu on muutakin kuin pisteitä
- Työn, opintojen, perheen ja vapaa-ajan suhde
- Erilaiset opiskelutavat
- Integroituminen opiskelijayhteisöön
Työelämä ja sen muutokset
- Osaamisintensiivinen ja dynaaminen tietotyö tulevaisuuden työkenttänä
- Käytännön työelämätaidot

Opetusmuodot:

Suoritustavat:

Kurssin voi suorittaa 1-2 op laajuisena. Yhden pisteen laajuinen suoritus on suositeltava sellaisille, joilla alempi korkeakoulututkinto on suoritettu Jyväskylän yliopistossa, kahden pisteen laajuisena kurssia suositellaan erityisesti muista korkeakouluista tuleville opiskelijoille.

Kumpaankin laajuuteen sisältyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekeminen ja hyväksyttäminen sekä keskustelu opintoneuvojan kanssa. Lisäksiosallistuminen laitoksen tutkimus- ja pro gradu hautomo -osioihin. <span style="line-height:1.6">2 op laajuisessa suorituksessa ennakkotehtävän lisäksi yhteenvetotehtävä (oppimispäiväkirja), joka kirjoitetaan osallistumisesta kymmeneen kurssin tapahtumaan. Lisätietoja tapaamisessa 2.9. </span>

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (2 - 4 op)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Johannes Stenberg (jstenberg86(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Marras- ja joulukuussa kurssi jatkuu harjoitustyöllä jota ohjataan etenkin harjoitustyön ohjauksissa. Näet ajat ja paikat tältä Korppi-sivulta. Jos et pääse fyysisesti paikalle, voit soittaa harjoituksen/ohjauksen ohjaajalle (myös Whatsapp) harjoitus-/ohjausaikoina. Katso opettajien numerot tarkemmin kurssin pääsivu http://appro.mit.jyu.fi/itkp101

Sisältö:

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, jotka mahdollistavat tiedekunnan oppiaineiden opetuksen seuraamisen ja omien valmiuksien jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa. Sisältö: paikalliset tietojärjestelmät, käyttöjärjestelmät ja perusohjelmistot, virukset ja tietoturva, internet, sosiaalinen media, käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet, tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, WWW-sivut, taulukkolaskenta, tietokannat, kuvankäsittely.

Osaamistavoitteet:

Windows-käyttöjärjestelmän perustoimintojen hallinta - tekstinkäsittelyn hallinta tutkielmien kirjoittajan näkökulmasta - esitysgrafiikan hallinta tutkielmien kirjoittajan ja seminaariesiintyjän näkökulmasta - www-sivun sisällön, rakenteen, ulkoasun tuottamisen ja julkaisemisen hallinta - UNIX-käyttöjärjestelmän hallinta - perustietojen hallinta Internet-palveluista, netiketistä ja tietoturvasta. Kuvankäsittelyn, taulukkolaskennan ja tietokantojen perusteiden tuntemus.

Esitiedot:

Ei pakollisia esitietoja

Valintamenettely:

Kurssi on tarkoitettu erityisesti IT-tiedekunnan pääaineopiskelijoille sekä informaatioteknologian alan opintokokonaisuuksia (esimerkiksi tietotekniikan perus- tai aineopinnot) suorittaville sivuaineopiskelijoille. Kurssi sopii kuitenkin myös muiden aineiden opiskelijoille, jotka tarvitsevat perustietoja ja -taitoja tietotekniikasta.

Opetusmuodot:

Luennot, demonstraatiot/harjoitukset ja harjoitustyö.

Suoritustavat: Harjoitustyö
Kirjallisuus:

WWW-materiaali

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://appro.mit.jyu.fi/itkp101/

ITKP102 Ohjelmointi 1, syksy 2016 (6 op)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Aloita kurssin esitehtävillä.

Sisältö:

Ohjelmoinnin perusrakenteet. Johdatus algoritmeihin ja ongelmanratkaisuun. Perustietorakenteet ja niiden soveltaminen. Ohjelman suunnittelun perusteet. Valmius yksinkertaisen C# (tai Java)-ohjelman toteuttamiseen. Kurssin harjoitustyönä tehdään yksinkertainen 2D-peli käyttäen Jypeli-kirjastoa.

Osaamistavoitteet:

Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää rakenteisen ohjelmoinnin perusperiaatteet 2) löytää yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun sopivat algoritmit, tietotyypit ja tietorakenteet 3) suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen ohjelman käyttäen C#-ohjelmointikieltä.

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Rakenteisen ohjelmoinnin perusajatus
Algoritminen ajattelu
C# tai Java-kielen perusteet
Peräkkäisyys
Muuttujat
Aliohjelmat ja funktiot
Parametrin välitys
Ehtolauseet
Silmukat
Taulukot
Tiedostot ohjelmasta käytettynä
Olioiden käyttö
Yksikkötestit (TDD)
Debuggerin käyttö
Lukujärjestelmät, ASCII-koodi
Rekursio

Esitiedot: Tietokoneen käyttötaito. Ei edellytä aiempaa ohjelmointitaitoa.
Opetusmuodot: Luennot, ohjatut demonstraatiot mikroluokassa, harjoitustyö.
Suoritustavat: Lopputentti ja hyväksytty harjoitustyö. Demonstraatiot.
Kurssin työmäärä:

                  t/vko     Viikkoa  tun.yht
----------------------------------------------
Luennot             4         11        44
Demojen palautus    2         11        22
Demoja kotona       4         11        44
Pääteohjaukset      2         10        20
Harjoitustyö                            30
----------------------------------------------
Yhteensä:         14.5        11       160

Kirjallisuus:

Ohjelmointi 1 -luentomoniste. Mika Vesterholm, Jorma Kyppö: Java-ohjelmointi, 9. uudistettu painos, Talentum, 2015. Walter Savitch: Absolute Java, Pearson Education. Y. Daniel Liang: Introduction to Java Programming (Core Version), Prentice Hall. John Lewis, William Loftus: Java Software Solutions, Addison Wesley. Harvey M. Deitel and Paul J. Deitel: (Small) Java How to Program, Prentice Hall.

Avainsanat:

C#, Java, ohjelmointi, rakenteinen ohjelmointi, silmukka, aliohjelma, funktio, ehtolause

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj1/2016s/koti

ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, (Johdatus ohjelmistokehitysprojektin hallintaan) (3 op)

Sisältö:

Kurssin kautta opiskelija saa yleiskäsityksen ohjelmistojen tuotekehityksen projektimuotoisesta läpiviennistä ja hallinnasta. Kurssi tutustuttaa ohjelmistoalan käsitteistöön ja ohjelmistokehityksen tehtäväkokonaisuuksiin, ohjelmistokehitysprojektin suunnitteluun, hallintaan, prosesseihin ja prosessimalleihin sekä tulosten ja laadunhallintaan. Kurssi käsittelee lisäksi tekijänoikeuksia ja sopimuksia, projektiorganisaation suhdetta projektin tilaajaan ja asettajaan sekä ryhmätyössä ja projektin johtamisessa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suorittanut tuntee projektimuotoisen ohjelmistojen tuotekehityksen käsitteitä sekä projektin hallinnan ja johtamisen yleisiä menetelmiä ja käytänteitä. Kurssin suorittaneella on harjoitustyön kautta käytännön kokemusta ryhmätyöstä sekä pienen projektin läpiviennin suunnittelusta ja hallinnasta.

Esitiedot:

Kurssi on suoritettavissa ilman muilla kursseilla käsiteltyjen asioiden hallintaa. Kurssin ITKP102 ''Ohjelmointi 1'' suoritus auttaa ymmärtämään osaa luennoista ohjelmistojen toteutuksen yleiskäsityksen vuoksi. Harjoitustyössä on hyötyä kurssin ITKP101 ''Tietokone ja tietoverkot työvälineenä'' suorittamisesta sekä tekstinkäsittelyn ja kirjoitusviestinnän taidoista.

Opetusmuodot:

Luennot, ohjaukset ja tentti sekä harjoitustyö 2-3 opiskelijan ryhmässä.

Suoritustavat:

Kurssin suorittaakseen tulee suorittaa hyväksytyksi tentti, ohjaukset ja harjoitustyö. Kurssin luennoilla ei ole läsnäolopakkoa. Luennoille osallistumisesta on kuitenkin hyötyä asian ymmärtämiseen, sillä luentomateriaali koostuu esitysgrafiikan kalvoista. Tentin ohella myös harjoitustyön laatimisessa hyödynnetään luennoilla käsiteltyjä asioita.

Kurssin työmäärä:

Kurssin laajuus 3 opintopistettä vastaa 80 tuntia sisältäen luentoja 30 tuntia ja ohjauksia 6 tuntia. Tenttiin valmistautumiselle ja tenttiin on varattu noin 10 tuntia, sekä harjoitustyölle noin 30 työtuntia.

Aikataulu:

Luennot järjestetään syys- ja lokakuussa sekä ohjaukset pääosin syyskuussa. Harjoitustyö koostuu neljästä ohjaajan kanssa katselmoitavasta vaihedokumentista, jotka harjoitustyöryhmä laatii määrittämänsä aikataulun mukaisesti syyslukukauden kuluessa.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/185825

ITKS452 Requirements engineering, Only for Kokkola Chydenius students, Autumn 2015 (5 op)

Ajankohtaista:

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kurssitoteuma syksylle 2015. Vain Kokkolan opiskelijoille!

The course belongs to Faculty's eEducation-programme. The course is a network based course and students will be studing remotely and independently. Guidelines are given in September 1st, 2015 lecture in Kokkola. It is highly recommended to attend.

Best regards,

- Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)

June 17th, 2015

Sisältö:

This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides

an overview of different activities in the requirements development and management processes
explains how RE fits into a broader software or system engineering process
highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
provides an understanding of the main challenges in requirements engineering

The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well.

Osaamistavoitteet:

The learning outcomes of the course are:

students understand main activities of requirements engineering
students understand main components of requirements engineering
students can develop requirements
students can manage requirements
students can create vision and scope documents
students can create use cases documents
students can create software requirements specification documents
students understand multicultural communication issues in RE
students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.

Esitiedot:

Basics of object-oriented analysis and design.

Opetusmuodot:

The course is a network based course and students will be studing remotely and independently.

To complete the course succesfully (a) accepted course diary with three parts and (b) a mandatory exercise work also with three parts are needed.

Suoritustavat:

To complete the course succesfully (a) accepted course diary with three parts and (b) a mandatory exercise work also with three parts are needed.

Kurssin työmäärä:

5 cp x 26.7 h/cp = 133,5 h

Aikataulu:

Autumn 2015

Kirjallisuus:

MANDATORY

LECTURE NOTES (in Optima)
COS example and templates (in Optima)
Wiegers, K. and Beatty, J. 2013. Software Requirements. Microsoft Press. Redmond, Washington, USA. ISBN: 978-0-7356-7966-5 (e-Book available at JYU e-Library)
Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p.
Requirements Engineering Journal, Special Issue on Requirements Engineering for Security, Privacy and Services in Cloud Environments, Vol. 18, No. 4, 2013, http://link.springer.com/journal/766/18/4/page/1
Alves, C. et al. 2007. Challenges in Requirements Engineering for Mobile Games Development: The Meantime Case Study. 15th IEEE International Requirements Engineering Conference, 2007, pp. 275 – 280.
Kanode, C. M. and Haddad; H. M. 2009. Software Engineering Challenges in Game Development. Sixth International Conference on Information Technology: New Generations, 2009. ITNG '09. Pp. 260-265.

VOLUNTARY

Requirements Engineering Journal
Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
IEEE Software
IEEE Transactions on Software Engineering
Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011

Yhteystiedot:

Course superviser: Anneli Heimbürger, Senior Lecturer, D.Sc. (Tech.), University of Jyväskylä, Faculty of Information Technology, Email: anneli.a.heimburger@jyu.fi

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKS452 Requirements engineering (5 op)

Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

The course belongs to Faculty's eEducation-programme. The course is a network based course and students will be studing remotely and independently. To complete the course succesfully an accepted learning diary is needed. The deadline for the course learning diary is 31.12.2016. The course learning diary will be checked during January 2017. Grade scale is pass/fail. Guidelines will be in Optima workspace around September 5, 2016 and also an email for all students will be sent. Check Optima and read guidelines carefully. You have to register yourself in Korppi to the course. If you already have around seven (7) or more years work experience in requirements engineering work, contact Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger@jyu.fi).

Note also, that there is no lecture on Sept 14, 2016. We have deleted it from Korppi-system. It was an error.

Best regards,

- Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)

Sept 5, 2016

Sisältö:

an overview of different activities in the requirements development and management processes
explains how RE fits into a broader software or system engineering process
highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
provides an understanding of the main challenges in requirements engineering

Osaamistavoitteet:

The learning outcomes of the course are:

students understand main activities of requirements engineering
students understand main components of requirements engineering
students can develop requirements
students can manage requirements
students can create vision and scope documents
students can create use cases documents
students can create software requirements specification documents
students understand multicultural communication issues in RE
students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.

Esitiedot:

Basics of object-oriented analysis and design.

TIEA301 and TIEA302 highly recommeded.

Opetusmuodot:

You have to register yourself in Korppi to the course.

To complete the course succesfully an accepted learning diary is needed. The deadline for the course learning diary is 31.12.2016.

Guidelines are in Optima. Check Optima in September and read guidelines carefully.

Suoritustavat:

You have to register yourself in Korppi to the course.

To complete the course succesfully an accepted learning diary is needed. The deadline for the course learning diary is 31.12.2016.

Guidelines are in Optima. Check Optima in September and read guidelines carefully.

Kurssin työmäärä:

5 cp x 26.7 h/cp = 133,5 h

Aikataulu:

Autumn 2016

Kirjallisuus:

MANDATORY

Wiegers, K. and Beatty, J. 2013. Software Requirements. Microsoft Press. Redmond, Washington, USA. ISBN: 978-0-7356-7966-5 (e-Book available at JYU e-Library)

VOLUNTARY

Requirements Engineering Journal
Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
IEEE Software
IEEE Transactions on Software Engineering

Yhteystiedot:

Course superviser: Anneli Heimbürger, Senior Lecturer, D.Sc. (Tech.), University of Jyväskylä, Faculty of Information Technology, Email: anneli.a.heimburger@jyu.fi

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering, ITKS-544: Semantic Web and Ontology Engineering (5 - 10 op)

Vagan Terziyan (vagan.terziyan(at)jyu.fi)

Sisältö:

<span style="color:black; font-family:verdana,sans-serif; font-size:9.5pt">The course (ITKS544: Semantic Web and Ontology Engineering, 5 ECTS) includes an introduction and practical tutorial on the Semantic Web, ontology engineering; and also reviews some modern applications of these methods and techniques for Web-based intelligent applications and services. You will learn Semantic Web mission; concepts of semantic interoperability, integration and automation; concept of metadata and ontology; Semantic Web standards; RDF (Resource Description Framework); Linked Data; Ontology Engineering; OWL (Web Ontology Language); Rules for inferring knowledge; SWRL (Semantic Web Rules Language); Semantic Technology; Semantic (Web) Applications and Services. Course has 1 assignment (the basis for the grade) and no exam. Remote mode of study is possible.</span>

Some background info: The Semantic Web is originated from Semantic Computing which is an emergent field of Computing. It is a collaborative ongoing activity led by the World Wide Web Consortium (W3C) to promote common data formats on the World Wide Web specifically for machine-processable and machine understandable data aiming to convert the current web, dominated by unstructured and semi-structured documents, into a "web of data" (often referred as Web 3.0). The Semantic Web stack builds on the W3C's Resource Description Framework (RDF). Publishing machine-understandable data on the web is going as a mainstream. Linked Data (the activity originated from the Semantic Web vision) has seen explosive growth over the past few years. Linked Data assumes publishing structured data so that it can be interlinked with standard Web technologies such as HTTP, RDF and URIs, aiming to share information in a way that can be read automatically by computers. This enables data from different sources to be connected and queried. For example, DBPedia is a collection of data structured in RDF after being extracted from the Wikipedia, which allows Semantic Web-based applications to automatically infer implicit or new data and make advanced queries over the Wikipedia-derived dataset. The FOAF (Friend-of-a-Friend) is another example of how the Semantic Web attempts to make use of the data about people and their relationships within a social context. Organization of data based on RDF (graph) model makes it possible to connect data from distinct heterogeneous sources, organize and query huge volumes (Big Data challenge) of data. Ontologies are helpful to provide interoperability among various schemas used in the data and enable applications automatically discover and explore new previously unknown sources of data. Semantic-Web-standards-driven so-called Semantic Technology as a software technology allows the meaning of information to be known and processed at execution time of various applications making them naturally interoperable in the Web and within various digital ecosystems and clouds. Therefore as a summary: the Semantic Web is an evolving development of the World Wide Web in which the meaning (semantics) of information and services published on the Web and their inter-relationships are explicitly defined, making it possible for the Web-based software tools, agents, applications and systems to discover, extract and “understand” Web information resources and capabilities and automatically utilize it. Related to these, the Linked Data activity aims to expose, share, and connect distributed pieces of data, information, and knowledge; to extend the Web by publishing various open datasets and by setting semantic links between data items from different data sources. The Semantic Web vision assumes annotating Web resources with machine-interpretable descriptions (metadata) referred to shared conceptual vocabularies (ontologies), and provides mechanisms for automated reasoning about them.

Opetusmuodot: Lectures, demos in a computer class
Suoritustavat:

Assignment.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://www.mit.jyu.fi/ai/vagan/itks544.html

ITKST40 Yhteiskunta ja informaatioturvallisuus (5 op)

Rauno Kuusisto (rkkuusis(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Kurssille etusija sen mahdollisesti täyttyessä on kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijoilla.

Kurssin opetuskieli on suomi.

Sisältö:

Kurssilla perehdytään kybermaailman olemukseen tiedon turvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisuutta lähestytään sosiaalisen systeemin mallin kautta huomioiden erilaisten toimijaryhmien näkökulmat.

Kurssia läpileikkaavat seuraavat yleisteemat: sosiaalisen systeemin käsite ja malli tiedon turvallisuuden ympäristössä, yhteiskunnan funktiot ja tiedon turvallisuus, tiedon turvallisuuden attribuutit. Kurssi sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Sosiaalinen systeemi informaation turvaamisen kehyksenä, informaation turvaamiseen liittyvien tapahtumien sisällöllinen analysointi tietoturvan attribuuttien kehyksessä, tiedon jakamisen strategiat kompleksisessa systeemissä, johtaminen ja tieto, johdattelua kybermaailman ja fyysisen maailman ominaisuuksiin.

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen oppija ymmärtää tiedon turvaamisen kokonaiskentän kompleksisuuden ja sen sisältämien näkökulmien laajan kirjon. Kurssin jälkeen oppija osaa soveltaa sekä tällä kurssilla että muilla tiedon turvaan liittyvillä kursseilla saamiaan oppeja tiedon turvaamisen kokonaisuuden ideoimiseen ja suunnitteluun organisaatioissa.

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Sosiaalinen systeemi ja tiedon turvaaminen
Tiedon turvallisuuden attribuutit
Tiedon turvaaminen osana yhteiskuntaa
Tiedon turvaamisen toimintaympäristö
Tieon turvaamisen arvottaminen
Tiedon tuvaamisen normit
Tiedon turvaamisen tavoitteet

Esitiedot:

Kandidaatin tutkinto.

Opetusmuodot:

Oppimiskokonaisuus koostuu luennoista, vierailijaluennoista, työpajoista ja ryhmätyönä työpajojen perusteella tehdystä harjoitustyöstä sekä näiden lisäksi itsenäisesti toteutetusta kirjareferaatista tai mediaseurannasta. Jokainen oppija pitää oppimispäiväkirjaa.

Suoritustavat:

Oppijalta edellytetään aktiivista osallistumista yli puoleen luentokerroista ja työpajoista, valinnaisen kirjareferaatin tekemistä sekä osallistumista harjoitustyöhön ja päättöseminaariin. Jokainen oppija pitää henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa. Kurssin arvosana annetaan oppimispäiväkirjan perusteella. Erillisiä tenttejä ei järjestetä.

Kurssin työmäärä:

Yhteensä 135 luento-, työpaja- ja harjoitustyötuntia

Aikataulu:

Lähijaksot perjantai-iltapäivisin ja lauantaisin: Luennot pe klo 14-16 ja työpajat la klo 09-14.

Kirjallisuus:

Kirjallisuus esitellään ensimmäisellä luennolla.

Yhteystiedot:

kurssin sisältöön liittyvissä asioissa:

rauno.k.kuusisto(at)jyu.fi

hallinnollisissa asioissa opintoimisto ja palvelukeskus

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKST41 Kybermaailma ja turvallisuus (5 op)

Martti Lehto (lehto.martti(at)kolumbus.fi)

Ajankohtaista:

Kurssille etusija sen mahdollisesti täyttyessä on kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijoilla.

Sisältö:

Kurssilla määritellään kybermaailmaa ja käydään läpi sen olemusta ja ominaisuuksia sekä kyberuhkia ja -haavoittuvuuksia. Kurssin sisältö koostuu seuraavista osa-alueista: kybervandalismi, kyberrikollisuus, kybervakoilu, kyberterrorismi, sekä kybersodankäynti. Lisäksi tutustutaan kansallisiin ja kansainvälisiin kyberturvallisuustoimijoihin, analysoidaan kansainvälisiä kyberturvallisuusstrategioita ja käsitellään kyberturvallisuuden toteuttamista.

Kurssi on jatko-opintokelpoinen. Kurssi soveltuu myös työelämässä jo oleville täydennyskoulutukseksi.

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää perustiedot kybermaailman olemuksesta, uhkista ja haavoittuvuuksista. Opiskelija saa valmiudet kyberturvallisuusstrategian tavoitteiden määrittelyyn, ratkaisujen suunnitteluun sekä suojausmenetelmien käyttöönottoon.

Esitiedot:

Kandidaatin tutkinto.

Opetusmuodot:

Luennot, ryhmätyöt, mahdollisia vierailijaluentoja.

Kurssi on mahdollista suorittaa etäopintoina videoitujen luentojen ja harjoitustehtävien avulla.

Suoritustavat:

Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista luennoille tai luentojen katsomista Moniviestimestä. Luentojen seuraamisen lisäksi edellytetään ryhmätöihin osallistumista paikalla tai etänä. Kurssin suorittaminen edellyttää lyhyen (n. 6 sivua) tutkimusraportin laatimista, joka tulee palauttaa 18.11 mennessä. Kurssin arvosana annetaan tutkimusraportin perusteella. Erillisiä tenttejä ei järjestetä.

Kurssin työmäärä:

Luentoja 18 tuntia, ryhmätöitä 12 tuntia, tutkimusraportin laadinta 97.

Aikataulu:

Luennot pidetään pääsääntöisesti perjantaisin 14–16 ja lauantaisin 09-13 seuraavan aikataulun mukaisesti:

la 3.9 (vain lauantai luennot), 16.–17.9, 23.–24.9, 30.9–1.10, 14.–15.10

Kirjallisuus:

Kirjallisuus

M. Lehto & P. Neittaanmäki (Edit.), Cyber Security: Analytics, Technology and Automation, Springer, Berlin, 2015, ISBN 978-3-319-18302-2
Tuija Kuusisto (Edit.), Kybertaistelu 2020, Maanpuolustuskorkeakoulu, Taktiikan laitos julkaisusarja 2, n:o 1, 2014, ISBN:978-951-25-2618-5, http://www.doria.fi/handle/10024/103034
Jari Rantapelkonen & Mirva Salminen (Eds.), The fog of cyber defence, Department of Leadership and Military Pedagogy, Publication Series 2, Article Collection n:o 10, Helsinki 2013, ISBN 978–951–25–2430–3, http://www.doria.fi/handle/10024/88689
Suomen kyberturvallisuusstrategia ja taustamuistio, Valtioneuvoston periaatepäätös 24.1.2013, ISBN: 978-951-25-2434-1 pdf, http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/materiaalit
Kenneth Geers, Strategic Cyber Security, CCD COE Publication, Estonia, ISBN 978-9949-9040-7-5 (pdf), https://ccdcoe.org/multimedia/strategic-cyber-security.html

Yhteystiedot:

Martti Lehto

martti.lehto@jyu.fi

Avainsanat:

Kyberturvallisuus, kyberuhat, kyberhaavoittuvuudet, kyberstrategia

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKST45 Introduction to cyber conflict (5 op)

Rain Ottis (rain.ottis(at)ttu.ee)

Ajankohtaista:

Please note that students of Master's Degree Programme in Cyber Security are prioritised if the course gets full.

Course on Moodle: https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=864

Sisältö:

The course covers the following topics: key terms and definitions, actors in cyber conflict, cyber-attack as a policy option, and cyber espionage vs. cyber conflict. In addition a brief discussion on the law of armed conflict as it applies to cyberspace. Case studies in the course include Stuxnet, Estonia 2007, Russia-Georgia War, Operation Cast Lead, etc.

Opetusmuodot: [Ei käännetty kuvausta.]

Lectures, discussion, tabletop exercise.

Kurssin työmäärä: [Ei käännetty kuvausta.]

Students are required to write one research paper on an individually assigned topic and present it to the class.

The course includes a tabletop exercise, which requires students to form teams, analyse the game scenario, prepare their team strategy and execute it during the exercise.

There is assigned reading to approximately half the lectures.

Students are expected to actively participate in discussions.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://trac.cc.jyu.fi/projects/it/wiki/ITKST45

ITKST55 Kyberhyökkäys ja sen torjunta (5 op)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Kurssin kontaktiopetus järjestetään kahtena intensiivijaksona, ensin Tikkakosken varuskunnassa 5.-6.9.2016 ja sen jälkeen Santahaminan varuskunnassa 23.-25.9.2016. Kurssille voivat osallistua vain sille valitut kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijat.

[Tarkat tiedot]

KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (3 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Tämä on esseekurssi, mutta on mahdollisuus suorittaa tätä kurssia lukupiirissä syksyllä 2016 (loka-marras-joulukuu) sen sijaan, että kirjoitat esseettä. Lukupiiriin mahtuu vain 16 opiskelijaa. Jos kiinnostaa, lähetä sähköpostia kursin opettajalle (rebekah.rousi@jyu.fi) ilmoitauttumaan 28.10.2016 menessä.

Sisältö:

Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit) tai lukupiiri (max. 16 opiskelijaa). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.

Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Rebekah Rousille (rebekah.rousi@jyu.fi).

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet ymmärtää ja hyödyntää ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä kognitiotieteellisiä käsitteitä sekä ongelmanasetteluja.

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Kognitioteiteen historia
Kognitiotieteiden diskursit
Kognitiotieteiden kriittisia teorioita
Kognitiotieteiden pääteoreetikot

Opetusmuodot:

[Ei käännetty kuvausta.] [Not translated.]

Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede (TAI Thagardin Mind) + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.

Suoritustavat:

Essee (5-10s.)

Kurssin työmäärä: [Ei käännetty kuvausta.]

Reading all of the below mentioned literature and demonstrating acquired knowledge in the submitted essay.

Kirjallisuus:

Saariluoma, P., Kamppinen, M. & Hautamäki, A. (toim). (2002). Moderni Kognitiotiede.

TAI

Thagard, P. (2005). Mind : introduction to cognitive science. Cambridge: MIT Press.

Artikkelit (jos ei löytyy yliopiston verkosta tai Google Scholarista pyytä opettajalta):

KOGNITIOTIETEEN HISTORIA

Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates, Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.

Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

MUISTI

Baddeley A. D., Logie, R. H. 1999. Working Memory: the multiple-component model. In A. Miyake & P. Shah, Models of Working Memory. Cambridge: Cambridge University Press, pp. 28-61.

Ericsson, K.A. & Kintsch, W. 1992. Memory in Comprehension and problem-solving – A long-term working memory. Institute of Cognitive Science Publication 91-13, *** PAGES 1-19***

TEKO ÄLY

Turing A. M. 1950. Computing Machinery and Intelligence. Mind, 59, 433-460.

Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine,11(4): 26-36.

Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.

Searle J. R. 1980. Minds, Brains, and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3(3), 417-457.

KOGNITIIVINEN KAPASITEETTI, PROSESSOINTI JA KÄYTTÄYTYMINEN

Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Newell A., Simon H. A. 1976 Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19(3), 113-126.

Chomsky N. 1959. A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior. Language, 35(1), 26-58.

KÄYTTÄJÄKOKEMUS JA KÄYTETTÄVYYS

Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems, CHI’09, 719- 728.

Hassenzahl, M., & Tractinsky, N. (2006). User experience-a research agenda. Behaviour & information technology, 25(2), 91-97.

Hassenzahl, M., Diefenbach, S., & Göritz, A. (2010). Needs, affect, and interactive products–Facets of user experience. Interacting with computers, 22(5), 353-362.

Nielsen, J. (1994, April). Usability inspection methods. In Conference companion on Human factors in computing systems (pp. 413-414). ACM.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGA207 Kognitiivinen ja konstruktivistinen psykologia (6 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Sisältö:

Kurssi on lyhyt johdanto kognitiiviseen psykologiaan eli siihen, miten ihminen prosessoi informaatiota voidakseen ymmärtää ympäristöään ja toimia siinä. Kurssi käsittelee ihmisen tiedonkäsittelytoimintojen perusteita, jossa keskeisiä prosesseja ovat mm. havainto, tarkkaavaisuus, mieltäminen, muistaminen ja ajattelu. Kurssilla tutustutaan kognitiivisen psykologian taustaan, tutkimustavoitteisiin, ilmiöihin ja teorioihin.

Osaamistavoitteet: Students will be familiar with the core physical and psychological elements and principles of human information processing. Students will be able to appreciate their their own construction of reality by applying the theories and models to phenomena in their daily life.
Ilmoittautuminen:

HUOM! ERITTÄIN TÄRKEÄ****Kurssille on ilmoittauduttava 10.10.2016 mennessä osoitteella piia.m.h.perala@student.jyu.fi. Sähköpostissa on ilmoitettava nimi ja pääaine.**** ANNETAAN KURSSIN OHJEITA SÄHKÖPOSTILLA.

Opetusmuodot:

Kurssi suoritetaan katsomalla videoidut luennot sekä perehtymällä kirjoihin ja tieteellisiin artikkeleihin.

Suoritustavat:

Luentojen perusteella kirjoitetaan viisi esseetä. Kurssin arvostelu perustuu esseisiin.

Aikataulu:

Kurssi alkaa 17.10.2016, jolloin opettaja ilmoittaa kurssimateriaalien osoitteen ja tarvittavat tunnukset.

Esseet on palautettava sähköpostitse kurssin aloituskirjeessä ilmoitettavaan osoitteeseen viimeistään seuraavina päivinä:

Essee 1: 24.10.2016
Essee 2: 16.11.2016
Essee 3: 23.11.2016
Essee 4: 12.12.2016
Essee 5: 19.12.2016

Kirjallisuus: ilmoitetaan.
Yhteystiedot:

[Ei käännetty kuvausta.]

Piia Perälä piia.m.h.perala@student.jyu.fi ja Rebekah Rousi <a href="mailto:jorma.sajaniemi@uef.fi" style="line-height: 18.9090900421143px;">rebekah.rousi@jyu.fi</a>

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Seminaarit järjestetään pääsääntöisesti etänä. Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi etäseminaareihin osallistumista varten.

Seminaarit pyritään järjestämään pääsääntöisesti jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina (syyskuu 2016 - toukokuu 2017).

Kevään 2017 seminaarit:

To 26.1. klo 14:15 - 15:45 (sovitaan kevään esitysaikataulut)

Pe 24.2. klo 15:00 - 16:00

Ma 27.3. klo 14:15- 15:45

To 27.4. klo 14:15- 15:45

To 18.5. klo 14:15- 15:45 (poikkeus)

Sisältö:

Seminaarin tavoitteena on tukea opiskelijoiden pro gradu -tutkimusprosessia. Graduseminaarissa käydään yhdessä läpi opiskelijoiden gradututkimuksia. Suoritukseen vaaditaan 6 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä, sekä toisen opiskelijan työn opponointi.

Osaamistavoitteet:

Seminaarityöskentelyn pohjalta opiskelija kykenee laatimaan tutkimuksestaan asiallisen kirjallisen ja suullisen esitelmän sekä vastaamaan tutkimusta koskeviin kriittisiin kysymyksiin ja kommentteihin.

Opetusmuodot: Seminaarityöskentely

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Seminaarit järjestetään pääsääntöisesti etänä. Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi etäseminaareihin osallistumista varten.

Seminaarit pyritään järjestämään pääsääntöisesti jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina (syyskuu 2017 - toukokuu 2018).

Kevään 2018 seminaarit:

To 25.1. klo 14:15 - 15:45 (sovitaan kevään esitysaikataulut)

To 22.2. klo 14:15 - 15:45

To 29.3. klo 14:15 - 15:45

To 19.4. klo 14:15 - 15:45 (poikkeus)

To 31.5. klo 14:15 - 15:45

Sisältö:

Seminaarin tavoitteena on tukea opiskelijoiden pro gradu -tutkimusprosessia. Graduseminaarissa käydään yhdessä läpi opiskelijoiden gradututkimuksia sekä annetaan vertaistukea ja ryhmäohjausta.

Suoritukseen vaaditaan vähintään 6 osallistumiskertaa, vähintään yksi hyväksytty seminaariesitelmä ja lyhyt tutkimussuunnitelma kirjallisena, sekä toisen opiskelijan työn opponointi.

Osaamistavoitteet: Seminaarityöskentelyn pohjalta opiskelija kykenee laatimaan tutkimuksestaan asiallisen kirjallisen ja suullisen esitelmän sekä vastaamaan tutkimusta koskeviin kriittisiin kysymyksiin ja kommentteihin.
Opetusmuodot: Seminaarityöskentely
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS395 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS395 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Sisältö:

Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukukausi (1-2). Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi, rebekah.rousi@jyu.fi tai pertti.saariluoma@jyu.fi. Harjoittelu on tarkoitettu kognitiotieteen pääaineopiskelijoille.

Osaamistavoitteet:

Harjoittelun päätteeksi opiskelijalla on kokemusta pitkäjänteisestä laboratoriotutkimustyöstä. Hänellä on ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja ihminen-teknologia-vuorovaikutus-alan tutkimuksesta, sekä valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen.

Esitiedot:

Esitietovaatimuksina kurssit KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (tai KOGS404 Empirical research methods) ja KOGS524 Käyttäjätutkimus, tai aiempaa kokemusta tutkimusavustajan tehtävistä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Sisältö: Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukukausi (1-2). Ota yhteyttä kurssin vetäjiin. Harjoittelu on tarkoitettu kognitiotieteen pääaineopiskelijoille.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun päätteeksi opiskelijalla on kokemusta pitkäjänteisestä laboratoriotutkimustyöstä. Hänellä on ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja ihminen-teknologia-vuorovaikutus-alan tutkimuksesta, sekä valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen.
Esitiedot: KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät ja KOGS524 Käyttäjätutkimus tai KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu, tai aiempaa kokemusta tutkimusavustajan tehtävistä.
Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö:

Kurssilla käydään läpi kognitiotieteen keskeisiä käsitteitä ja kysymyksenasetteluja.

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet hyödyntää kognitiotieteellisiä käsitteitä ja teorioita tulevissa kognitiotieteen opinnoissa.

Suoritustavat:

Esseesuoritus. 5-10 sivun teksti kognitiotieteellisestä kysymyksestä pohjautuen kurssikirjaan ja vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevään artikkeliin. Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujalan arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).

Kirjallisuus:

Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science. 2nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press.

TAI

Frankish, K. & Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science. New York, NY: Cambridge University Press.

Artikkelit (saatavilla vapaasti yliopiston verkosta):

Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.

Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.

Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine, 11(4): 26-36.

Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research – What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11(12), 12-23.

Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems, CHI’09, 719- 728.

Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47–89). New York: Academic Press.

Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.

Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö: Kurssilla käydään läpi kognitiotieteen keskeisiä käsitteitä ja kysymyksenasetteluja.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet hyödyntää kognitiotieteellisiä käsitteitä ja teorioita tulevissa kognitiotieteen opinnoissa.
Suoritustavat:

Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science. 2nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press. TAI Frankish, K. , Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science. New York, NY: Cambridge University Press. Artikkelit (saatavilla vapaasti yliopiston verkosta):

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

Baddeley A. D., Hitch G. (1974). Working memory. In G.H. Bower (Ed.), The Psychology of Learning and Motivation: Advances in Research and Theory (Vol. 8, pp. 47–89). New York: Academic Press.

Carroll J. M. (1997). Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Clark, A. (2013). Whatever next? Predictive brains, situated agents, and the future of cognitive science. Behavioral and Brain Sciences, 36(3), 181-204.

Dennett D. C. (1984). Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, Machines and Evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Ericsson K. A. & Kintsch W. (1994). Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.

Ericsson K. A. & Simon H. A. (1980). Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Gero J. S. (1990). Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine, 11(4), 26-36.

Lake, B., Ullman, T., Tenenbaum, J., & Gershman, S. (2016). Building Machines That Learn and Think Like People. Behavioral and Brain Sciences, 1-101.

Law, E. L. C., Roto, V., Hassenzahl, M., Vermeeren, A. P., & Kort, J. (2009). Understanding, scoping and defining user experience: a survey approach. In Proceedings of the SIGCHI Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI'09, pp. 719-728). ACM.

Miller G. A. (1994). The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Newell A., Simon H. A. (1961). Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

Norman D. A. (1986). Cognitive Engineering. In D. A. Norman and S. W. Draper (Eds.) User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction (31-61). Hillsdale, N.J.: Lawrence Erlbaum Associates.

Searle J. R. (1990). Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, 26-31.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (3 - 5 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Piia Perälä (piia.m.h.perala(at)jyu.fi)

Sisältö:

Kurssi johdattaa empiiriseen ajatteluun, empiirisiin tutkimusmenetelmiin sekä tutkimuskäytäntöihin käyttäjätutkimuksen ja ihmislähtöisen teknologian suunnittelun kontekstissa. Kurssilla käsitellään seuraavia pääkysymyksiä.

Mitä empiirinen tutkimus on?
Miten toteuttaa empiirinen tutkimus?
Miten analysoida tutkimuksessa kerättyä dataa?
Mitä voimme päätellä analyysien tuloksista?
Miten soveltaa tuloksia käytännössä?

Nämä ydinkysymykset ratkaisevat lopulta, millaisia testaus- ja analyysimenetelmiä kannattaa valita ja käyttää empiirisessä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksessa.

Osaamistavoitteet:

Kurssin lopussa opiskelijalla on parempi ymmärrys tutkimuksen tekemiseen liittyvistä perusperiaatteista. Opiskelija ymmärtää empiirisen tutkimuksen metodologiset periaatteet ja osaa kuvata sekä analysoida teksti- ja numeromuotoista dataa. Lisäksi hän osaa toimia hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Kurssin ei ole tarkoitus antaa kaikenkattavaa osaamista empiiriseen analyysiin, vaan se antaa valmiudet yksityiskohtaisemman empiirisen osaamisen kartuttamiseen.

Kurssin jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmius osata soveltaa opittua omassa empiirisessä tutkimustyössä, kuten käytettävyystutkimuksissa. Kurssi onkin esitietovaatimuksena joillekin kognitiotieteen tutkimusharjoituskursseille.

Opetusmuodot:

Kurssi koostuu yhdeksästä luennosta ja viidestä ohjauskerrasta. Ohjauksissa käsitellään numeromuotoisen aineiston tilastollista analyysiä SPSS-ohjelmalla. Ohjausten yhteydessä opiskelijat tekevät lyhyen kirjallisen raportin heille annetusta valmiista numerodatasta.

Suoritustavat:

Luentotentti sekä lyhyt kirjallinen raportti valmiista numeroaineistosta.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/kurssit/205875

KOGS454 Kognition filosofia (2 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Sisältö:

Kognitiotieteen yksi ulottuvuus on filosofisten menetelmien soveltaminen kognitiotieteellisten ongelmien ratkaisemisessa.

Kurssi johdattaa opiskelijan teknisten tieteiden tieteenteoriaan, perusteanalyysiin, innovaatioprosesseihin ja kurinalaiseen käsitteenmuodostukseen ja argumentaatioon. Tällaista tietoa ja osaamista tarvitaan jatkuvasti uusien ideoiden kehittämisessä ja organisaatioprosesseissa.

Osaamistavoitteet:

Opetusmuodot:

Luennot 8 h ja kirjallisuus.

Suoritustavat:

Tentti luentojen ja kirjallisuuden pohjalta.

Kirjallisuus:

Saariluoma, P. (1997). Foundational Analysis: Presuppositions in Experimental Psychology. Psychology Press. ISBN: 0415145856

Yhteystiedot:

Prof. Pertti Saariluoma, pertti.saariluoma@jyu.fi

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.

[Tarkat tiedot]

KOGS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

[Tarkat tiedot]

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Sisältö:

Kurssilla tentitään käyttäjän näkökulmasta toimivan web-suunnittelun perusperiaatteita käsittelevät teokset.

Kurssikirjallisuus:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

Osaamistavoitteet:

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteltuja heuristiikkoja helppokäyttöisten web- sivujen suunnittelua varten.

Suoritustavat:

Kirjatentti.

Kirjallisuus:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen(at)jyu.fi)

Sisältö: Kurssilla tentitään käyttäjän näkökulmasta toimivan web-suunnittelun perusperiaatteita käsittelevät teokset. Kurssikirjallisuus: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.). JA Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteltuja heuristiikkoja helppokäyttöisten web- sivujen suunnittelua varten.
Suoritustavat: Kirjatentti.
Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.), ja Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö:

HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS532 KOGNITIOTIETEEN KLASSIKKOTEOKSET, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.

Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.

1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28

Pyydä kopioita osoitteesta tuomo.kujala@jyu.fi

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista ja mahdollisuus arvioida nykypäivän keskusteluja historiallisia taustoja vasten.

Suoritustavat:

Kirjallisuustentti tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö:

Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.

1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon , A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy , P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor , Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28.

Pyydä kopioita kurssin vetäjältä (tuomo.kujala@jyu.fi).

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista ja mahdollisuus arvioida nykypäivän keskusteluja historiallisia taustoja vasten.
Suoritustavat: Kirjallisuustentti tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu (8 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen(at)jyu.fi)

Sisältö:

HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA TJTSK56 KÄYTETTÄVYYSSUUNNITTELU, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.

Kurssilla harjoitellaan selittävän suunnittelun mallia konkreettisten käyttäjävuorovaikutukseen liittyvien tuotekehitysongelmien ratkaisemiseksi. Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käyttäjätutkimus, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Tutkimustulosten ja visuaalisen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteiden pohjalta suunnitellaan tai luonnostellaan uusi käyttöliittymä, tuote, tai palvelu. Tutkimus- ja kehitystyön kohteet tulevat yrityksiltä tai muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Kurssin alussa sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Suunnitelmaseminaarissa esitellään tutkimussuunnitelma muille ryhmille sekä keskustellaan kehityskohteista. Kurssin aikana järjestetään luentoja visuaalisesta vuorovaikutussuunnittelusta sekä tilastoworkshop tukemaan tilastollista päättelyä. Loppuseminaarissa esitellään tutkimuksen tulokset muille kurssin opiskelijoille sekä opponoidaan toisen ryhmän työ. Kurssin seminaareissa on pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus ja kurssi vaatii intensiivistä ja itsenäistä työskentelyä.

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käyttäjätutkimus, kyky osata soveltaa tutkimustuloksia ja visuaalisen käyttöliittymäsuunnittelun perusperiaatteita vuorovaikutusominaisuuksiltaan korkeatasoisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa, sekä kyky argumentoida suunnitteluratkaisujen puolesta.

Esitiedot:

KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät tai KOGS404 Empirical research methods

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGJ201 Jatko-opintoseminaari (3 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGJ201 Jatko-opintoseminaari (3 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri (3 op)

Ari Viinikainen (ari.viinikainen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Tietokoneen sisäinen rakenne ja arkkitehtuuri. Digitaalilogiikan perusteet, boolean logiikka, kombinaatiologiikka, sekvenssilogiikka. Prosessorin rakenne, käskyn suoritus, käskyarkkitehtuuri, konekieli. Muistin toteutus.

Osaamistavoitteet:

Suoritettuaan kurssin 3 op laajuisena arvolauseella 3, opiskelija ymmärtää Boolen logiikkaa, kombinaatiologiikkaa sekä sekventiaalilogiikkaa ja niiden suhteen tietokoneen prosessorin ja muistin toteutukseen. Suoritettuaan kurssin 3 op laajuisena arvolauseella 5, opiskelija ymmärtää Boolen algebran suhteen Boolen logiikkaan, osaa toteuttaa logiikoiden mukaisia kytkentöjä, sekä ymmärtää prosessorin toiminnan suhteen prosessorin konekieleen sekä assembly -kieleen. Kurssin laajuudella 5 op suorittavat osaavat lisäksi soveltaa aiemmin oppimaansa ohjelmointiosaamistaan, toteuttaakseen assembly -kielisiä ohjelmia ja lisäksi osaavat itsenäisesti toteuttaa määritelmän mukaan sovelluksen valitsemallaan ohjelmointikielellä, joka muuntaa assembly kielisen koodin konekieliseksi, eli Assembler -kääntäjän. Arvolauseella 5 kurssin 1 op laajuisena suorittanut ymmärtää Boolen logiikan ja 2 op laajuisena suorittanut lisäksi kombinaatiologiikan ja osaa niitä jonkin verran soveltaa.

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Tietokoneen sisäinen rakenne ja arkkitehtuuri
Digitaalilogiikan perusteet
Boolean logiikka
Kombinaatiologiikka
Sekvenssilogiikka
Prosessorin rakenne
Käskyn suoritus
Konekieli
Muistin toteutus
Moniprosessorit

Esitiedot:

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (väh. 2 op) tai vastaavat taidot

Opetusmuodot:

Luennot, ohjaukset

Suoritustavat:

Kontaktiopetuksena: Luennot, elektroniikkatöiden ohjaukset. Kurssi suoritetaan harjoitustehtävillä

Itsenäisesti, ajankohdasta riippumatta: Luentotallenteet, palautetaan harjoitustehtävät

Etänä suoritus itsenäisesti, ajankohdasta riippumatta, elektroniikkatyöt (ei pakolliset) yliopistolla.

Kurssin työmäärä:

                           t/vko    Viikkoa   tun.yht
-----------------------------------------------------
Luennot                      4         7         28
Ohjaukset                    2         4          8
Harjoitustehtävät            6         7         42
-----------------------------------------------------
Yhteensä (3op):             10         7         78

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/tiep114/2016

TIEA218 Web-sovellukset, Verkkokurssi 2017 (5 op)

Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Kesän ja syksyn 2017 kurssi. Itsenäisesti suoritettava, etäopiskelua.

Sisältö:

Kurssilla opitaan tuottamaan web-sovelluksia kaikkiin mahdollisiin selainympäristöihin (työpöytä, mobiililaitteet, tabletit jne.) käyttäen erilaisia WWW-tekniikoita kuten HTML5, CSS, DOM ja Javascript. Samalla opitaan perusteet graafisten käyttöliittymien ohjelmoinnista.

Esitiedot:

Kurssi edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa. Pakollisia esitietoja ovat ohjelmointi 2 -kurssi ja jokin tietokantakurssi. Erittäin suositeltavia esitietoja ovat olio-ohjelmointi ja XML-kurssit.

Opetusmuodot:

Verkkovideoluennot, verkkokeskustelu, pääteohjaukset, viikkotehtävät

Suoritustavat:

Pakolliset viikkotehtävät, harjoitustyö ja muut tehtävät. Kurssilla ei ole tenttiä.

Kurssin työmäärä:

Kurssi on erittäin työläs (vrt. Ohjelmointi 2 -kurssi tai GKO). Kurssin suorittaminen vaatii n. 140 tunnin työpanosta, joka jakaantuu viikottaiseen tehtävien tekemiseen ja materiaalien katsomiseen ja lukemiseen (10-12 h per viikko) ja harjoitustyön ja muiden tehtävien tekemiseen.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://appro.mit.jyu.fi/web-sovellukset/

TIEA241 Automaatit ja kieliopit (5 op)

Antti-Juhani Kaijanaho (antti-juhani(at)kaijanaho.fi)

Sisältö:

Äärelliset automaatit ja säännölliset kielet, kieliopit ja kontekstittomat kielet, pinoautomaatti, rekursiivisesti etenevä jäsentäminen, kontekstiset ja rajoittamattomat kieliopit, Turingin koneet.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selostaa (mahdollisesti osin virheellisesti) joidenkin seuraavien käsitteiden keskeisen sisällön (kiinnittäen huomiota erityisesti niiden välisiin eroiihin):

äärellinen automaatti, pinoautomaatti, Turingin kone
deterministinen ja epädeterministinen automaatti
säännöllinen lauseke
kontekstiton, kontekstinen ja yleinen kielioppi
säännöllinen, kontekstiton, laskettava ja laskettavasti lueteltava kieli
päätösongelma, puoliratkeava päätösongelma ja ratkeava päätösongelma

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa lisäksi soveltaa (mahdollisesti osin virheellisesti) seuraavia käsitteitä ohjelmoinnnissa (vähintään yhtä kummastakin kategoriasta):

äärellisten kielten kategoria: säännölliset lausekkeet, regexpit, äärelliset automaatit
kontekstittomien kielten kategoria: kontekstittomat kieliopit, Backus-Naur Form (variantteineen), attribuuttikieliopit, pinoautomaatit, ennustava jäsennys, jäsenningeneraattorit

Kurssin suoritettuaan opiskelija saattaa osata (arvosanalla 3 osaa ainakin yhden näistä ja arvosanalla 5 osaa nämä kaikki):

laatia yksinkertaisesta soveltuvasta kontekstittomasta kieliopista tai attribuuttikieliopista ennustavan jäsentimen
tulkita tietojenkäsittelyteoreettisia määritelmiä kurssin sisältöihin kuuluville käsitteille
laatia yksinkertaisia tietojenkäsittelyteoreettisia todistuksia seuraaville väitetyypeille:
- tietty automaatti tai kielioppi tunnistaa tietyn kielen
- tietyllä kieliperheellä on tietty sulkeumaominaisuus
- tietty kieli ei kuulu tiettyyn kieliperheeseen
- tietty päätösongelma on tai ei ole ratkeava taikka puoliratkeava

Arvosanalla 1 osaaminen voi olla huomattavan virheellistä, arvosanalla 3 osaaminen on pääosin virheetöntä ja arvosanalla 5 osaaminen on joko täysin virheetöntä taikka virheitä kompensoi kurssin vaatimustason ylittävä kurssin sisältöjen kannalta relevantti osaaminen.

Esitiedot:

Ohjelmointi 1 ja 2
Algoritmit 1; suositellaan myös Algoritmit 2
Suositellaan lisäksi matematiikan yliopistotasoisia opintoja

Opetusmuodot:

Luennot, kotitehtävät ja ohjaukset

Suoritustavat:

Alustavasti seuraavat vaihtoehdot (nämä voivat muuttua kurssin alkuun asti):

välikokeet
e-tentti
harjoitustyö

Harjoitustehtävistä osa tai kaikki saattavat olla osassa vaihtoehtoja pakollisia (tämä tarkentuu kurssin alkuun mennessä).

Kurssin työmäärä:

5 op vastaa n. 130 tunnin työtä. Koska tämä kurssi kestää n. 7 viikkoa, työmäärä on keskimäärin 20 h/vko eli vastaa puolipäiväistä työtä.

Työmäärä vaihtelee opiskelijakohtaisesti riippuen mm. ennakkotaidoista ja opiskelutottumuksista.

Kirjallisuus:

Kirjallisuus (tarkemmin kurssisivustolla):

Sipser: Introduction to the Theory of Computation (3nd international ed). Thompson 2006. ISBN 0-619-32764-2.
Aho, Lam, Sethi, Ullman: Compilers – Principles, Techniques, & Tools (2nd ed). Addison Wesley 2007. ISBN 0-321-48681-1.

Lisälukemista halukkaille:

Hopcroft, Motwani, Ullman: Introduction to Automata Theory, Languages and Computation (3rd ed). Pearson 2007. ISBN 0-321-47617-4.
Orponen: Laskennan teoria, luentomoniste.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~antkaij/opetus/auki/2016/

TJTP111 Johdatus tietojärjestelmätieteeseen (3 op)

Markus Salo (markus.t.salo(at)jyu.fi)

Sisältö: Kurssi on tarkoitettu tietojärjestelmätieteen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoille (pää- tai sivuaine), sillä kurssin sisältö on suunnattu uusille, opintonsa aloittaville opiskelijoille. Kurssilla tutustutaan tietojärjestelmätieteen keskeisiin aihealueisiin:

digitaalisuuden erityispiirteisiin,
tietojärjestelmiin ja niiden merkitykseen yhteiskunnassa,
elektroniseen liiketoimintaan,
tietojärjestelmien hyödyntämiseen organisaatioissa,
tietojärjestelmien käyttöön kuluttajatasolla,
informaatioturvallisuuteen sekä
alan työmahdollisuuksiin, osaamisprofiileihin ja urapolkuihin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija 1) tuntee tietojärjestelmätieteen keskeiset osa-alueet, työmahdollisuudet ja urapolut, 2) osaa käyttää tietojärjestelmiin ja elektroniseen liiketoimintaan liittyviä peruskäsitteitä, 3) osaa pohtia tietojärjestelmiin liittyviä ajankohtaisia haasteita ja mahdollisuuksia ja 4) tunnistaa tietojärjestelmätieteen erityispiirteet tietotekniikkaan ja yrityksen taloustieteisiin verrattuna.
Suoritustavat: Kurssin suoritteisiin kuuluvat luentojen ja muun materiaalin perusteella viikoittain laadittavat kirjalliset yksilötehtävät. Lisäksi läsnäolovaatimus 75%.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTP1120 Palvelumuotoiluprojekti, tietojärjestelmätieteen uusille kandi- ja maisteriopiskelijoille (2 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Perjantaina 1.9. työskentelemme Survon kartanossa, Kuokkalassa (Osoite: Siltakatu 25, 40520 Jyväskylä)

Sisältö: Digitaalisten palveluiden määrittelyssä ja muotoilussa yhdistyvät teknologia, palveluiden sisältö ja palveluiden käyttäjien tarpeet. Tällä opintojaksolla toteutetaan pienimuotoinen projektityö, jossa muotoillaan, analysoidaan ja esitetään ideoita digitaalisiksi palveluiksi. Kurssilla esitellään nousevia teknologioita ja tekniikoita digitaalisten palveluiden muotoiluun ja määrittelyyn. Opiskelijat soveltavat kurssilla digitaalisen palvelun määrittelyprosessia ja tekniikoita.
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija tunnistaa palveluiden määritelyprosessin vaiheita ja samalla myös luovan prosessin vaiheita Opiskelija osaa myös kuvata tekniikoita palvelumuotoiluun ja määrittelyyn liittyvien tehtävien ratkaisemiseksi. Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan soveltaa näitä tekniikoita tehtävien ratkaisemiseen ja hyödyllisten ideoiden luomiseen ja esittämiseen.
Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia
Suoritustavat: Opintojakso toteutetaan yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmää noudattaen. Opiskelijat toteuttavat ryhmässä digitaalisten palveluiden muotoilu- ja määrittelyprojektin. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat lyhyen määrämuotoisen oppimispäiväkirjan kokemuksestaan. Opintojakson opintopisteperustainen työmäärä on 54 tuntia, joka jakaantuu seuraavasti: Vuorovaikutteiset tilaisuudet 3 h; Projektityö 48 h; Oppimispäiväkirjan täyttäminen 3 h.
Kirjallisuus:

Kirjallisuus

ISBN	Teoksen tiedot
	Csikszentmihalyi, M. (1996). Flow and the psychology of discovery and invention. New York: Harper Collins.; Stickdorn, M., Schneider, J., Andrews, K., & Lawrence, A. (2011). This is service design thinking: Basics, tools, cases. Hoboken: Wiley.

Lisätiedot: Vastaa opintojaksoa TJTP112.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA113 Tietojärjestelmien kehittäminen (5 op)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Renne Hirsimäki (renne(at)rennehir.fi)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Risto Pohjonen

Ajankohtaista:

Kurssi alkaa 26.10. johdantoluennolla.

Halutessaan suorittaa kurssin etäopiskeluna opiskelijan tulee ottaa yhteyttä vastuuopettajaan sähköpostilla (veikko.halttunen@jyu.fi) sekä ilmoittautua etäopiskelijoiden ryhmään. Etäopiskelija suorittaa tentin e-tenttinä ja tekee demontraatiot itsenäisesti. Etäopiskelu perustuu Optimassa jaettavaan materiaaliin. Osa luennoista on videoluentoja, osasta on saatavilla luentokalvot.

Sisältö:

Kurssin tavoitteena on perehdyttää siihen, miksi ja miten tietojärjestelmiä kehitetään systemaattisten menetelmien avulla. Kurssilla kehitetään valmiuksia suorittaa vaatimusmäärittelyyn ja analyysiin kuuluvia kehittämistehtäviä staattisen ja dynaamisen mallintamisen avulla. Kurssilla käsitellään tietojärjestelmän kehittämisprosessia kokonaisuutena. Erityinen huomio kiinnitetään vaatimusten määrittelyyn ja hallintaan eri lähestymistavoissa.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suoritettuaan opiskelija

- tuntee tietojärjestelmien kehittämisen lähtökohdat organisaation ja eri roolien näkökulmasta, tuntee tietojärjestelmien kehittämisen ongelmat ja kriittiset menestystekijät, tuntee tietojärjestelmien ja järjestelmäprojektin elinkaaren vaiheet sekä järjestelmäkehityksen tehtävät,

- tuntee suunnitteluperustaisen, ketterän ohjelmistokehityksen sekä RUP-prosessimallin piirteet,

- tuntee ohjelmistojen ja projektin laadun perustekijät

- tuntee oliolähestymistavan ja loogisen arkkitehtuurin peruskäsitteet,

- tuntee vaatimusmäärittelyn ja analyysin tavoitteet

- ymmärtää mallintamisen merkityksen tietojärjestelmien kehittämisessä, osaa laatia muutamia UML-kielen mukaisia kaavioita,

- omaa valmiuksia vaatimusmääritelyn ja järjestelmäanalyysin tekemiseen staattisen ja dynaamisen mallintamisen avulla

Esitiedot:

Kurssille ei ole esitietovaatimuksia.

Ilmoittautuminen:

Korpin kautta.

Valintamenettely:

Ei valintamenettelyä.

Opetusmuodot:

Luennot ja demonstraatiot.

Suoritustavat:

Tentti ja harjoitustyö.

Kurssin työmäärä:

Kurssin työmäärä on yhteensä noin 135 tuntia.

Aikataulu:

Contact the teacher to agree on the schedule for remote work.

Kirjallisuus:

Sommerville (2011) Software Engineering.
Bennett, et al. (2005). Object Oriented Systems Analysis and Design.

Yhteystiedot:

Veikko Halttunen, veikko.halttunen@jyu.fi

Avainsanat:

tietojärjestelmä, menetelmä, kehittämisprojekti, elinkaari, ohjelmistotuotanto, vaatimusmäärittely, analyysi, ketterä ohjelmistokehitys, RUP, UML.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA122 Yritysjärjestelmät ja niiden arkkitehtuurit (5 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Opintojaksolla tarkastellaan yritysjärjestelmiä (Enterprise Information Systems, EIS) sekä niiden käyttöä erilaisten organisaatioiden toiminnan mahdollistajina. Tarkastelun lähtökohtina toimivat organisaation toimintaprosessit, niiden analysointi, suunnittelu ja kehittäminen sekä yleisempänä viitekehyksenä yritysarkkitehtuuri-mallit (Enterprise Architecture, EA), joiden avulla on mahdollista hallita ja kehittää prosessien, palvelujen, tietojärjestelmien, tietovarantojen ja teknologioiden muodostamaa kokonaisuutta.

Tavoitteena on tarjota käsitys siitä, kuinka yritysjärjestelmiä kehitetään prosessilähtöisesti organisaation toiminnallisten tavoitteiden ohjaamana sekä toisaalta siitä, kuinka toimintaa voidaan kehittää systemaattisella suunnittelulla, jossa huomioidaan teknologian ja tietojärjestelmien sekä toimintaprosessien välitön vuorovaikutus. Lisäksi opintojaksolla käsitellään yritysjärjestelmien käyttöönottoa, kriittisiä menestystekijöitä sekä hyöty- ja kustannusseurannan tekniikoita.

Yritysjärjestelmien toteutus- ja käyttömallien tarkastelussa keskitytään erityisesti nykyaikaisiin palveluarkkitehtuuria (Service Oriented Architecture, SOA) sekä pilvilaskentaa soveltaviin malleihin. Opintojakson luento-opetus jäsentyy temaattisiin kokonaisuuksiin, jotka muodostavat yhteyden yritysarkkitehtuurin hallintaan.

Opetusmuodot:

Luento-opetus ja pienryhmätyöskentely.

Suoritustavat:

Tentti ja harjoitustehtävät.

Kurssin työmäärä:

Luentoja 24 t
Ohjattu laboratoriotyöskentely 6 t
Harjoitustyötä valmistava pienryhmätyöskentely 20 t
Kontaktiopetuksen reflektio 24 t
Kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin perehtyminen 30 t
Tenttiin valmistautuminen 24 t
Tentti 4 t

Yhteensä 132 tuntia

Kirjallisuus:

Kirjallisuus ja artikkelit (n. 5 kpl) esitellään aiheittain ja vaiheittain luentojen yhteydessä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA228 XML: teoria ja käytäntö (4 op)

Eliisa Jauhiainen

Sisältö:

XML (Extensible Markup Language) on Internetin tiedon hallintaan kehitetty merkkauskieli ja metakieli, jonka avulla määritellään merkkauskieliä eri sovellusalueita varten. XML:ää käyttäen tieto esitetään ja välitetään ohjelmistolta toiselle rakenteisina dokumentteina. Kurssilla opiskelijat oppivat tuntemaan XML-kielen teoriataustan, sen keskeiset ominaisuudet ja käyttötavat sekä rakenteisten dokumenttien käsittelyn periaatteet.

Osaamistavoitteet:

Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän •tunnistamaan ja esittelemään XML-kielen keskeiset ominaisuudet ja käsitteet •selittämään ja kirjoittamaan XML-merkattua tekstiä •tulkitsemaan EBNF (Extended Backus-Naur Form) –notaatiota ja sen mukaisia merkintöjä XML-spesifikaatiossa •kirjoittamaan dokumenttityyppimäärittelyn ja validin XML-dokumentin •tunnistamaan ja selittämään rakenteisten dokumenttien hallinnan ominaispiirteet •esittelemään ja vertailemaan XML-kielen erilaisia käyttötapoja.

Esitiedot:

Opiskelija omaa perustiedot tietokoneista ja tietoverkoista.

Ilmoittautuminen: [Ei käännetty kuvausta.]

Students who have made the earlier course "XML-kieli" and "Introduction to XML" cannot take part in this course.

Valintamenettely:

Kurssia eivät voi suorittaa ne opiskelijat, joilla jo on aikaisemman kurssin "XML-kieli" tai "johdatus XML-kieleen" suoritus.

Opetusmuodot:

Luennot ja harjoitustehtävät

Suoritustavat:

Harjoitustehtävät ja tentti

Kirjallisuus:

XML-spesifikaatio sekä kurssilla jaettava materiaali.

Avainsanat:

XML, merkkauskieli, metakieli, rakenteiset dokumentit

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA290 Harjoittelu (1 - 10 op)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, ota yhteyttä Teija Paloseen. Harjoittelusta tulee sopia ennen harjoittelun aloittamista.

Sisältö:

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Opetusmuodot:

Harjoittelu ja sen raportointi.

Harjoittelusta tulee kirjoittaa raportti, jossa kuvaat mm. seuraavia asioita:
- toteutuneet työtehtävät,
- oppiminen harjoittelun aikana,
- työn vastaavuus opintoihin ja
- omat kehittämistarpeet.

Raportin pituus on noin 5-6 s. Raportin kirjoittamisessa auttaa, jos olet kirjannut työtehtäviäsi ja oppimistasi ylös. Raportin liitteeksi laitetaan työnantajan allekirjoittama työtodistus.

Raportti ja työtodistus palautetaan Teija Paloselle. Harjoittelun laajuus on 1-10 op ja opintopisteet määräytyvät sekä työn keston että työn vaativuuden mukaan. Nämä katsotaan aina tapauskohtaisesti.

Aikataulu: Harjoittelun suorittamisesta tulee sopia etukäteen ennen harjoittelun aloittamista.

[Tarkat tiedot]

TJTA290 Harjoittelu (1 - 10 op)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, ota yhteyttä Teija Paloseen. Harjoittelusta tulee sopia ennen harjoittelun aloittamista.

Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietojärjestelmätieteeseen liittyviin työtehtäviin. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun raportoinnissa opiskelija analysoi työkokemustaan ja peilaa sitä suorittamiinsa opintoihin. Opiskelija pystyy tunnistamaan alalla vaadittavia työelämätaitoja ja kehittämään näitä tietoisesti myös harjoittelun jälkeen
Esitiedot: Opiskelija on suorittanut vähintään yhden lukuvuoden opinnot (60 op), joihin sisältyy vähintään tietojärjestelmätieteen perusopinnot (25 op).
Opetusmuodot:

Harjoittelu ja sen raportointi.

Raportin pituus on noin 5-6 s. Raportin kirjoittamisessa auttaa, jos olet kirjannut työtehtäviäsi ja oppimistasi ylös. Raportin liitteeksi laitetaan työnantajan allekirjoittama työtodistus.

Suoritustavat: Harjoittelu ja sen raportointi
Aikataulu: Harjoittelun suorittamisesta tulee sopia etukäteen ennen harjoittelun aloittamista.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Harjoitteluraportissa tulee tuoda esille toteutuneet työtehtävät, tehtävien vastaavuus opintoihin sekä oppiminen harjoittelun aikana. Harjoittelun laajuus (1-10 op) määräytyy toteutuneiden työtehtävien ja harjoittelun keston perusteella. Harjoittelun laajuuden arviointi perustuu harjoitteluraporttiin, jonka liitteenä tulee olla työtodistus. Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty

[Tarkat tiedot]

TJTA293 Tietojärjestelmätieteen aineopintojen teemaessee (1 - 3 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

HUOM! Jos haluat suorittaa kurssin kesäopintoina, toimi seuraavasti:

1. Ehdota esseen aihetta 18.6. mennessä sähköpostilla (hilkka.grahn@jyu.fi)

2. Kun aihe on hyväksytty, palauta esseesi Koppaan 31.7. mennessä.

Sisältö:

Kurssin suorituksena tehdään tieteellinen essee omavalintaisesta tietojärjestelmätieteeseen liittyvästä aiheesta. Esseen laajuus on noin 4-5 sivua per opintopiste. Esseeohje löytyy Kopasta kurssin sivuilta. Pääset tarkastelemaan ohjetta sen jälkeen, kun sinut on lisätty kurssille Korpissa.

Suoritustavat:

Kurssin suorittaminen aloitetaan lähettämällä ehdotus aiheesta osoitteeseen hilkka.grahn@jyu.fi. Aiheen on oltava eri kuin jollekin muulle kurssille tehty työ.

[Tarkat tiedot]

TJTA293 Tietojärjestelmätieteen aineopintojen teemaessee (1 - 3 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Suoritustavat:

Kurssin suorittaminen aloitetaan lähettämällä ehdotus aiheesta osoitteeseen hilkka.grahn@jyu.fi. Aiheen on oltava eri kuin jollekin muulle kurssille tehty työ.

[Tarkat tiedot]

TJTA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Kurssilla perehdytään tutkimuksenteon perusasioihin: tieteellisesti tuotetun tiedon ja arkitiedon eroihin, tutkimusprosessin vaiheisiin, tutkimuksen suunnitteluun sekä kirjallisuuteen pohjautuvan tutkimuksen toteutukseen ja raportointiin.

Osaamistavoitteet:

Kurssin käytyään opiskelija hallitsee oman alan tutkielmaa varten tehtävän tiedonhankinnan sekä tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Lisäksi opiskelija osaa myös arvioida aiemmin tehtyjen tutkimusten laatua keskeisten arviointikriteerien perusteella.

Esitiedot:

Äidinkielen pakolliset kieliopinnot, perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.

Opetusmuodot:

Luennot, tiedonhankintakoulutus, pareina tehtävät harjoitukset sekä seminaari.

Suoritustavat:

Osallistuminen luennoille, tiedonhankintakoulutukseen sekä harjoitustehtävien suorittaminen ja niiden esittely seminaarissa.

Kirjallisuus:

Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2016) Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

Kati Clements (kati.clements(at)jyu.fi)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Timo Käkölä (timo.k.kakola(at)jyu.fi)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Mikäli suoritat kurssin XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla, ilmoittaudu sille erikseen Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=198042.

Sisältö:

Opintojakson suorittaminen koostuu pienryhmäseminaariin osallistumisesta, pienimuotoisesta itsenäisestä tutkimusprojektista ja projektin tulosten kirjallisesta ja suullisesta raportoimisesta seminaarissa. Lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma on kirjallisiin lähteisiin pohjautuva tutkielma ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkielmia ohjaavat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opettajat, tutkijat ja jatko-opiskelijat. Maisterin tutkintoon jatkavien, jos suuntautumisvaihtoehdon valinneiden, kannattaa pyrkiä löytämään tutkielman aihe ja ohjaus oman suuntautumisvaihtoehdon alueelta. Joissakin tapauksissa kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää osana gradutyötä. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.

Osaamistavoitteet:

Oppia toteuttamaan itsenäisesti tutkimusprojekti tieteellisen työn perusperiaatteita noudattaen. Harjaantua aikaisemman tutkimuksen, erilaisten tietolähteiden ja muiden opiskelijoiden töiden kriittiseen arviointiin. Oppia oman tutkimuksen kirjallista ja suullista raportointia. (A1, B1, C1, A2, B3, B4)

Esitiedot:

TJTA301 Kandidaattiseminaari, pakolliset perus- ja aineopintojaksot tutkielman aihealueelta (pääainetta noin 50 op).

Ilmoittautuminen:

Opetusmuodot:

Itsenäinen työskentely, seminaari, henkilökohtainen ohjaus.

Suoritustavat:

Oman tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaarissa, toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja tutkielman opponoiminen. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman pienryhmittäin.

Kurssin työmäärä:

Seminaari 14 t, seminaariesitysten ja opponointien valmistelu 10 t, ohjaus 2 t, lähdeaineiston etsiminen ja siihen paneutuminen & itsenäinen tutkimustyö 80 t, tutkimussuunnitelman ja tutkielman kirjoittaminen 80 t.

Kirjallisuus:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. (15. uud. painos). Helsinki: Tammi; Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010). Raportointiohje. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjeeseen liittyy myös mallipohjia. Ohje samoin kuin mallipohjat löytyvät tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivulta https://www.jyu.fi/it/opiskelu-ohjeet/TKTL-ohjeet/opinnaytetyot/kandidaatintutkielman-ohjeet

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

Kati Clements (kati.clements(at)jyu.fi)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Timo Käkölä (timo.k.kakola(at)jyu.fi)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Mikäli suoritat kurssin XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla, ilmoittaudu sille erikseen Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=198042.

Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö, jossa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä tutkimusongelman, osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta, tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti, osaa soveltaa voimassa olevia raportointiohjeita, osaa tuottaa itsenäisesti opinnäytetyölle ominaista tekstiä.
Esitiedot: Kurssille osallistuva opiskelija on tyypillisimmin tietojärjestelmätieteen kolmannen vuosikurssin opiskelija, jolla on opintoja takana parin lukuvuoden verran. Opiskelijalla on tutkielman tekemiseen tarvittavat tiedonhaku- ja raportointitaidot. Lisäksi hänellä on hyvät kirjoitus- ja puheviestintätaidot.
Ilmoittautuminen:

Opetusmuodot:

Itsenäinen työskentely, seminaari, henkilökohtainen ohjaus.

Suoritustavat: Tuloksena on ohjeiden mukaisesti laadittu ja hyväksytty kandidaatintutkielma.
Kurssin työmäärä:

Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Pirhonen, M. & Jauhiainen, E. (2017). Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

Kirjallisuus

ISBN	Teoksen tiedot
	Hirsjärvi, S, Remes, P. & Sajavaara, P. (2015). Tutki ja kirjoita. Tammi.; Pirhonen, M. & Jauhiainen, E. (2017). Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.; Webster, J., & Watson, R. T. (2002). Analyzing the past to prepare for the future: Writing a literature review. MIS Quarterly, 26(2), 13–23.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita-neuvoja/maturiteetti

[Tarkat tiedot]

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita-neuvoja/maturiteetti/perinteinen/kypsyysnayte
Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Esitiedot: Kurssille osallistuva opiskelija on tyypillisimmin tietojärjestelmätieteen kolmannen vuosikurssin opiskelija, joka on jättänyt kandidaattitutkielman tarkastettavaksi.
Suoritustavat: Laaditaan kirjallinen kypsyysnäyte.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Kypsyysnäytteen sisällön arvioi oppiaineen edustaja ja kieliasun tarkistaa kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja.

[Tarkat tiedot]

TJTA311 Projektin hallinta (3 - 5 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Opintojakso alkaa maanantaina 12.9. klo 12.15 AgAud1. Tuolloin keskustellaan opintojakson oppimistavoitteista, sisällöstä ja suoritustavoista sekä jaetaan osallistujat harjoitustyöryhmiin. Tätä voi verrata projektien avauskokoukseen, josta ei sovi olla poissa. Kaikkien ilmoittautuneiden osallistuminen avausistuntoon on näinollen pakollista; pyydän ilmoittamaan pakottavista esteitä etukäteen sähköpostilla.

Sisältö:

Johdatus projektin hallintaan, projektinhallinnan elinkaari, projektitiimien johtaminen, projektiviestinnän hallinta, projektin aikataulun, kustannusten, laadun, resurssien, riskien ja viestinnän suunnittelu

Osaamistavoitteet:

Osaa luoda projektisuunnitelman (aikataulu, kustannukset, laajuus, laatu, resurssit, riskit, viestintä)

Ymmärtää projektinjohtamisen perusteet: määritelmän, projektin onnistumisen tekijöitä, laajuuden (scope) sekä projektin johtamisen tarpeen nykyaikaisessa organisaatiossa

Ymmärtää projektin johtamisen elinkaaren vaiheet

Osaa analysoida projektitiimin motivoinnin merkityksen tiimin johtamisessa

Ymmärtää sekä sisäisen että ulkoisen projektiviestinnän vaikutuksen projektin onnistumiseen

Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
Ilmoittautuminen:

Korpin kautta.

Valintamenettely:

Vapaa osallistuminen.

Opetusmuodot:

Luennot (12 kertaa), luentotehtävät (4 kpl), harjoitustyö ryhmissä.

Suoritustavat:

Yksilösuorituksina pakolliset luentotehtävät (4 kpl) ja tentti. Lisäksi laaditaan ryhmissä harjoitustyö (projektisuunnitelma ja sen toteutus sekä loppuraportti).

Kurssin työmäärä:

Yhteensä 135 tuntia (5 op.).

Tästä arviolta..
..35 tuntia valmistautumista luennoille (luentotehtävät).
..50 tuntia luennoille osallistumista ja luentojen reflektointia.
..50 harjoitustyön toteutusta.

Aikataulu:

12.9. - 21.10.2016

Kirjallisuus:

Project Management Institute, 2013. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.

Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J. 2011. Projektiliiketoiminta

Schwalbe, K. 2010. Information Technology Project Management.

Kokoelma tutkimusartikkeleja aiheesta (lista Optimassa).

Yhteystiedot:

Maritta Pirhonen, maritta.pirhonen@jyu.fi, 040 7025 207

Eetu Luoma, eetu.luoma@jyu.fi, 040 805 4291

Avainsanat:

projekti, projektinhallinta, projektisuunnitelma, projektin elinkaari, projektitiimi, projektin johtaminen, projektin onnistuminen

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Opintojakson esittely ti 25.10. klo 10.15 - 11.45 AgC233. Läsnäolo välttämätön.

Sisältö:

projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.

Osaamistavoitteet:

osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
osaa arvioida projektin henkilöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmäprojektin onnistumista (C1,4)
osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)

Esitiedot:

Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä perustiedot projektin hallinnasta (esim. Projektin hallinta -opintojakso).

Opetusmuodot:

Luennot, seminaarit, ohjaajapalaverit, asiakastapaamiset, projektipäällikkönä toimiminen, osallistuminen projektiryhmän (5 opiskelijaa) työskentelyyn projektin tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyössä asiakasorganisaation henkilöstön kanssa.

Suoritustavat:

aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
itse- ja ryhmäarviointi
hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
270 tuntia työtä (toimeksianto 140 tuntia, opintojakso 130 tuntia)

Kurssin työmäärä:

10 op. 270 tuntia (toimeksianto 140 tuntia, luennot, ohjaajapalaverit, seminaarit, väli- ja loppuarviointi 130 tuntia).

Aikataulu:

25.10.2016 - 5.5.2017

Kirjallisuus:

Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J. Projektiliiketoiminta. http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/projektiliiketoiminta.pdf

Project Management Institute, 2013. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.

Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.

Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.

Yhteystiedot:

Maritta Pirhonen maritta.pirhonen@jyu.fi. 040 7025 207

Avainsanat:

projekti, projektin suunnittelu, projektin johtaminen, projektityö, viestintä

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://projekti.it.jyu.fi/

TJTS502 Tutkielma (30 op)

Sisältö:

Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, yliopistotutkijat ja lehtorit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia (A1)

• osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta (B1)

• osaa tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti (B1)

• osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita (B1)

• hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden ja osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan (B1)

• osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä (B1)

Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.
Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus
Suoritustavat: Pro gradu –tutkielma.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS502 Tutkielma (30 op)

Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat IT-tiedekunnan professorit, tutkijat ja opettajat; kaikki joilla on tohtorin tutkinto. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimustulosten raportointiin omalla tieteenalalla.
Osaamistavoitteet: Laadittuaan hyväksytyn tutkielman opiskelija osaa muotoilla ja motivoida tutkimusongelman perustuen aiempaan tutkimukseen tai käytännön tarpeisiin; Tuntee tietojärjestlemätieteen keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia; Osaa hankkia tietoa tietojärjestelmätieteen tutkimukseen liittyen; Osaa tulkita tieteellisiä lähteitä, analysoida niitä kriittisesti ja laatia niistä synteesin; Hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden; Osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan; Osaa itsenäisesti hankkia ja analysoida tutkimusaineistoja; Osaa raportoida tutkimuksen tuloksia, pohtia niiden merkitystä ja suhteuttaa ne aiempiin tutkimustuloksiin; Osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita; Osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä.
Esitiedot: Pro gradu -työn laatimista tulisi aloittaa maisteriohjelman toisena vuonna. Tällöin opiskelijoilla on hyvä ymmärrys oman tieteenalan kirjallisuudesta, teorioista ja tutkimusmenetelmistä.
Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus
Suoritustavat: Opiskelija laatii itsenäisesti tai parityönä pro gradu -tutkielman. Tutkimustyötä ja sen raportointia tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella. Ohjaajina toimivat IT-tiedekunnan professorit, tutkijat ja opettajat, joilla on tohtorin tutkinto.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

Arviointiperusteet

Työ arvioidaan perustuen oppiaineen arviointikriteereihin. Työstä arvioidaan tutkimusongelman muotoilua, lähteiden käyttöä, tutkimusmenetelmien soveltamista, tulosten esittämistä ja tulkintaa sekä työn rakennetta ja kieliasua.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.

[Tarkat tiedot]

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita-neuvoja/maturiteetti/perinteinen/kypsyysnayte
Osaamistavoitteet: Kypsyysnäyte kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Esitiedot: Kurssille osallistuva opiskelija on tyypillisimmin tietojärjestelmätieteen maisteriohjelman opiskelija, joka on jättänyt pro gradu -tutkielman tarkastettavaksi.
Suoritustavat: Laaditaan kirjallinen kypsyysnäyte.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Maturiteetin sisällön arvioi oppiaineen edustaja ja kieliasun tarkistaa kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja. Maisteriopinnoissa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattiopinnoissa.

[Tarkat tiedot]

TJTS504 Research Methods (Tutkimus ja sen menetelmät) (5 op)

Arto Ojala (arto.ojala(at)uwasa.fi)

Piia Perälä (piia.m.h.perala(at)jyu.fi)

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Mikko Rönkkö (mikko.ronkko(at)iki.fi)

Sisältö:

Kurssin tavoitteena on antaa sekä yleisiä tutkimukseen että erityisesti tutkimusmentelmiin liittyviä valmiuksia pro gradu-tutkielman tekemiseen. Opintojaksoon sisältyy luentoja, kirjallisia tehtäviä ja tentti. Luennoilla käsitellään tutkimusprosessia, laadullista ja määrällistä tutkimusotetta sekä suunnittelutieteellistä tutkimusta.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:

• tietää tutkimusprosessin eri vaiheet ja tehtävät

• tietää erilaisten tutkimusmenetelmien olemassaolosta ja niiden ominaisuuksista

• osaa tulkita ja valita oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä

• ymmärtää erilaisia tiedonkeruutapoja ja niiden ominaisuuksia

• tietää, että on olemassa erilaisia tietojen analysointitapoja

• tietää yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja käytäntöjä

Esitiedot:

Suositeltavaa on joko kandiseminaari ja kanditutkielma tai näyttöä kandiseminaaria vastaavasta osaamisesta (esim. aikaisempi kirjallisuuteen perustuva tutkielma).

Opetusmuodot:

Luennot, itsenäisesti tehtävät kirjalliset tehtävät ja tentti.

Suoritustavat:

Luennot, itsenäisesti tehtävät kirjalliset tehtävät ja tentti.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 - 5 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Seppo Puuronen (seppo.puuronen(at)gmail.com)

Mikko Rönkkö (mikko.ronkko(at)iki.fi)

Markus Salo (markus.t.salo(at)jyu.fi)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

Shuaiqiang Wang

• on tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa pienimuotoinen opinnäytetutkimus (A1)

• osaa suunnitella pienimuotoisen opinnäytetutkimusprojektin (B1)

• osaa raportoida opinnäytetutkimusprojektinsa eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti (B1)

• osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa (B1)

Esitiedot: Joko valmis kandidaatintutkielma tai selkeästi edistynyt työskentely kandidaatintutkielman parissa.
Opetusmuodot: Pienryhmätyöskentely siihen liittyvine kirjallisine ja suullisine raportointeineen.
Suoritustavat: Esitykset, opponoinnit, kirjalliset tuotokset sekä pienryhmissä erikseen sovittava aktiivinen osallistuminen istuntoihin.
Kurssin työmäärä: Opiskelijatyön arvio (5 x 27 h = 135 h):

• Seminaari-istunnot: 12 h

• Omien esitysten valmistelu ja kirjalliset tuotokset: 100 h

• Muiden opiskelijoiden tuotosten lukeminen ja opponointien valmistelu: 23 h

Kirjallisuus: Jauhiainen E. & Pirhonen M. (2013). Raportointiohje. Haettu Jyväskylän yliopiston, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivustolta: https://www.jyu.fi/it/opiskelu-ohjeet/TKTL-ohjeet/opinnaytetyot/ohjeita-tutkielmien-tekijoille

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 - 5 op)

Hadi Ghanbari (hadi.ghanbari(at)jyu.fi)

Kai-Kristian Kemell (kaolkeme(at)gmail.com)

Jorma Kyppö (jorma.kyppo(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Seppo Puuronen (seppo.puuronen(at)gmail.com)

Markus Salo (markus.t.salo(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen(at)jyu.fi)

Sisältö: Seminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman tekemistä. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja/tai kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Tyypillisesti opiskelija esittelee oman aiheensa, tutkimussuunnitelmansa sekä noin 20-25-sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiiristä sekä raportoi tiedonkeruun suunnitelman. Näiden esityskertojen yhteydessä opiskelija toimii opponenttina toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja minigradun käsittelyssä. Lisäksi opintojaksoon kuuluu hyväksytyn gradun arviointi.

Opetusmuodot:
Pienryhmätyöskentely siihen liittyvine kirjallisine ja suullisine raportointeineen.
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija on tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa pienimuotoinen opinnäytetutkimus, osaa suunnitella pienimuotoisen opinnäytetutkimusprojektin, osaa raportoida opinnäytetutkimusprojektinsa eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti, osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa.
Esitiedot: Opiskelijat osallistuvat kurssille pääsääntöisesti maisteriohjelman toisena vuonna, aloittaessaan pro gradu -tutkielman tekoa. Opiskelijoiden tulee osallistua menetelmäkurssille (TJTS504) ennen osallistumista pro gradu -seminaariin; hyvänlaatuista tutkimusta on vaikea suunnitella ilman ymmärrystä tiedonkeruun ja analysoinnnin menetelmistä.
Opetusmuodot: Pienryhmätyöskentely siihen liittyvine kirjallisine ja suullisine raportointeineen.
Suoritustavat:

Aktiivinen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn, joka sisältää kirjalliset tuotokset, esitykset sekä opponoinnit. Kurssin työmäärä 135 tuntia: Seminaari-istunnot 12 tuntia, omien esitysten valmistelu ja kirjalliset tuotokset 100 tuntia, muiden opiskelijoiden tuotosten lukeminen ja opponointien valmistelu: 23 t.

Kurssin työmäärä: Opiskelijatyön arvio (5 x 27 h = 135 h):

• Seminaari-istunnot: 12 h

• Kirjalliset tuotokset ja omien esitysten valmistelu: 100 h

• Muiden opiskelijoiden tuotosten lukeminen ja opponointien valmistelu: 23 h

Kirjallisuus:

Literature

ISBN	Book information
	Pirhonen, M. & Jauhiainen E. & (2017). Raportointiohje.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista pienryhmätyöskentelyyn ja kurssiin kuuluvien tehtävien, suunnitelmien ja seminaariraportin laatimista.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS566 Digital Service Innovation and Design (5 op)

Kati Clements (kati.clements(at)jyu.fi)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

Sisältö:

This course focuses on digital service research, more specifically on innovation and design of digital services. We start by looking at the nature of the field as shown by academic journals, conferences, researchers and institutions. This is then followed by a critical examination and evaluation of contemporary service research on a variety of topics.

The idea is to give you a broad understanding of the digital service innovation and design field as a whole.

Goals of the Course
The academic goal of the course is to prepare students for doing research in the area of digital service innovation and design. A basic grounding in the concepts underlying research in the discipline is essential if students are to succeed in completing the graduate program.

This course is designed to introduce students to digital service research. Students need to understand the nature of service research as a discipline and current research issues and themes. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.

The course will also apply the theoretical concepts in practice in order familiarize the students with the practical problems of digital service innovation and design.

Osaamistavoitteet:

1. Will have good knowledge and understanding of research in the area of digital service innovation, co-creation, development, and design;
2. Can acquire knowledge and read critically relevant research articles in some of the leading academic journals and conference proceedings;
3. Can apply conceptual digital service development and design models and methods in practice;
4. Can produce a digital service specification and a project plan for development.
5. Can verbally present a business plan to a potential venture capital investor;

Esitiedot:

Prerequisite: this course assumes that you have completed your bachelor’s studies and you are currently doing your master’s or doctoral studies.

Opetusmuodot:

Course structure: the course will use a typical master’s course format. The course consists of theoretical lectures, which are followed up by group work labs. However, it is assumed that students will participate to class discussion and prepare for each of the lectures beforehand.

Suoritustavat:

Assessment Methods and Criteria:

Class Preparation & Participation:
Class Quizzes 15%

Exercises:
Group project Deliverable & 20%
Presentation
Individual Assignment 15%

Final Exam 50%

Note 1: Please note that you need to have a passing mark for the group assignment, the individual assignment and the final exam. Otherwise, the student will fail the course.

Note 2: If student cannot participate to the class or join a group for the group project work, he or she may compensate 15% of the total grade by doing an additional individual assignment. This additional assignment must be delivered by the original deadline of the individual assignment.

Note 3: If the student is late on submitting the assignment(s), individual or group, the student will fail that particular assessment of the course. Please see the above note 1 for requirements for passing the course.

Assessment detail

Class Preparation & Participation (15%)

You are required to participate weekly quizzes for the readings material. The questions will test if you have read the readings material and the tests are done with an “open book” manner, i.e. you are able to read your hard copies of the articles while the test. The quiz will assess whether you are able to apply the readings material in a different research context. Therefore, it is not necessary to learn the material by heart. Moreover, you should focus on understanding the content. This mainly addresses learning outcomes 1 and 2.

Group Assignment (20%)

Group assignment consists of a project work that carries through the course. The group work will be done in teams of 3 to 4 people. The group assignment consists of a series of group work labs. The labs will assist the students to apply conceptual digital service development and design models and methods in practice. Furthermore, the students will produce a digital service specification and a project plan for development. Finally, the groups will present a business plan to potential venture capital investors. The written final report of the group should not exceed 4,000 words. It is compulsory for the all the team members to be present in the final presentation of the group assignment. This mainly addresses learning outcomes 3, 4, and 5.

The written part of the group assignment will consist of:

• Service description
• Business model / Ecosystem description
• Architecture description
• Service development plan
• Service blueprint specification
• Value proposition statement

Individual Assignment (15%)

The purpose of the assignments is to summarize a topic, which has been covered in class. The summary should not exceed 2,500 words. Your essay should show ability to search for relevant papers and an in-depth knowledge of, say, five to ten papers beyond those provided by the course instructor. The summary should integrate these findings to determine the progress that has been made and the specific questions, which could drive future research. Please note that the above are maximum lengths - students are encouraged to focus their work and to exclude material that does not materially assist the flow of the argument. This mainly addresses learning outcomes 1 and 2.

Possible topics for individual assignment, but not limited to:

• Digital Service Business Models
• Digital Service Modularization and Architecture
• Digital Service Design and Development
• Digital Service Value Co-Creation.

Kirjallisuus:

Bitner, M.J., A.L. Ostrom, and F.N. Morgan (2008). “Service Blueprinting: A Practical Technique for Service Innovation.” California Management Review 50(3): 66-94.

Mathiassen, L. and C. Sørensen (2008). "Towards a Theory of Organizational Information Services." Journal of Information Technology 23(4): 313-329.

Michel, S., S. W. Brown, et al. (2008). "Service-logic innovations: How to innovate customers, not products." California Management Review 50(3): 49-65.

Peffers, K., C. Gengler, et al. (2003). "Extending Critical Success Factors Methodology to Facilitate Broadly Participative Information Systems Planning." Journal of Management Information Systems 20(1): 51-85.

Rochet, J.-C. and J. Tirole (2003). "Platform Competition in Two-Sided Markets." Journal of the European Economic Association 1(4): 990-1029.

Scheuing, E. E. and E. M. Johnson (1989). "A proposed model for new service development." Journal of Services marketing 3(2): 25-34.

Tuunainen, V. and T. Tuunanen (2011). IISIn - A model for analyzing ICT Intensive Service Innovations in n-sided Markets. the 44th Hawaii International Conference on System Sciences (HICSS), Kauai, Hawaii, IEEE.

Tuunainen, V. K., T. Tuunanen, et al. (2011). Mobile Service Platforms: Comparing Nokia OVI and Apple App Store with the IISIn Model. Tenth International Conference on Mobile Business (ICMB),, Como, IEEE.

Tuunanen, T., A. Bask, and H. Merisalo-Rantanen (2012). "Typology for Modular Service Design: Review of Literature", under review.

Tuunanen, T. and H. Cassab (2011). "Service Process Modularization: Reuse Versus Variation in Service Extensions." Journal of Service Research 14(3): 340-354.

Tuunanen, T. and H. Govindji (2011). Utilization of Flow Concept for Digital Service Requirements Prioritization. Proceedings of SIGSVC Workshop . Sprouts: Working Papers on Information Systems, Shanghai, AIS.

Tuunanen, T., M. Myers, et al. (2010). "A Conceptual Framework for Consumer Information Systems Development." Pacific Asia Journal of the Association for Information Systems 2(1): 47-66.

Tuunanen, T. and K. Peffers (2012). "Targetted Service Co-Design", under review.

Vargo, S. L. and R. F. Lusch (2004). "Evolving to a New Dominant Logic for Marketing." Journal of Marketing 68(January 2004): 1-17.

Williams, K., S. Chatterjee, et al. (2008). "Design of emerging digital services: a taxonomy." European Journal of Information Systems 17(5): 505-517.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta.

Osaamistavoitteet:

Opiskelija tunnistaa työelämässä saavuttamansa asiantuntijuuden laadun (B2-B4, C2-C4)

Suoritustavat: IT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiminen sekä oppimisen osoittaminen dokumentein.

[Tarkat tiedot]

TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: For a student who has worked a demanding specialist job in the field of IS, and gained through this job expertise relevant to the teaching goals of the IS master’s program, may be accredited for this work through ECTS that can be included into the optional studies section of his/her IS master’s degree. In order for accreditation to be possible: a) the student must have been employed for a substantial amount of time; b) the student has to have performed tasks that required specific know-how, developing this know-how further through the completion of these tasks; and c) the student has to report the contents of the job and the know-how s/he has gained to the teacher in charge of the course in the manner described by the teacher.
Osaamistavoitteet: The student recognizes the know-how s/he has gained while working.
Suoritustavat:

Opintojakson suorittaminen onnistuu seuraavasti:

Tutustu seuraaviin menettelyohjeisiin, täytä AHOT-lomake (https://opiskelu.jyu.fi/fi/koulutuspalvelut/opiskelijapalveluiden-lomakkeet/ahot-lomakkeet) ja toimita se sekä kohdassa 2) mainittu kuvaus hankitusta osaamisesta sekä muut dokumentit sitten minulle.

Täytä oheinen hakemuslomake aiemmin hankitun osaamiset tunnistamisesta ja tunnustamisesta siinä olevien henkilötietojen osalta ja merkitse lomakkeen etusivun keskiosan taulukkoon vain haettavan opintojakson koodi “TJTS590” kolmanteen sarakkeeseen.

Kirjoita lyhyt, noin kahden sivun kuvaus siitä osaamisesta, jonka olet työtehtäviesi kautta hankkinut. Suhteuta hankkimasi osaaminen tietojärjestelmätieteen maisterin tutkinnon osaamistavoitteisiin ja sisältöihin, ja tuo esille, mitkä oppimiseen ja osaamiseen liittyvät tavoitteet olet saavuttanut. Tietojärjestelmätieteen syventävien opintojen sisältöjä ja tavoitteita voit tarkastella opinto-oppaasta. Ota huomioon myös tämän opintojakson kuvaus:

"Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta."

Pyydä harkintasi mukaan esimieheltäsi lausunto kirjoittamastasi kuvauksesta.

Toimita täytetty AHOT-lomake, kuvausdokumentti ja oikeaksi todistettu (väliaikainen) työtodistus minulle. Työtodistuksesta tulee ilmetä työjakson laajuus (esim. viikoittainen työaika tai vastaava) ja kesto.

Aiemman hankitun osaamisen tunnustaminen edellyttää aina näyttöä. Näyttö on dokumentoitava tasavertaisen kohtelun takaamiseksi. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, ei AHOT-menettely ole lähtökohtaisesti mahdollinen.

Arviointi:

Hyväksytty/Hylätty

[Tarkat tiedot]

TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Huom! Harjoittelusta on aina sovittava etukäteen ja tehtävä harjoittelusopimus.

Sisältö:

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietojärjestelmätieteen ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin tietojärjestelmätieteen syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.

[Tarkat tiedot]

TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Huom! Harjoittelusta on aina sovittava etukäteen ja tehtävä harjoittelusopimus.

Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietojärjestelmätieteen ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin tietojärjestelmätieteen syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijaIT-alaan liittyviin työtehtäviin. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon IT-alan opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun raportoinnissa opiskelija analysoi työkokemustaan ja peilaa sitä suorittamiinsa opintoihin. Opiskelija pystyy tunnistamaan alalla vaadittavia työelämätaitoja ja kehittämään näitä tietoisesti myös harjoittelun jälkeen.
Suoritustavat: Harjoittelu ja sen raportointi
Arviointi:

Arvosteluasteikko

1-5

Arviointiperusteet

Harjoitteluraportti

[Tarkat tiedot]

TJTSD62 Sosiaalinen media: teoria ja käytäntö (5 op)

Nan Zhang

Sisältö:

Social media have become ubiquitous in just a few years. Websites such as Facebook, LinkedIn, Google+ and Twitter, to name a few, are experiencing explosive diffusion. The wide accessibility and fast dissemination of user-generated content through these sites has intensified interpersonal communications, enhanced business transparency, and generated new value creation opportunities.

This course will help you to understand the reasons of the rapid diffusion of social media. We will discuss the general issues, technical (security, WEB and Internet systems, payment mechanisms, etc) and non-technical (strategy, marketing, business development, etc.).

Osaamistavoitteet:

At the end of this course, students will know the general concept of social media. Further, students will have some knowledge of media theories. Finally, students will be encouraged to use these theories to analysis business cases.

Opetusmuodot:

Lectures, Presentations, Assignments, and Open Book Exam

Suoritustavat:

Individual assignment

Group assignment

Exam

Kurssin työmäärä:

135 Hours

Aikataulu:

4 weeks' lecture plus 2 weeks' group project presentations

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSD90 Digitaalisen median syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, sovi tapaaminen Tiina Parkkosen kanssa (tiina.parkkonen@jyu.fi).
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija suuntautumislinjan ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot.
Valintamenettely:

Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan digitaalisen median varsinaisille opiskelijoille.

Opetusmuodot:

Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.

Suoritustavat:

Harjoittelu tulee raportoida dokumentin muodossa. Dokumentti koostuu:

1. Harjoittelupäiväkirjasta (pakollinen), jossa mahdollisimman luovasti, riittävän laajasti ja syvällisesti raportoit, mitä harjoittelussa olet oppinut, mitä hyötyä koulutuksessamme saaduista valmiuksista on ollut, mitä asioita olisi ollut hyvä osata lisää, miten käsityksesi alasta ja tulevista työtehtävistä ovat muuttuneet. Päiväkirjan voi toteuttaa esimerkiksi viikkopäiväkirjana siten, että se sisältää analyyttista osaamisen ja opittujen asioiden pohdintaa sekä reflektointia eikä siis vain pelkkiä kuvauksia työtehtävistä.

2. Työtodistuksesta (pakollinen), josta ilmenee selvästi työnantaja, työn kesto (sis. viikkotuntimäärä) ja tehtävien laatu (kuvaus työtehtävistä). Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.

3. Harjoittelusopimuksesta (pakollinen).

4. Mahdollisista työnäytteistä tai portfoliosta.

5. Mahdollisista harjoittelupaikan yhteyshenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja muiden keskusteluiden raporteista tai harjoittelupaikan antamasta harjoittelun arvioinnista. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, sovitaan järjestelyistä erikseen. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan. Yhden kuukauden mittainen kokopäiväinen suuntautumislinjan osaamisalueisiin liittyvä työ vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelujakson arvosana (1-5) määräytyy harjoittelusta tehtävän raportoinnin perusteella.

Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTSE90 Elektronisen liiketoiminnan syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, ota yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön.
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija elektronisen liiketoiminnan ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä. Harjoittelu voidaan suorittaa opiskelun aikana. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös ennen opintojen aloittamista suoritettu soveltuva ja perusteltu työjakso (AHOT-menettely).
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut elektronisen liiketoiminnan syventävät opinnot.
Valintamenettely: Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan elektronisen liiketoiminnan varsinaisille opiskelijoille.
Opetusmuodot: Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden mukaisesti.
Suoritustavat: Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTSM01 Master's Thesis Seminar (5 op)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

This course no longer exists. Enroll to Wang's group here instead: https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=198830 (TJTS505).

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM53 Projektien hallinta ja muutoksen johtaminen (5 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Kurssi luennoidaan englanniksi. Ensimmäinen luentokerta on to 15.9.

Kurssi on mahdollista suorittaa etänä; etätyötä tuetaan. Tenttiin osallistuminen on kuitenkin pakollista. Ilmoittaudu Etätyöskentelijöiden ryhmään, jotta tuen tarve voidaan ennakoida.

Sisältö:

Tietojärjestelmäprojektien johtaminen

projektin elinkaari, sidosryhmät, projektipäällikön taidot
projektin suunnittelu
tietojärjestelmän koon ja kustannusten arviointi, ositus
raportointi

Organisaatiomuutoksen johtaminen

Tietojärjestelmäammattilaisen rooli muutosagenttina

muutoksen ja muutosprosessin visiointi
muutoksen määrittely ja käsitteellistäminen
käyttöönoton haasteitten käsittely, ymmärtää ja selviytyä muutosvastarinnasta
muutosprosessin motivointi, ihmissuhteiden hoitaminen, ryhmädynamiikka ja henkilöjohtaminen
organisaation vaikutus projektin onnistumiseen
projektipäällikön taidot ja projektin onnistuminen

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

osaa arvioida laajaa projektisuunnitelmaa ja ymmärtää sen yhteyden johtamisen apuvälineenä
tuntee projektinhallinnan työkaluja ja tekniikoita
ymmärtää muutoksen vaikutuksen sekä yksilöön että organisaatioon
tietää ja tunnistaa muutoksen johtamisen prosessin
oppii tunnistamaan projektin sidosryhmät
osaa arvioida muutoksen vaikutuksia, muutosvastarintaa ja valtapeliä

Esitiedot:

Kandidaatin tutkinto tai vastaava sekä perustiedot projektin hallinnasta (esim. Projektin hallinta -opintojakso).

Ilmoittautuminen:

Korpin kautta

Opetusmuodot:

Luennot, luentotehtävät, ryhmäharjoitustyö, tentti.

Suoritustavat:

Luentotehtävät, ryhmäharjoitustyö, keskusteluun osallistuminen luennolla, tentti.

Kurssin työmäärä:

135 tuntia (5 op.)

Kirjallisuus:

Cadle, J. & Yeates, D. (2007) Project Management for Information Systems (5th ed.). Prentice Hall Press, Upper Saddle River, NJ, USA.

Karlos, A., Martinsuo, M. & Kujala, J. 2011. Projektiliiketoiminta. http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/projektiliiketoiminta.pdf

Ja joukko tieteellisiä artikkeleja.

Yhteystiedot:

Eetu Luoma, yliopistonopettaja, KTT, AgC525.4 eetu.luoma@jyu.fi

Maritta Pirhonen, yliopistonopettaja, KTT, AgC533.2, maritta.pirhonen@jyu.fi

Avainsanat:

projekti, projektin suunnittelu, projektin hallinta, projektin johtaminen, muutoksen johtaminen

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM53 Projektien hallinta ja muutoksen johtaminen (5 op)

Ajankohtaista:

Kurssi luennoidaan englanniksi. Ensimmäinen luentokerta on to 15.9.

Kurssi on mahdollista suorittaa etänä; etätyötä tuetaan. Tenttiin osallistuminen on kuitenkin pakollista. Ilmoittaudu Etätyöskentelijöiden ryhmään, jotta tuen tarve voidaan ennakoida.

Sisältö:

Tietojärjestelmäprojektien johtaminen

projektin elinkaari, sidosryhmät, projektipäällikön taidot
projektin suunnittelu
tietojärjestelmän koon ja kustannusten arviointi, ositus
raportointi

Organisaatiomuutoksen johtaminen

Tietojärjestelmäammattilaisen rooli muutosagenttina

muutoksen ja muutosprosessin visiointi
muutoksen määrittely ja käsitteellistäminen
käyttöönoton haasteitten käsittely, ymmärtää ja selviytyä muutosvastarinnasta
muutosprosessin motivointi, ihmissuhteiden hoitaminen, ryhmädynamiikka ja henkilöjohtaminen
organisaation vaikutus projektin onnistumiseen
projektipäällikön taidot ja projektin onnistuminen

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

osaa arvioida laajaa projektisuunnitelmaa ja ymmärtää sen yhteyden johtamisen apuvälineenä
tuntee projektinhallinnan työkaluja ja tekniikoita
ymmärtää muutoksen vaikutuksen sekä yksilöön että organisaatioon
tietää ja tunnistaa muutoksen johtamisen prosessin
oppii tunnistamaan projektin sidosryhmät
osaa arvioida muutoksen vaikutuksia, muutosvastarintaa ja valtapeliä

Esitiedot:

Kandidaatin tutkinto tai vastaava sekä perustiedot projektin hallinnasta (esim. Projektin hallinta -opintojakso).

Ilmoittautuminen:

Korpin kautta

Opetusmuodot:

Luennot, luentotehtävät, ryhmäharjoitustyö, tentti.

Suoritustavat:

Luentotehtävät, ryhmäharjoitustyö, keskusteluun osallistuminen luennolla, tentti.

Kurssin työmäärä:

135 tuntia (5 op.)

Kirjallisuus:

Cadle, J. & Yeates, D. (2007) Project Management for Information Systems (5th ed.). Prentice Hall Press, Upper Saddle River, NJ, USA.

Karlos, A., Martinsuo, M. & Kujala, J. 2011. Projektiliiketoiminta. http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/projektiliiketoiminta.pdf

Ja joukko tieteellisiä artikkeleja.

Yhteystiedot:

Eetu Luoma, yliopistonopettaja, KTT, AgC525.4 eetu.luoma@jyu.fi

Maritta Pirhonen, yliopistonopettaja, KTT, AgC533.2, maritta.pirhonen@jyu.fi

Avainsanat:

projekti, projektin suunnittelu, projektin hallinta, projektin johtaminen, muutoksen johtaminen

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM55 Information Systems Theories (5 op)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

Yixin Zhang (yixin.zhang(at)ait.gu.se)

Sisältö:

This course focuses on Information Systems research and the nature of the discipline. We start by looking at the nature of the field as shown by IS journals, conferences, researchers and institutions. This is then followed by a critical examination and evaluation of contemporary IS research on a variety of topics. The idea is to give you a broad understanding of the IS field as a whole.

Research in Information Systems (sometimes referred to as Management Information Systems) can be described as both inter-disciplinary and applied. It is inter-disciplinary in that a number of reference disciplines (e.g. Management Science, Computer Science, Organisation Theory, Psychology, Communications and Sociology) contribute some of the concepts, techniques, and research questions addressed by the field. Information Systems is applied in the sense that the focus is on the application of the basic concepts to the problem of analysis, design, implementation, and evaluation of computer-based information systems in managerial and organisational settings. The constant introduction of new information technology and the continual discovery of new application areas ensures that IS research is dynamic, relevant and exciting.

Osaamistavoitteet:

Goals of the Course

The academic goal of most graduate students in the medium term is to complete a unique research project (e.g. Masters or PhD Theses). Therefore, the graduate programme in the Department of ISP is designed to prepare students for doing research. A basic grounding in the concepts underlying research in the discipline is essential if students are to succeed in completing the graduate programme.

This course is designed to introduce students to IS research. Students need to understand the nature of IS as a discipline and current research issues and themes. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.

Learning Outcomes

1) The student will have a good knowledge and understanding of a broad array of research topics and themes within the field of information systems

2) The student will have a good knowledge and understanding of information systems research and the process by which that research is produced

3) The student will gain competence in critiquing IS research articles published in some of the leading academic journals and conference proceedings

4) The student will gain competence in critical thinking, and analysis and synthesis of academic sources

5) The student will gain competence in verbally presenting arguments in an academic fashion

6) The student will also learn how to write a literature review on an IS research topic

Esitiedot:

Programme and Course Advice

Prerequisite: It is advisable for students to have completed the research methods course (TJTS504) before enrolling in TJTSM55. TJTSM55 is a substantive overview of research in information systems, not a methods course.

Since this course is taught at graduate-level, it is organised as a seminar, and not as a series of lectures. This approach assumes that the lecturers and students can work together in a collaborative fashion. The role of the lecturers in this environment is to establish a framework and put together a set of materials for discussion, and to create the conditions suitable for learning. The underlying assumption is that we are all co-producers in learning.

Running the course as a seminar means that all students are expected to participate and contribute equally to the discussion. It is assumed that students will have read and thought about the assigned materials before class and come prepared to contribute to the class discussion. The classes are intended to be a forum for critically reviewing and discussing the set readings; students are expected to participate fully in this process.

The course will use a seminar format. Each paper will be assigned to a student team, who will lead the discussion. The students will be responsible for handing in a five-page summary and discussion questions at the start of class. The student will also have overall responsibility for facilitating the discussion of this article.

Finally, please refer to the additional handouts about the University’s policy on plagiarism. In this course, we will use urkund.com, a software application, to assess your written work. The outcome of this assessment will be taken into consideration for your final grade in the course.

Suoritustavat:

Assessment

Pre-Class Online Quizes: 10%

Paper summary: 10%

Research Proposal: 10%

Essay Assignment: 20%

Final exam: 50%

Class Participation and Paper summaries

It is essential in a seminar-based course such as this for both students and lecturers to participate equally. In order to facilitate this, a substantial part of the final grade will be awarded for class participation. This grade will be awarded based on three separate items:

Leading the discussion of one article (paper summary). Students will lead the discussion of one article. The student team should open with a brief summary of the article, and then facilitate the discussion which will be open to all. The format for presentations and summaries will be provided by the lecturer on Week 1. Discussion leadership will be graded based on the clarity of the summary of the paper, and the way in which the student stimulates and coordinates further discussion. This mainly addresses learning outcomes 1, 2, 3, 4 and 5. Deadline is Monday 12 noon before the the presentation. If submitted late penalty of five (5) of 100 points per hour.

If a student is not able to participate paper summary discussion and in-class teaching (for the student team or she/he wants to do an individual work) the student can compensate this by writing one 2,500 word essay (student can choose the topic from the weekly lecture topics). Deadline for submit: 22nd November at 9 pm. If submitted late penalty of five (5) of 100 points per hour.

Pre-class online quizes. You are required to participate weekly quizes for the readings material prior to the class. The questions will test if you have read the readings material and the tests are done with an “open book” manner, i.e. you are able to read your hard copies of the articles while the test. The quiz will assess whether you are able to apply the readings material in a different research context. Therefore, it is not necessary to learn the material by heart. Moreover, you should focus on understanding the content. This mainly addresses learning outcomes 2, 3. 4, and 5.

Research Proposal

The purpose of the research proposals is to enable the student teams of 3-4 students to come up with a research topic for the essay assignment. The summary should not exceed 1,500 words. Your proposal should show an ability to propose a relevant research topic for the essay assignment. The research proposal should consist of following sections; motivation, literature Review, research goals, objectives, and questions. Structure, language and style of the text should follow academic writing style and this will be assessed.

Please note that the above are maximum lengths - students are encouraged to focus their work and to exclude material that does not materially assist the flow of the argument. This mainly addresses learning outcomes 1, 2, 3, 4, and 6.

Note: If a student is not able to participate a group then this task can be completed individually, but this should be agreed with the lecturer before hand.

Deadline for submission: 22nd November at 9 pm. If submitted late penalty of five (5) of 100 points per hour.

Essay Assignment

The purpose of the assignments is to summarise a research topic which has been covered in class. Work will be done in the students teams of 3-4 students. The summary should not exceed 6,000 words (approximately 12-14 double-spaced A4 pages including references). Your summary should show an ability to search for relevant papers and an in-depth knowledge of, say, ten to fifteen papers beyond those provided by the course instructor. The summary should integrate these findings to determine the progress that has been made and the specific questions which could drive future research. Please note that the above are maximum lengths - students are encouraged to focus their work and to exclude material that does not materially assist the flow of the argument. This mainly addresses learning outcomes 1, 2, 3, 4, and 6.

Note: If a student is not able to participate a group then this task can completed individually, but this should agreed with the lecturer before hand.

Deadline for submission: 13th December at 9 pm. If submitted late penalty of five (5) of 100 points per hour.

Prepare a summary discussion paper on the topics discussed in Weeks 2-4:

Information Systems Success, Investments, and Markets
Information Systems Development
Understanding the End-User

Final Exam

The purpose of the final exam is to assess how well the students have understood the given material and how they can apply the theories and concepts. The final exam will cover the reading materials for the lectures (see above). Please see exam times from Korppi.

Aikataulu:

Content Outline (subject to change before start of the course)

Week 1 - Introduction to the Course and Information Systems Research

A discussion of the course, objectives, format, expectations and assessment procedures.

Focus: Overview lecture to the research in our field

Baskerville RL and Myers MD (2002), Information Systems as a Reference Discipline, MIS Quarterly, 26 (1), 1-14
Gregor, S., “The Nature of Theory in Information Systems”, MIS Quarterly (30:3), September 2006, pp. 611-642.
Sidorova, Anna; Evangelopoulos, Nicholas; Valacich, Joseph S.; and Ramakrishnan, Thiagarajan. 2008. "Uncovering the Intellectual Core of the Information Systems Discipline," MIS Quarterly, (32: 3) pp.467-482.

Workshop: Plagiarism by Academics: More Complex Than It Seems by Roger Clarke. Published in Journal of the Association for Information Systems (7:2), February 2006, pp. 91-121. Further readings: http://home.aisnet.org/displaycommon.cfm?an=1&subarticlenbr=15

Task: Presentation topic selection for student teams

Week 2 –Information Systems Success, Investments, and Markets

Quiz of Today’s articles

DeLone, W.H. and McLean E.R., “Information Systems Success: The Quest for the Dependent Variable”, Information Systems Research (3) 1, 1992, p. 60-95.
Keil, M., Mann, J., and Rai, A., "Why Software Projects Escalate: An Empirical Analysis and Test of Four Theoretical Models," MIS Quarterly (24:4) December 2000, pp. 631-664.
Melville, N., Kraemer, K., & Gurbaxani, V. (2004). Review: Information technology and organizational performance: An integrative model of IT business value. MIS quarterly, 28(2), 283-322.
Benaroch, M., & Kauffman, R. J. (1999). A case for using real options pricing analysis to evaluate information technology project investments. Information Systems Research, 10(1), 70-86.

Task: Task: Selecting a topic for the “essay assignment” and the study plan for the next two weeks.

Q&A: Assignment writing – doing a review?

Week 3 – Theoretical Approaches for Information Systems Development

Quiz of Today’s articles

Barki, H., and Hartwick, J. (2001). Interpersonal conflict and its management in information system development. MIS Quarterly, 195-228.
Iivari, J., Hirschheim, R. and Klein, H. K., “A paradigmatic analysis contrasting information systems development approaches and methodologies,” Information Systems Research, (9:2), June 1998, pp. 164-193.
Mathiassen, L., Saarinen T., Tuunanen T., and Rossi M., “A Contingency Model for Requirements Development”, Journal of the Association for Information Systems (8:11), article 2, pp. November 2007, 569-597.
Peffers, K., Gengler C.E., and Tuunanen T., “Extending Critical Success Factors Methodology to Facilitate Broadly Participative Information Systems Planning”, Journal of Management Information Systems (20:1), Summer 2003, pp. 51-85.

Q&A: Assignment writing – what’re a framework, discussion & conclusion?

Week 4 – Theories for Understanding the End-User

Quiz of Today’s articles

Lamb, R., and Kling, R. "Reconceptualizing Users as Social Actors in Information Systems Research," MIS Quarterly (27:2), 2003, pp. 197-235.
van der Heijden, H., “User Acceptance of Hedonic Information Systems”, MIS Quarterly (28:4), December 2004, pp. 695-704.
Venkatesh, V., Morris M.G., Davis G.B., and Davis, F.D. “User Acceptance of Information Technology: Toward a Unified View”, MIS Quarterly, (27:3), September 2003, pp. 425-478.
Vodanovich S., Sundaram D., and Myers M. “Digital Natives and Ubiquitous Information Systems” Information Systems (21) 4, 2010, pp. 711-723.

Task: Submit a research proposal for the assignment. See format instructions.

Deadline for submitting the proposal: 22nd November at 9 pm. If submitted late penalty of five (5) of 100 points per hour.

Week 5 – Work-in-Progress Presentations

Students present their essay assignment research proposals.

Tasks: Feedback on assignment

Week 6 – Artifacts and Design Science Research

Quiz of Today’s articles

Focus: Research on and with the IS Artifact

Gregor, S. and Jones D., “The Anatomy of a Design Theory”, Journal of the AIS (8:5), May 2007, pp. 312-335.
Hevner, A.R., March, S.T., Park, J., and Ram, Sudha, "Design Science in Information Systems Research," MIS Quarterly (28:1) March 2004, pp. 75-105.
Lee, A.S., Thomas, M., and Baskerville, R. L.. ”Going back to basics in design science: from the information technology artifact to the information systems artifact.” Information Systems Journal, 25(1), 2015, 5-21.
Peffers, K., Tuunanen T., Rothenberger M.A., and Chatterjee S., “A Design Science Research Methodology for Information Systems Research”, Journal of Management Information Systems (24:3), Winter 2007-8, pp. 45-77.

Task: Submit a research essay for the assignment one. See format instructions.

Deadline for submit: 13th December at 9 pm. If submitted late penalty of five (5) of 100 points per hour.

Week 7 – Exam Review

Focus: How to prepare for the final exam

Tasks: Feedback on assignment

Kirjallisuus:

Learning Resources

There is no textbook as such for this course, since most of the readings are taken from IS journals and conference proceedings. However, students are expected to read more widely including additional articles from any recognised journal in IS. Many useful citations can also be obtained from the AIS Digital Library, the ACM Digital Library, and other bibliographic databases such as ABI/Inform, Science Direct or the Emerald Library. Many of these libraries and databases are available online from the University of Oulu Library at http://kirjasto.jyu.fi (usually you are required to login from outside of the university network). Additional citations and resources can be found in the ISWorld Section on Research and Scholarship at http://www.isworld.org/

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM56 Advanced Course on Information Security Management (5 op)

Manja Nikolovska (manja.m.nikolovska(at)jyu.fi)

Mikko Siponen (mikko.t.siponen(at)jyu.fi)

Sisältö:

In pursuance of advancing students’ scientific understanding on information security management and IS security, the course TJTSM56 continues course TJTSM51 (Information Security Management). Course TJTSM51 (Information Security Management) laid down the foundations for evidence-based understanding on the practice of information security management. While TJTSM56 continues the theme of information security management, it also widens the perspective, from information security management in general and information security managers in particular, towards research in the Information Systems Security. At the same time, the course is aimed at adopting a research-oriented approach.

The course is at Master’ level. The goal of the Master’ program is to design and implement a research project, namely Master’s thesis. A graduate program needs, therefore, develop skills necessary to carry out such research endeavor. This course is designed to introduce key IS security research themes through examples in the Information systems Security literature. In the course, students need to read and understand the IS security literature. Though understanding and writing an research essay on an existing Information Systems security research topic, the course should help students in designing Master’s thesis at the end of their Master’s program.

Osaamistavoitteet:

1) Student will have a necessary knowledge and understanding of key contemporary research issues within the field of information systems security

2) Students will acquire basic competence in critically evaluating IS security research articles.

3) Students will learn how to write a conceptual argumentative literature review on an IS security research topic

4) Students will obtain experience in verbally presenting logical and rational arguments.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM61 Business Analytics and Big Data Management (5 op)

Denis Kotkov (deigkotk(at)student.jyu.fi)

Alexander Semenov (avsemyonov(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM63 Business Process Design and Management (5 op)

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Sisältö:

Kurssilla tutustutaan liiketoimintaprosesseihin organisaation toiminnan viitemallina, toiminnan ja tietojärjestelmien yhteistoiminnalliseen kehittämiseen prosessien kautta, sekä muun tyyppisten analyysimallien käyttöön tähän tarkoitukseen. Prosessipohjainen toimintamalli on yleisesti pohjana laajojen tietojärjestelmäkokonaisuuksien, ns. yritysjärjestelmien (enterprise systems), esim. toiminnanohjausjärjestelmien (ERP), kehittämisessä, sekä myös laatujärjestelmissä. Kurssilla tutustutaan myös laajojen tietojärjestelmien suunnittelu- ja hankintaprosessiin, sekä prosessien hallintaan laatutyön puitteissa.

Osaamistavoitteet:

- Organisaation toiminta, liiketoiminta, ja prosessit; prosessiorganisaatio ja johtaminen; prosessimallinnus ja toiminnan analyysi myös esim. palveluiden tai tietotyön lähtökohdista
- Tieto- ja viestintäteknologiatuettujen yritysjärjestelmien ja sovellusten suunnittelu ja hankinta, laajojen tietojärjestelmähankkeiden (ERP) erityispiirteet
- Laatutyö ja organisaation kehittäminen prosessien kehittämisen näkökulmasta
- Keskeiset teoreettiset lähtökohdat organisaation prosessien ja toiminnanohjausjärjestelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Business organization, process & matrix organization
Business process
Business process modeling
Enterprise information systems planning and implementation
Relevant standards

Esitiedot:

Kaupallinen sivuaine (liiketoimintaosaamisen perusteet, 28op), sekä kauppatieteiden kandidaatin yhteiset 50 op opinnot tietojärjestelmätieteessä. Kurssi Organisaation ICT ja strateginen ohjaus, TJTSM64.

Suoritustavat:

Kurssiin sisältyy luento- ja kirjallisuustentti sekä ryhmäharjoitustyö ja itsenäinen oppimistehtävä.

Kurssin työmäärä:

Student workload (5 credit units x 27 h/credit unit = 135 h):

Lectures 24 h
Modeling exercises and process modeling assignment 24 h
Group assignment 42 h
Individual study of literature and exam 45h

Kirjallisuus:

Academic readings of the course

General view to the BPM areas from IT (Harmon), and from business (Smart, Maddern and Maull), point of view:
1. Harmon, P. (2010) The Scope and Evolution of Business Process Management. In: J. vom Brocke, M. Rosemann (eds.) 2010: Handbook on Business Process Management 1. Introduction, Methods, and Information Systems. Series: International Handbooks on Information Systems (Springer), pp. 37-81. [ISBN: 978-3-642-45102-7 (Print) 978-3-642-45103-4 (Online)]

2. Smart, P.A., H.Maddern & R.S.Maull (2009) Understanding Business Process Management: Implications for Theory and Practice. British Journal of Management, Vol.20, pp. 491-507. [Online ISSN: 1467-8551]

Process modeling
3. Becker, J., M. Rosemann, C.von Uthmann (2000): Guidelines of Business Process Modeling. In: Aalst, W.van der; Desel, J.; Oberweis,A. (Eds.) 2000: Business Process Management. Springer, pp.30 -49 [ISBN 978-3-540-45594-3]

Enterprise systems and process design, ES implementation:

4. Ehie, I.C. and Madsen, M. (2005) Identifying critical issues in enterprise resource planning (ERP) implementation. In: Computers in Industry 56 (2005) Elsevier, pp. 545-557.

5. Scheer, A. W., & Nüttgens, M. (2000). ARIS architecture and reference models for business process management. In Business Process Management (pp. 376-389). Springer Berlin Heidelberg. [ISBN 978-3-540-45594-3]

Business processes as related to the services concept and SOA:

6. Gulledge, T. (2010). Integrated business process and service management. In Handbook on Business Process Management 1 (pp. 481-496). Springer Berlin Heidelberg. [ISBN: 978-3-642-45102-7 (Print) 978-3-642-45103-4 (Online)]

Quality management, research of QM:

7. Schroeder, R. G., Linderman, K., Liedtke, C., & Choo, A. S. (2008). Six Sigma: Definition and underlying theory. Journal of operations Management, 26(4), 536-554. [ISSN: 0272-6963 ]

Other material:

BPMN language standard specification, V. 2.02, see the resources at OMG: http://www.omg.org/spec/BPMN/index.htm

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=969

TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, sovi tapaaminen Mauri Leppäsen kanssa (mauri(at)cs.jyu.fi, 014 260 3013).
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija järjestelmäkehityksen ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
Osaamistavoitteet:

Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)

Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut järjestelmäkehityksen syventävät opinnot.
Valintamenettely: Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan järjestelmäkehityksen varsinaisille opiskelijoille
Opetusmuodot: Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.
Suoritustavat:

Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.

Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTJ701 Lisensiaatti ja tohtoriseminaari (4 op)

Arto Ojala (arto.ojala(at)uwasa.fi)

Sisältö:

Learn academic writing skills for doctoral thesis and academic journal articles
Discuss and share ideas, worries, and best practices with other students
Evaluate (review) academic works

Osaamistavoitteet:

Learn academic writing skills for doctoral thesis and academic journal articles
Learn:

–What kind of issues it is good to take into account in the different parts of the work

–What are the main issues where the reviewers pay attention

–What kind of feedback reviewers might give about the work

–How to answer the feedback given by reviewers
Review academic works and give (and receive) constructive feedback

Opetusmuodot:

Attendance to the seminars and written assignment

Suoritustavat:

Seminars + written assignments

Kirjallisuus:

Material given during the lectures

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTJ741 Qualitative Research Methods in Information Systems (3 op)

Ajankohtaista:

Please remember to register also to INFORTE course (http://inforte.jyu.fi/events/qualitative_research_methods). This is a compulsory requirement as the course is partly organized by INFORTE. You cannot participate the course without registering to INFORTE section of the course.

Michael D. Myers is Professor of Information Systems and Head of the Department of Information Systems and Operations Management at the University of Auckland Business School, New Zealand. His papers have appeared in a wide range of journals, including Communications of the ACM, Communications of the AIS, Ethics and Behavior, European Journal of Information Systems, Information and Organization, Information Systems Journal, Information Systems Research, Information Technology and People, Journal of Information Technology, Journal of Management Information Systems, Journal of Strategic Information Systems and MIS Quarterly. He won the Best Paper award (with Heinz Klein) for the most outstanding paper published in MIS Quarterly in 1999. This paper has been cited over 3000 times. He also won the Best Paper Award (with Lynda Harvey) for the best paper published in Information Technology & People in 1997 and the Emerald Literati Network Outstanding Paper Award (with Michelle Soakell) for the most outstanding paper published in VINE: The journal of information and knowledge management systems in 2011.

In a web site which tracks publications in the top information systems journals, Michael is ranked 17th in the world for articles published in MIS Quarterly and Information Systems Research over the past five years (2008-2012) and 18th in the world for articles published in the top eight IS journals over the same period. For more details see www.vvenkatesh.com/isranking

Michael previously served as Senior Editor of MIS Quarterly from 2001-2005 and as Senior Editor of Information Systems Research from 2008-2010. He also served as President of the Association for Information Systems (AIS) in 2006-2007 and as Chair of the International Federation of Information Processing (IFIP) Working Group 8.2 from 2006-2008. Michael is a Fellow of the Association for Information Systems.

Sisältö:

In this five-day course Professor Myers will discuss the conduct and evaluation of qualitative research. He will review various qualitative research methods and ways of analyzing qualitative data. He will also spend some time discussing the challenges of writing up qualitative research work for academic conferences and journals.

The general goals of this course are as follows:

1) Philosophy and Research Design: Students will know the underlying research philosophies and possible qualitative research designs in business and management.

2) Research Methods: Students will understand how a variety of qualitative research methods can be used in business and management

3) Data Analysis: Students will be introduced to various approaches to qualitative data analysis

4) Critical Thinking Skills: Students will analyze and critically evaluate a few published examples of qualitative research in information systems

Aikataulu:

Monday

09:00	Introduction to qualitative research workshop Overview of qualitative research
10:30	Tea Break
11:00	Qualitative research design
12:00	Lunch
1:30	Philosophical perspectives: Positivist qualitative research Interpretive qualitative research Critical qualitative research Exercise: Analysis of articles assigned before the workshop
3:00	Tea Break
3:30	Ethics Exercise: An Ethical Dilemma
4:30	Close

Tuesday

9:00	Qualitative research methods: Action Research Case Study Research Exercise: Compare Action Research and Case Study Research
10:30	Tea Break
11:00	Qualitative research methods: Ethnographic Research
12:00	Lunch
1:30	Qualitative research methods: Grounded theory Exercise: Coding
3:00	Tea Break
3:30	Discussion of student projects
4:30	Close

Wednesday

9:00	Qualitative data collection techniques Interviews Exercise: Interviews
10:30	Tea Break
11:00	Qualitative data collection techniques Documents Exercise: Documentary evidence
12:00	Lunch
1:30	Qualitative data collection techniques Participant Observation and Fieldwork Exercise: Fieldwork
3:00	Tea Break
3:30	Discussion of student projects
4:30	Close

Thursday

9:00	Qualitative Data Analysis An overview Exercise: Using cognitive maps
10:30	Tea Break
11:00	Qualitative Data Analysis Hermeneutics Exercise: Using hermeneutics
12:00	Lunch
1:30	Qualitative Data Analysis Semiotics Exercise: Using semiotics
3:00	Tea Break
3:30	Discussion of student projects
4:30	Close

Friday

9:00	Qualitative Data Analysis: Narrative Analysis Exercise: Interpreting stories
10:30	Tea Break
11:00	Writing up qualitative research
12:00	Lunch
1:30	Publishing qualitative research
3:00	Tea Break
3:30	Conclusion
4:30	Close

Kirjallisuus:

Required text:

Myers, M.D. 2013. Qualitative Research in Business & Management. 2nd edition. London, Sage Publications.

Recommended reading:

Baskerville, R. "Investigating Information Systems with Action Research," Communications of the AIS (2:19) 1999, AIS Library.

Benbasat, I., Goldstein, D.K. and Mead, M. "The Case Research Strategy in Studies of Information Systems," MIS Quarterly (11:3) 1987, pp. 369-386.

Bouty, I. "Interpersonal and interaction influences on informal resource exchanges between R&D researchers across organizational boundaries," Academy of Management Journal (43:1) 2000, pp 50-65.

Orlikowski, W.J. "CASE Tools as Organizational Change: Investigating Incremental and Radical Changes in Systems Development," MIS Quarterly (17:3) 1993, pp. 309-340.

Dubé, L., and Paré, G. "Rigor in Information Systems Positivist Case Research: Current Practices, Trends, and Recommendations," MIS Quarterly (27:4), 2003, pp 597-636.

Klein, H.K., and Myers, M.D. "A Set of Principles for Conducting and Evaluating Interpretive Field Studies in Information Systems," MIS Quarterly (23:1) 1999, pp. 67-93.

Kohli, R., and Kettinger, W.J. "Informating the Clan: Controlling Physicians' Costs and Outcomes," MIS Quarterly (28:3), 2004, pp. 363-394.

Larsen, M., and Myers, M.D. "When success turns into failure: a package-driven business process re-engineering project in the financial services industry," Journal of Strategic Information Systems (8:4), 1999, pp. 395-417.

Lee, A.S. "Electronic Mail as a Medium for Rich Communication: An Empirical Investigation Using Hermeneutic Interpretation," MIS Quarterly (18:2), 1994, pp 143-157.

Markus, M.L. "Power, Politics, and MIS Implementation," Communications of the ACM (26) 1983, pp 430-444.

Myers, M.D. "Qualitative Research in Information Systems," AISWorld Section on Qualitative Research, www.qual.auckland.ac.nz

Myers, M.D. "Investigating Information Systems with Ethnographic Research," Communication of the AIS (2) 1999, pp 1-20.

Myers, M.D., and Klein, H.K. "A Set of Principles for Conducting Critical Research in Information Systems," MIS Quarterly (35:1), 2011, pp. 17-36.

Myers, M.D., and Newman, M. "The qualitative interview in IS research: Examining the craft," Information and Organization (17:1) 2007, pp 2-26.

Myers, M.D., and Young, L.W. "Hidden Agendas, Power, and Managerial Assumptions in Information Systems Development: An Ethnographic Study," Information Technology & People (10:3) 1997, pp 224-240.

Schultze, U. "A Confessional Account of an Ethnography About Knowledge Work," MIS Quarterly (24:1), 2000, pp 3-41.

Sein, M., Henfridsson, O., Purao, S., Rossi, M., and Lindgren, R. "Action Design Research," MIS Quarterly (35:2), 2011, pp. 37-56.

Urquhart, C., Lehmann, H, and Myers, M.D. ‘Putting the Theory back into Grounded Theory: Guidelines for Grounded Theory Studies in Information Systems’. Information Systems Journal, 20, 4, 357-381, 2010.

Walsham, G., and Sahay, S. "GIS for District-Level Administration in India: Problems and Opportunities," MIS Quarterly (23:1) 1999, pp 39-65.

Ravishankar, M.N., Pan, S.L., and Myers, M.D. 'Information technology offshoring in India: a postcolonial perspective'. European Journal of Information Systems, 22, 4, 387-402, 2013.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTJ772 How to publish in Top IS Journals (7 op)

Mikko Siponen (mikko.t.siponen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista: Professor Mikko Siponen
Sisältö: The course starts by looking at which are the top journals in IS, how they operate in terms of review practices, and what types of articles the top journals publish. Then we move to discuss general structure of successful research articles in IS. We discuss what kind of expectations there is in terms of contribution and what is adequate contribution in leading IS journals. After that we focus on "research papers" types of papers, and describe different types of research papers. Article that apply different research approaches need to be developed differently. Also, the role of theory in each types of research article is discussed. Finally, the students write their own journal article.
Osaamistavoitteet: The aim of this course is to help doctoral students to write a high-quality research article on Information Systems related to their doctoral thesis. In this course, students learn what the reviewers and editors expect for a successful IS journal article. Furthermore, students write an article in this course.
Esitiedot: Research topic for the doctoral thesis (or the paper) is known.
Opetusmuodot: First part of the course consists of lectures 16h. The second part is seminars, where the students write their own article section-by-section manner.
Suoritustavat: Active participation and writing a journal article.
Aikataulu: Lectures ones in week and seminars every second week.
Kirjallisuus: Lecture notes

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTJ772 How to publish in Top IS Journals (7 op)

Mikko Siponen (mikko.t.siponen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista: Professor Mikko Siponen
Sisältö: The course starts by looking at which are the top journals in IS, how they operate in terms of review practices, and what types of articles the top journals publish. Then we move to discuss general structure of successful research articles in IS. We discuss what kind of expectations there is in terms of contribution and what is adequate contribution in leading IS journals. After that we focus on "research papers" types of papers, and describe different types of research papers. Article that apply different research approaches need to be developed differently. Also, the role of theory in each types of research article is discussed. Finally, the students write their own journal article.

First part of the course consists of lectures 16h. The second part is seminars, where the students write their own article section-by-section manner.
Osaamistavoitteet: The aim of this course is to help doctoral students to write a high-quality research article on Information Systems related to their doctoral thesis. In this course, students learn what the reviewers and editors expect for a successful IS journal article. Furthermore, students write an article in this course.
Esitiedot: Research topic for the doctoral thesis (or the paper) is known.
Opetusmuodot: First part of the course consists of lectures 16h. The second part is seminars, where the students write their own article section-by-section manner.
Suoritustavat: Active participation and writing a journal article.
Aikataulu: Lectures ones in week and seminars every second week.
Kirjallisuus: