Opetusohjelma - Tietojenkäsittelytieteiden laitos - lukuvuosi 2016-2017

[hae uudelleen... | näytä kurssit kalenterissa...]

Kevät

HTKA114 Peliprojekti, humanistisen tiedekunnan ja informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille (5 op)

Jukka Varsaluoma (jukka.varsaluoma(at)jyu.fi)

Tanja Välisalo (tanja.valisalo(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Kevään 2017 kurssiaikatauluun voi tulla vielä muutoksia. Kurssin yhteiset tapaamiset ovat kuitenkin pääsääntöisesti maanantaisin ja perjantaisin. Lisäksi rooleittain järjestetään tapaamisia, jotka sovitaan kunkin rooliryhmän kanssa kurssin alussa.

Kurssi on osa pelitutkmuksen ja pelisuunnittelun opintokokonaisuutta. Kurssi korvaa tietotekniikan opintojakson TIEA207 Aineopintojen projektityö.

Sisältö:

Kurssilla perehdytään pelisuunnittelun eri osa-alueisiin ja suunnitellaan monitieteisissä projektiryhmissä digitaalinen peli, josta toteutetaan vähintään pelattava prototyyppi. Toteutustekniikat valitaan ryhmäkohtaisesti pelisuunnitelman tarpeiden ja osallistujien osaamisen mukaan.

Osaamistavoitteet:

Kurssin käytyään opiskelija

tuntee pelikehityksen prosessin ja pelikehityksen osa-alueita
hallitsee jonkin pelikehityksen osa-alueen työvälineitä
osaa soveltaa projektinhallinnan menetelmiä ja työkaluja omaan työskentelyynsä

Esitiedot:

Kurssille hakevilta toivotaan suoritetuksi kursseja HTKA112 Pelin lumo (tai vastaava) ja TIEA219 Pelisuunnittelu. Ohjelmoijan tehtäviin hakeville on eduksi hallita vähintään TIEP111 Ohjelmointi 2 -kurssin tiedot.

Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta pelien tekemisestä, vaan kiinnostusta peleihin ja luovaan työskentelyyn.

Ilmoittautuminen:

Kurssille ei ilmoittauduta Korpin kautta.

Kurssille on erillinen haku. Ohjeet hakemiseen ovat kurssin verkkosivuilla.

Valintamenettely:

Kurssille voivat hakea humanistisen tiedekunnan ja informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat. Jälkimmäisistä ovat etusijalla tietotekniikan laitoksen opiskelijat. Opintojaksolle valitaan hakemusten perusteella 12 - 20 opiskelijaa.

Suoritustavat:

Projektityöskentely, luennot, ohjaukset, itsereflektio.

Kurssin työmäärä:

Kurssin työmäärä on 135 h. Työskentelyyn tulee varata keskimäärin 8 h / vko.

Aikataulu:

Luennot ja työpajat ovat kaikille yhteisiä kurssitapaamisia. Lisäksi roolikohtaisesti on ohjaustapaamisia.

[Tarkat tiedot]

https://www.jyu.fi/hum/opiskelu-ohjeet/tutorial/opintojaksot/htka114/

ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia yliopiston uusien opiskelijoiden ohjaajana ja neuvojana yliopisto-opiskelun alussa sekä tukea sosiaalisen verkoston rakentamisessa ja yliopistoyhteisöön sopeutumisessa. Kurssi valmentaa erilaisten käytännön ongelmien kohtaamiseen ja niiden ratkaisemiseen, ryhmädynamiikan luomiseen, sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen sekä uudenlaiseen ympäristöön (yliopistomaailmaan, mahdollisesti vieraalle paikkakunnalle) tulemisen aiheuttamien alkuvaikeuksien selvittämiseen. Kurssi toteutetaan leirimuotoisena intensiivikoulutuksena Jyväskylän lähistöllä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Koulutus koostuu alustuksista ja niiden pohjalta toteutetuista ryhmätoimintaharjoituksista, tehtävänantojen perusteella suoritettavista lavastetuista ongelmatilanteista, niiden käsittelemisestä ryhmissä sekä työryhmien purkamisesta mininäytelmämuotoisesti. Lisäksi koulutukseen kuuluu case-paketti, jonka tarkoitus on esimerkkitapausten avulla havainnollistaa tilanteita, joihin tutor joutuu reagoimaan ja antaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja näihin tilanteisiin. Opintokokonaisuuden toinen osa muodostuu varsinaisesta tutorina toimimisesta, jonka aikana tutor tekee muistiinpanoja ratkaistavakseen saamistaan ongelmista ja siitä, miten on onnistunut ne ratkaisemaan. Muistiinpanojen pohjalta tutor laatii kahden - kolmen A4-liuskan mittaisen raportin. Raportti palautetaan tiedekunnan toimistoon opintoasiainpäällikölle.

[Tarkat tiedot]

ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: Valmentaminen pienryhmäohjaajan tehtäviin.
Osaamistavoitteet: Koulutuksen käytyään osallistuja
- tietää, mitkä ovat hänen velvollisuutensa ja vastuunsa tutorina
- tietää perusteet pienryhmäohjaajana toimimisesta ja osaa suunnitella tutoroinnin mielekkäänä kokonaisuutena
- osaa ohjata uusia opiskelijoita hakemaan lisää tietoja oikeilta tahoilta ja löytää itselleen tärkeitä yhteistyötahoja
- osaa ottaa esteettömyys- ja tasavertaisuusnäkökulmat huomioon toiminnassaan uusien opiskelijoiden kanssa
Suoritustavat: Osallistuminen koulutuksiin, pienryhmäohjaus (suositus 10-15 h) ja raportin kirjoittaminen.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Hyväksytty-arvosanan saaminen edellyttää pienryhmän ohjaajana toimimista, koulutusleiriin (2 pv) ja ennen lukukauden alkua järjestettävään koulutustilaisuuteen (7 h) osallistumista sekä raportin laatimista tutoroinnista.

[Tarkat tiedot]

ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana ja sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tai muuna koordinaattorina 2-3 opintopistettä edellyttäen, että opiskelija raportoi toimintansa: Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein? Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet) Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintoasiainpäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.

[Tarkat tiedot]

ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)

Eija Hatanpää (eija.hatanpaa(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Osaamistavoitteet:

Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana ja sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tai muuna koordinaattorina enintään 2 op per tehtävä (max 8 op), että opiskelija raportoi toimintansa: Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein? Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet). Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintopäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.

Rehtorin päätös luottamistehtävien hyväksiluvusta.

[Tarkat tiedot]

ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (2 op)

Sanna Juutinen (sanna.k.juutinen(at)jyu.fi)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Huom! Kurssin aikataulu ja ohjelma päivittyy vielä joulukuun-tammikuun alun aikana. Nähdään ma 9.1. klo 12.15! Tervetuloa taloon uudet opiskelijat!.

Sisältö:

Informaatioteknologian tiedekunnan uusien (tietotekniikan) opiskelijoiden perehdytyskurssi. Kurssin on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun. Kurssin aikana opiskelija tutustuu Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä ja saa yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja -taidot. HUOM! Tietojärjestelmätieteen opiskelijoille kurssin laajuus on 3 op, tietotekniikan opiskelijoille 2 op.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suoritettuaan opiskelija on aloittanut tutustumisen akateemisen maailmaan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea akateemiseen opiskeluun. Hän tuntee yliopiston opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä, ja on saanut tietoa opetus- ja suoritusmuodoista ja opintojen suunnittelusta. Opiskelija on pohtinut itseään ja tavoitteitaan akateemisen uransa alussa ja tutustunut opiskelijatovereihinsa ja opetushenkilökuntaan. Lisäksi opiskelija tietää, millainen oppimis- ja oppijakäsitys ohjaa yliopiston opetusta ja sen suunnittelua sekä osaa suunnitella omaa opiskeluaan ja käyttämiään opiskelutekniikoita vastaavasti.

Valintamenettely: Kurssi on tarkoitettu kaikille IT-tiedekunnan uusille opiskelijoille.
Opetusmuodot:

Luennot, tiedotustilaisuudet, keskustelut, itsenäinen työskentely. Lisäksi pääainekohtaiset opetusmuodot.

Suoritustavat:

Kurssin suoritustavat esitellään kurssin alussa.

Aikataulu:

Kurssin suorittamisen voi aloittaa, kun opiskelija on ottanut vastaan hänelle myönnetyn opiskeluoikeuden.

Kirjallisuus: [Not translated.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKY115 Asiantuntijaluentojen seuraaminen (2 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Tapio Tammi (tapio.tammi(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Kurssi kaikille IT-tiedekunnan opiskelijoille. Voidaan sisällyttää joko kandidaatin- tai maisterintutkinnon valinnaisiin opintoihin. Kurssille/suorittajaksi ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon eikä Korpin kautta.

Sisältö:

Opiskelija osallistuu kuuteen (6) informaatioteknologia-alaan liittyvään tilaisuuteen ja raportoi niistä. Tilaisuudet voivat olla esim. väitöstilaisuuksia, vierailuluentoja, virkaanastujaisia tai näyteluentoja.

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelijat osallistuisivat jo opintojensa alkuvaiheesta lähtien erilaisiin tiedeyhteisön tilaisuuksiin ja tottuisivat seuraamaan oman alansa ajankohtaisia tapahtumia.
Suoritustavat:

Oppimispäiväkirja/raportti, johon on raportoitu kuuden asiantuntijaluennon seuraaminen. Suoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty–hylätty.

Oppimispäiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henkilökohtainen näkökulma opittuihin asioihin. Ohjeellinen laajuus 2-3 sivua/kuunneltu luento. Oppimispäiväkirjaan/raporttiin tulee sisällyttää mm. seuraavia asioita: Kuka piti luennon? Milloin ja missä luento pidettiin? Mihin tapahtumaan luento liittyi? Mikä oli luennon aihe? Mikä oli luennon keskeisin sanoma? Mitä uutta luennossa oli minulle? Mitä opin? Muuttuivatko käsitykseni? Mitä kysymyksiä luennoitsijalle esitettiin? Mitä jäi epäselväksi? Millaisia ajatuksia luento herätti? Jäinkö kaipaamaan jotakin? Mistä asioista pitäisi kysyä lisää tai ottaa selvää?

Aikataulu:

Tämän kurssin voi suorittaa vähitellen, omassa tahdissa.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijat palauttavat työn Koppaan. Kun olet palauttanut työsi, lähetä sähköpostia osoitteeseen tapio.tammi@jyu.fi tai hilkka.grahn@jyu.fi ja ilmoita, että olet palauttanut työsi Koppaan.

Tietotekniikan laitoksen opiskelijat palauttavat raporttinsa sähköpostitse Jaanalle (jaana.markkanen@jyu.fi).

[Tarkat tiedot]

ITKY115 Asiantuntijaluentojen seuraaminen (2 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen(at)jyu.fi)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

Tapio Tammi (tapio.tammi(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Sisältö: Opiskelija osallistuu kuuteen (6) informaatioteknologia-alaan liittyvään tilaisuuteen ja raportoi niistä. Tilaisuudet voivat olla esim. väitöstilaisuuksia, vierailuluentoja, virkaanastujaisia tai näyteluentoja.
Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelijat osallistuisivat jo opintojensa alkuvaiheesta lähtien erilaisiin tiedeyhteisön tilaisuuksiin ja tottuisivat seuraamaan oman alansa ajankohtaisia tapahtumia.
Suoritustavat: Oppimispäiväkirja/raportti, johon on raportoitu kuuden asiantuntijaluennon seuraaminen. Suoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Oppimispäiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henk
Aikataulu:

Tämän kurssin voi suorittaa vähitellen, omassa tahdissa.

Tietojärjestelmätieteen, kognitiotieteen ja kyberturvallisuuden opiskelijat palauttavat työn Koppaan. Kun olet palauttanut työsi, lähetä sähköpostia osoitteeseen tapio.tammi@jyu.fi tai hilkka.grahn@jyu.fi ja ilmoita, että olet palauttanut työsi Koppaan.

Tietotekniikan opiskelijat palauttavat raporttinsa sähköpostitse Jaanalle (jaana.markkanen@jyu.fi).

[Tarkat tiedot]

ITKY204 Viestintä ja vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa (3 op)

Erkka Peitso (erkka.peitso(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Kurssin luennot alkavat 14.3.2017. Korpissa olevista aikatauluista opiskelijan tarvitsee kurssin alkaessa huomioida vain luennot. Seminaareille osallistuminen riippuu suoritusmuodosta ja ilmoittautuminen ohjeistetaan luennolla. Kurssin voi suorittaa myös etänä. Linkit tallenteisiin ja ohjeet lähetetään sähköpostilla luentojen alkaessa.

Sisältö:

<span style="font-family:sans-serif,arial,verdana,trebuchet ms">Opintojakso tarjoaa analyyttisen näkökulman </span><em style="font-family:sans-serif,arial,verdana,trebuchet ms">sosiaalinen media</em><span style="font-family:sans-serif,arial,verdana,trebuchet ms"> -ilmiöön, sekä siihen liittyviin lähikäsitteisiin. Kurssin perusta on viestintätieteissä, mutta teemat laajenevat poikkitieteelliseksi kokonaisuudeksi, jossa näkökulmat vaihtelevat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen viestinnän tarkastelusta erilaisten välineiden ja palveluiden analysointiin ja suunnitteluun sekä niiden hyödyntämiseen organisaation eri tavoitteita tukevassa viestinnässä. </span>

Opintojaksolta voi hakea teoriapohjaa, tukea ja ideoita mm. sosiaalisen mediaan liittyvien teemojen tarkasteluun omassa opinnäytetyössä, ilmiön hyödyntämiseen työelämässä tai ihan muuten vain yleissivistävässä mielessä.

Käsiteltävinä teemoina mm.:

Sosiaalisen median käsite – epämääräisestä arkikielestä kohti akateemista tarkkuutta
Avaimia analyysiin – teknologiavälitteisen viestinnän teoriaa ja viestintäteknologian tarkastelumalleja
Yhteisöt ja verkostot – miten eri sosiaaliset palvelut eroavat perustavalla tasolla toisistaan?
Sosiaaliset sovellukset organisaatiossa – näkökulmia tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoon
Organisaatio verkossa: näkökulmia sosiaalisen median strategioihin
Viestijöinä verkossa: Itsestäkertominen, verkkoläsnäolo, työ- ja vapaa-ajan roolit
Viraalimarkkinointi ja (verkko)meemit – miten viestin tarttuvuutta voi ennakoida?
Joukkokäyttäytymisen problematiikkaa – näkökulmia joukkoistamiseen (crowsourcing) ja yleisön osallistumisen epätasapainoon sekä häiriköinnin ennakointiin

Kenelle kurssi sopii?

Sinulle.

ITKY204 järjestetään yleisopintotasoisena, eli sen suorittaminen ei edellytä aiempia aiheeseen liittyviä opintoja ja vaatimustaso soveltuu myös varhaisessa vaiheessa oleville opiskelijoille, mutta sisällöt tarjoavat runsaasti tarttumapintaa myös syventäviä- ja jatko-opintojaan tekeville.

Suorituksesta

Suoritus koostuu:

luennoista (10 x 2 h), tallenne ja materiaali tulee saataville kunkin luentokerran jälkeen
luentojen kertaustehtävästä
ryhmätyöstä TAI itsenäisestä kotitentistä (suoritustavan voi valita kurssin edetessä)

Luento-osuuden päättyessä opiskelijat voivat valita tekevätkö kirjallisen ryhmätyön VAI itsenäisen kotitentin.

Ryhmätyö tehdään 2-3 hengen ryhmissä ja ryhmät saavat tekemiseen tukea (n. 1 h ohjaus / ryhmä) ja kehityspalautetta (kukin ryhmä osallsituu n. 2 h seminaariin, n. 3 ryhmää / seminaari). Työn aihe ja rajaus voidaan sovittaa opiskelijoiden omiin opinto- ja urasuunnitelmiin sopivaksi ryhmän akateeminen ikä huomioiden. Lisäksi tarjolla on vapaaehtoisia pikapalauteklinikoita.

Kotitentti tehdään itsenäisesti ja palautetaan omaan tahtiin. Kotitentti koostuu monipuolisesta tehtäväpaketista, joka peilaa kurssin teemoja ja edellyttää myös itsenäistä tiedonhakua ja soveltamista. Tehtäväpaketin vaatima työmäärä vastaa pitkälti ryhmätyöhön osallistumista.

Osa opintojakson materiaaleista on englanninkielistä, opiskelijoilta voidaan edellyttää joidenkin verkkopalvelujen itsenäistä käyttöönottoja ja niihin perehtymistä.

Tehtävien tekemiseen ja palauttamiseen käytetään yliopiston tarjoamaan Google Drive -työkaluja.

Usein kysyttyä:

"En pääse tietylle luentokerralle, mitä teen?"

– Poissaoloilmoitusta ei tarvita. Luentotallenne ja kalvot tulevat saatavile luentoa seuraavana päivänä, niiden avulla pysyt tahdissa mukana.

"Voiko kurssin suorittaa kokonaan etänä?"

– Onnistuu. Katso luennot tallenteena, tutustumateriaaleihin ja tee kotitentti.

"Saanko tehdä kirjallisen lopputehtävän yksin?"

– Suositus on tehdä työ 2-3 hengen ryhmissä, mutta asia on neuvoteltavissa. Tule luennon jälkeen juttusille.

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suorittamisen jälkeen:

opiskelija tuntee kurssin teemoihin liittyvän käsitteistön
opiskelija osaa valita ja täsmentää omaan tarkastelukontekstiinsa sopivan sosiaaliselle median määrittelyn ja erotella eri palveluita konseptuaalisella tasolla toisistaan
opiskelijalla on valmiudet tarkastella kriittisesti sosiaalista mediaa käsittelevää kirjallisuutta
opiskelijalla on valmiudet analysoida sosiaalisen median välineitä ja palveluja

Esitiedot:

Ei kurssivaatimuksia. Osa kurssin materiaaleista on englanniksi.

Ilmoittautuminen:

Kurssille ilmoittautuminen Korpissa
Ryhmäohjauksiin ja seminaareihin ilmoittautuminen ohjeistetaan luennolla. Ts. nyt ei ole tarvetta ilmoittautua seminaareihin Korpissa.

Opetusmuodot:

luennot
materiaalipaketit & kertaustehtävät
ryhmäohjaukset
seminaari (ei kaikissa suoritusmuodoissa)

Suoritustavat:

Luentojen seuraaminen paikan päällä tai tallenteena JA yksilö- TAI ryhmätehtävän suorittaminen.

Kurssin työmäärä:

Kurssin laskennallinen työmäärä = 3 op = 3 x 27 h = 81 h

Tästä 1 op:n työosuus muodostuu luentojen (10 x 2 h) seuraamisesta ja niihin liittyvien tehtävien suorittamisesta.

2 op:n suuruinen työosuus varataan kotitentin tai ryhmätyön suorittamiseen.

Aikataulu:

Luennot pidetään maalis-huhtikuun 2017 aikana.
Ryhmätyön ohjausaikoja on tarjolla huhti-toukokuussa.
Ryhmätyön seminaariaikoja on tarjolla touko-kesäkuussa.
Palautettuja ryhmätöitä arvioidaan porrastetusti touko- kesä-, ja elokuussa.
Kotitentti on tehtävissä luentojen päätyttyä. Palautettuja tenttejä tarkistetaan porrastetusti touko-, kesä- ja elokuussa.

Tarkemmat deadlinet ilmoitetaan kurssilla, nopeutetuista käsittelyistä voidaan sopia tapauskohtaisesti.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (2 - 4 op)

Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Ensimmäinen luento on normaali luento ja loput luennot ovat verkkovideoita. Kurssi on suoritettavissa etäopiskeluna kunhan noudattaa annettua tiukkaa aikataulua. Tarkemmat tiedot löytyvät kurssin kotisivulta.

Sisältö:

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, jotka mahdollistavat tiedekunnan oppiaineiden opetuksen seuraamisen ja omien valmiuksien jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa. Sisältö: paikalliset tietojärjestelmät, käyttöjärjestelmät ja perusohjelmistot, virukset ja tietoturva, internet, sosiaalinen media, käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet, tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, WWW-sivut, taulukkolaskenta, tietokannat, kuvankäsittely. Kurssi on osa Jyväskylän yliopiston Työelämäpalveluiden koordinoimaa työelämäopintojen kokonaisuutta

Esitiedot:

Ei pakollisia esitietoja

Valintamenettely:

Kurssi on tarkoitettu erityisesti IT-tiedekunnan pääaineopiskelijoille sekä informaatioteknologian alan opintokokonaisuuksia (esimerkiksi tietotekniikan perus- tai aineopinnot) suorittaville sivuaineopiskelijoille. Kurssi sopii kuitenkin myös muiden aineiden opiskelijoille, jotka tarvitsevat perustietoja ja -taitoja tietotekniikasta.

Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot/harjoitukset ja harjoitustyö.
Suoritustavat: Harjoitustyö.
Kirjallisuus: WWW-materiaali.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

Antti-Jussi Lakanen (antti-jussi.lakanen(at)jyu.fi)

Teemu Natunen

Ajankohtaista:

Kurssin lopputentti on 7.4. klo 12-16. Ensimmäinen uusinta on 21.4. ja toinen uusinta 24.5.

Sisältö:

Rakenteisen ohjelmoinnin perusteet. Johdatus algoritmeihin ja ongelmanratkaisuun. Perustietorakenteet, niiden käyttäminen ja soveltaminen. Tietokoneohjelman suunnittelu, kirjoittaminen C#-kielellä, ja virheiden jäljittäminen. Harjoitustyönä kukin opiskelija toteuttaa oman pelin hyödyntäen Jypeli-kirjastoa. Myös lukuisissa viikkotehtävissä tutkitaan peleistä tuttuja ongelmia.

Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää rakenteisen ohjelmoinnin ja olio-ohjelmoinnin perusperiaatteet 2) löytää yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun sopivat algoritmit, tietotyypit ja tietorakenteet 3) suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen tietokonepeli hyväksikäyttäen C#-kieltä ja Jypeli-ohjelmointikirjastoa.
Esitiedot: Tietokoneen peruskäytön hallinta. Ei edellytä aiempaa ohjelmointitaitoa.
Opetusmuodot: Luennot, pääteohjaukset, demonstraatiotilaisuudet, harjoitustyö.
Suoritustavat: Suoritustapa 1: riittävästi demotehtäviä, harjoitustyö, debuggausnäyte, tentti. Suoritustapa 2: Muuten sama kuin tapa 1, mutta ei tenttiä, ja vähintään 5 demopistettä joka kerta, mukaan lukien 2 pistettä tähtitehtävistä. Arvosana on tällöin enintään 1.
Kurssin työmäärä:

<div>

 t/vko     Viikkoa  tun.yht
----------------------------------------------
Luennot             4         11        44
Demojen palautus    2         11        22
Demoja kotona       4         11        44
Pääteohjaukset      2         10        20
Harjoitustyö                            30
----------------------------------------------
Yhteensä:         14.5        11       160

</div>

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj1/2017k/koti

ITKP104 Tietoverkot (1 - 5 op)

Ari Viinikainen (ari.viinikainen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Kurssin itsenäisen opiskelun voi aloittaa 1.3.2018 asti, minkä jälkeen opiskeltavaksi suositellaan kevään 2018 kurssia. Aloitetun kurssin opiskelua voi jatkaa ilman takarajaa, vaikka kurssi vanhenisi korpissa.

Sisältö:

Tietoa siitä mitä kaikkea tarvitaan jotta Internet toimii. Tietokoneverkot ja Internet, yleisimmät sovellusprotokollat, kuljetuskerroksen protokollat TCP ja UDP, verkkokerros ja IP-protokolla, siirtoyhteyskerroksen protokollia ja tekniikkaa.

Osaamistavoitteet:

Teoria 1 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää perusteet Internetin rakenteesta, palveluista, arkkitehtuureista sekä yleisimmistä sovellusprotokollista. Teoria 2 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää tietoverkkojen toteutuksen haasteet sovellus-, kuljetus-, verkko- ja linkkikerroksilla sekä Internetissä toteutetut ratkaisut haasteisiin. Teoria 3 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää luotettavaan tiedonsiirtoon, reititykseen sekä kanavan jakamiseen liittyvät haasteet sekä niiden toteutukseen valitut ratkaisut Internetin eri kerrosten protokollissa. Analysaattorityö - Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii käyttämään yksinkertaisia protokollia sekä analysoimaan niiden generoimaa verkkoliikennettä. Ohjelmointityö - Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii alkeet verkko-ohjelmoinnista käyttäen UDP ja TCP protokollia sekä toteuttaa yksinkertaisen protokollan.

Esitiedot:

Kurssin suoritus 3 op laajuisena (Teoria 1 - 3 osiot) ei vaadi esitietoja. Kurssin laajempi suoritus vaatii esitiedoiksi ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä 4 op laajuisena, tai perustiedot ja -taidot seuraavista: Windows:in peruskäyttö, Internet, www-selaimet, virukset, tietojen kalastelu yms. Internetin uhkat, HTML sekä komentorivinkäyttöliittymän käyttö. Lisäksi (voi käydä samaan aikaan) ITKP102 Ohjelmointi 1 jos suorittaa 5op:n laajuisena.

Opetusmuodot:

Luennot, harjoitukset.

Suoritustavat:

Kontaktiopetuksena: Luennot, harjoitustöiden (4-5 op) ohjaukset, demot, välikokeet tai tentit

Itsenäisesti, ajankohdasta riippumatta: Luentotallenteet, demot, eTentti (1-3 op), harjoitustyöt (4-5 op)

Etänä suoritus itsenäisesti, ajankohdasta riippumatta, eTentti suoritetaan yliopistolla.

Kurssin työmäärä:

                           t/vko    Viikkoa   tun.yht
-----------------------------------------------------
Luennot                      4         8         32
Demotehtävät                 3         8         24
Kotona opiskelu              3         8         24
-----------------------------------------------------
Yhteensä (3op):             10                   80

-----------------------------------------------------
Analysaattorityö/kotona      3.5       8         28
-----------------------------------------------------
Yhteensä (1op):              3.5                 28

-----------------------------------------------------
Ohjelmointityö/ohjaukset     2         5         10  
Ohjelmointityö/kotona        2.5       8         20
-----------------------------------------------------
Yhteensä (1op):              4                   30 

Yhteensä 5op laajuisena:    17.5                138

Kirjallisuus: James F. Kurose ja Keith W. Ross, "Computer Networking: A Top-Down Approach Featuring the Internet". Andrew S. Tanenbaum, "Computer Networks".
Avainsanat: Internet, protokollat, HTTP, SMTP, FTP, TCP, UDP, IP, Ethernet.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/itkp104/2017

ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (3 op)

Jonne Itkonen (jonne.itkonen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Oliosuuntautuneesta suunnittelusta, toteutuksesta. Arkkitehtuurin perusteet. Yksityiskohtaisesta suunnittelua ja toteutusta. Esimerkkejä eri ohjelmointikielillä. Uudelleenkäytön keinoja. Mallit (patterns) apuna ohjelmistokehityksessä. UML-kuvauksen soveltaminen käytännössä.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
- Ymmärtää oliolähestymistavan käsitteistön ja erityispiirteet
- Osaa siirtyä analyysistä suunnitteluun ja suunnittelusta ohjelmointiin
- Osaa luoda sekä arkkitehtuurin että yksityiskohtaisen suunnitelman yksinkertaisille järjestelmille
- Tuntee arkkitehtuuri- ja (suunnittelu)mallien sekä hyvien suunnitteluperiaatteiden perusteet
- Osaa arvioida olemassa olevia suunnitelmia yo. suunnitteluperiaatteiden pohjalta
- Osaa soveltaa komponentteja arkkitehtuurin kuvauksen osana
- Tuntee perustekniikat käyttöliittymien ja olioiden pysyvyyden mallinnukseen oliopohjaisen järjestelmän osana
- Osaa soveltaa UML:ää yksinkertaisteen kuvaukseen
- Ymmärtää UML-kuvausten yhteyden toteutusympäristöön

Esitiedot:

TJTA113 Tietojärjestelmien kehittäminen tai vastaava (esim ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi), sekä ohjelmoinnin perusteet tai ITKP102 Ohjelmointi 1. Saman kevään aikana suoritettavaksi sopivat myös TIEP111 Ohjelmointi 2 - tai ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet.

Opetusmuodot:

Luennot ja harjoitukset.

Suoritustavat:

Tentti ja harjoitukset.

Kirjallisuus:

Luentomateriaali ja valittuja julkaisuja.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://itkp113.it.jyu.fi/

ITKA201 Algoritmit 1 (4 op)

Timo Männikkö (timo.j.mannikko(at)jyu.fi)

Sisältö: Algoritmit, perustietorakenteet, pino, jono, lista, binääripuu, verkot, raaka voima, osittaminen, taulukointi, ahne menetelmä, heuristiikat.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia algoritmeja. Opiskelija osaa valita algoritmeille sopivat tietorakenteet.
Esitiedot: ITKP102 Ohjelmointi 1.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset. Ei pakollista läsnäoloa.
Suoritustavat: Tentti.
Kurssin työmäärä: Luennot 4 h/vko, demoryhmät 2 h/vko, tehtävien ratkaiseminen ja itsenäinen opiskelu 9 h/vko. Yhteensä 105 h.
Kirjallisuus: Cormen, Leiserson, Rivest, Stein, "Introduction to Algorithms". Weiss, "Data Structures and Algorithm Analysis in Java". Goodrich, Tamassia, Goldwasser, "Data Structures and Algorithms in Java".

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~mannikko/algoritmit1/

ITKA203 Käyttöjärjestelmät, Johdanto käyttöjärjestelmien perusteisiin (4 - 5 op)

Paavo Nieminen (paavo.j.nieminen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Ohjauskäytänteet selviävät tarkemmin keväällä 2016. (Historiallisesti näyttää siltä, että laajempia ryhmäohjauksia ei ehkä kannattaisikaan pitää, vaan mieluummin henkilökohtaisia täsmätuokioita ohjaajan kanssa aina tarvittaessa.)

Sisältö:

Käyttöjärjestelmän rakenne ja periaatteet, rinnakkaisuus, ajoitus, muistin hallinta, oheislaitteiden hallinta, tiedostojärjestelmä.

Osaamistavoitteet:

Yksityiskohtaiset osaamistavoitteet, reaaliaikaisesti päivitetty: https://yousource.it.jyu.fi/itka203-kurssimateriaalikehitys/itka203-kurssimateriaali-avoin/blobs/master/osaamistavoitteet.txt

(Aiempi karkea yleiskuvaus: "Oppia tuntemaan käyttöjärjestelmän merkitys ja perustoiminnot. Oppia tuntemaan rinnakkaisuuden merkitys ja toteutus sekä tehtävien ajoitus. Oppia tuntemaan muistin hallinnan toteutustavat ja ongelmat. Oppia oheislaitteiden hallinta.")

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Käyttöjärjestelmän (KJ) merkitys
KJ:n perustoiminta
KJ:n perusrakenne
Keskeytysjärjestelmä
Rinnakkaisuus
Tehtävien ajoitus
Muistin hallinta
Oheislaitteiden hallinta
Tiedostojärjestelmä
Interaktiivinen tekstikuori
Kuoriskriptit
C-kieli

Esitiedot:

Ohjelmointi 1 ja Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri. Kurssi on toisen lukuvuoden kurssi.

Opetusmuodot: [Ei käännetty kuvausta.] [Not translated.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~nieminen/kj17/

ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet (4 - 5 op)

Toni Taipalus (toni.taipalus(at)jyu.fi)

Sisältö:

Tiedonhallinta, tietokannat ja tietokannanhallintajärjestelmät; käsitteellinen mallintaminen ja tietoarkkitehtuuri; relaatiomalli; SQL; normalisointi; tapahtumanhallinta; tietovarastointi; hajautus; tietokantaparadigmat.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:

osaa selittää tiedonhallintaan ja tietokannanhallintajärjestelmiin liittyvien keskeisten käsitteiden, periaatteiden ja toimintojen merkityksen
osaa soveltaa ER-mallia käsitteellisessä mallintamisessa ja ymmärtää mikä rooli käsitteellisillä malleilla on tietoarkkitehtuurissa
osaa soveltaa relaatiomallin käsitteitä ja transformoida ER-kaavion relaatiotietokannan kaavaksi
osaa soveltaa SQL:ää taulujen ja valtuutusten määrittämiseksi ja perusoperaatioiden (CRUD) suorittamiseksi
osaa normalisoida relaatiot neljänteen normaalimuotoon
osaa selittää tyypilliset samanaikaisten tapahtumien ongelmat, tapahtumalta vaaditut ominaisuudet, eristyvyystasot sekä lukitustavat ja niiden merkityksen tapahtumien ajoitukselle
osaa kuvailla tietovarastonnin periaatteet, arkkitehtuurin, toiminnot ja hyödyt sekä soveltaa tähti- ja lumihiutalemallia
osaa selittää tietokantoihin liittyviä rinnakkaisarkkitehtuureita ja hajautustekniikoita
tietää tiedonhallinnan ja tietokantojen uusista periaatteista ja paradigmoista ja osaa vertailla niitä perinteisiin malleihin.

Esitiedot:

Osaa luoda UML-luokkakaavion ja ymmärtää sen perusperiaatteen.
Perustiedot laitteistosta: suoritin, keskusmuisti, massamuisti.
Joukko-opin perusteet.

Opetusmuodot:

Luennot 34 h, demonstraatiot 12 h

Suoritustavat:

Tentti

Kurssin työmäärä:

Luennot 34 h; Demonstraatiotehtävien ratkaisu ja demonstraatioihin osallistuminen 6 vkk x 9 h = 54 h; tentti ja siihen valmistautuminen 45 h; yhteensä 133 h

Kirjallisuus:

TIM-luentomateriaali.
Elmasri R. & Navathe S. Fundamentals of Database Systems, Addison-Wesley.
McCreary, D. & Kelly, A. Making Sense of NoSQL, Manning.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tktl/itka204

ITKS452 Requirements engineering, Only for Kokkola Chydenius students, Spring 2018 (5 op)

Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Vain Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen opiskelijoille!

Only for Kokkola Chydenius students!

The course belongs to Faculty's eEducation-programme. The course is a network based course and students will be studing remotely. Guidelines are given in around March 14th, 2017. If you already have around five to seven (5-7) or more years work experience in requirements engineering work, contact Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger@jyu.fi).

Best regards,

- Anneli Heimbürger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)

March 8th, 2017

Sisältö:

This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides

an overview of different activities in the requirements development and management processes
explains how RE fits into a broader software or system engineering process
highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
provides an understanding of the main challenges in requirements engineering

The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well.

Osaamistavoitteet:

The learning outcomes of the course are:

students understand main activities of requirements engineering
students understand main components of requirements engineering
students can develop requirements
students can manage requirements
students can create vision and scope documents
students can create use cases documents
students can create software requirements specification documents
students understand multicultural communication issues in RE
students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.

Esitiedot:

ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.

Opetusmuodot:

The course is a network based course and students will be studing remotely.

Suoritustavat:

To complete the course succesfully accepted learning diary is needed.

Kurssin työmäärä:

5 cp x 26.7 h/cp = 133,5 h

Aikataulu:

Spring 2017

Kirjallisuus:

MANDATORY

Wiegers, K. and Beatty, J. 2013. Software Requirements. Microsoft Press. Redmond, Washington, USA. ISBN: 978-0-7356-7966-5 (e-Book available at JYU e-Library)

VOLUNTARY

Requirements Engineering Journal
Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
IEEE Software
IEEE Transactions on Software Engineering

Yhteystiedot:

Course superviser: Anneli Heimbürger, Senior Lecturer, D.Sc. (Tech.), University of Jyväskylä, Faculty of Information Technology, Email: anneli.a.heimburger@jyu.fi

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

ITKST45 Introduction to cyber conflict (5 op)

Rain Ottis (rain.ottis(at)ttu.ee)

Ajankohtaista:

Tätä kurssia ei voi suorittaa etäopintoina. There is no distance learning option on this course.

Please note that students of Master's Degree Programme in Cyber Security are prioritised if the course gets full.

Sisältö:

The course covers the following topics: key terms and definitions, actors in cyber conflict, cyber-attack as a policy option, and cyber espionage vs. cyber conflict. In addition a brief discussion on the law of armed conflict as it applies to cyberspace. Case studies in the course include Stuxnet, Estonia 2007, Russia-Georgia War, Operation Cast Lead, etc.

Opetusmuodot: [Ei käännetty kuvausta.]

Lectures, discussion, tabletop exercise.

Kurssin työmäärä: [Ei käännetty kuvausta.]

Students are required to write one research paper on an individually assigned topic and present it to the class.

The course includes a tabletop exercise, which requires students to form teams, analyse the game scenario, prepare their team strategy and execute it during the exercise.

There is assigned reading to approximately half the lectures.

Students are expected to actively participate in discussions.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://trac.cc.jyu.fi/projects/it/wiki/ITKST45

ITKST47 Advanced Anomaly Detection: Theory, Algorithms and Applications, Data analysis, data mining and anomaly detection II (5 op)

Ajankohtaista:

Remote lectures.

Sisältö:

In the first course (ITKST42), we introduced the concept of anomalies, provided motivation for anomaly detection and explored several real-world use cases of anomalies.

We overviewed different data types, including high-dimensional data, and provided methods for pre-processing of data. We explored the different categories of anomaly detection and the different types of anomalies and presented methods for evaluation of anomaly detection methods.

We surveyed nearest neighbors based techniques and clustering based techniques techniques for anomaly detection and explored the theory behind each technique, its different categories, the pros and cons, demos and practice.

In this course (ITKST47), we will survey different techniques for advanced anomaly detection. For example, classification based techniques, statistical based techniques and spectral based techniques.

For each technique, we will explore the theory behind it, its different categories, the pros and cons, demos and practice.

We will have two mandatory assignments. The final assignment will be a Cyber Ware Game competition, where the students will implement the learnt methods to detect viruses and malwares.

Esitiedot:

Anomaly Detection: Theory, Algorithms and applications - ITKST42

Basic Matlab programing

Suoritustavat:

We will have two mandatory assignments.

A mid-course assignment (25% of the final grade)

A final assignment (75% of the final grade)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~gidavid/ITKST47_Advanced_Anomaly_Detection/

ITKST50 Secure Systems Design (4 - 5 op)

Ivan Flechais

Hadi Ghanbari (hadi.ghanbari(at)jyu.fi)

Sisältö:

Capability in the design of systems that meet security goals is an increasingly important skill. This course explores how cost-effective solutions to security needs can be achieved by following well-established architectural practices and detailed security principles. Central to these considerations is meeting the requirements with established solutions, and striking a balance between security and other system requirements.

Course Content Outline

- Managing Security

Enterprise business strategies
Promoting security
Information security policy

- Security Requirements

Motivation for security requirements
Security requirements artefacts
Specifying security requirements

- Security Design Process

Business continuity
Principles of security design
AEGIS design methodology

- Security Architectures

Security design patterns
Platform and channel security components
Enterprise security architectures

- Designing Access Control

Security and access control
Access control policy
Security policy models

- Designing Secure Systems

Security standards
Security decision-making
Design principles
Architecture principles
Security vs other architectural goals

Osaamistavoitteet:

At the end of the course, students will:

know the strengths and weaknesses of different security design techniques
apply a security design process
identify security requirements,
specify a cost-effective solution to security requirements, and
reason critically about security design.

Esitiedot:

A good understanding of the basic principles of information security, as well as some awareness of different security technologies.

Opetusmuodot:

Intensive course. Lectures and demos.

Suoritustavat:

Coursework assignment.

Yhteystiedot:

Ivan Flechais

ivan.flechais@cs.ox.ac.uk

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://koppa.jyu.fi/en/courses/198714

KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (3 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Tämä on esseekurssi, mutta on mahdollisuus suorittaa tätä kurssia lukupiirissä syksyllä 2016 (loka-marras-joulukuu) sen sijaan, että kirjoitat esseettä. Lukupiiriin mahtuu vain 16 opiskelijaa. Jos kiinnostaa, lähetä sähköpostia kursin opettajalle (rebekah.rousi@jyu.fi) ilmoitauttumaan 28.10.2016 menessä.

Sisältö:

Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit) tai lukupiiri (max. 16 opiskelijaa). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.

Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Rebekah Rousille (rebekah.rousi@jyu.fi).

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet ymmärtää ja hyödyntää ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä kognitiotieteellisiä käsitteitä sekä ongelmanasetteluja.

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Kognitioteiteen historia
Kognitiotieteiden diskursit
Kognitiotieteiden kriittisia teorioita
Kognitiotieteiden pääteoreetikot

Opetusmuodot:

[Ei käännetty kuvausta.] [Not translated.]

Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede (TAI Thagardin Mind) + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.

Suoritustavat:

Essee (5-10s.)

Kurssin työmäärä: [Ei käännetty kuvausta.]

Reading all of the below mentioned literature and demonstrating acquired knowledge in the submitted essay.

Kirjallisuus:

Saariluoma, P., Kamppinen, M. & Hautamäki, A. (toim). (2002). Moderni Kognitiotiede.

TAI

Thagard, P. (2005). Mind : introduction to cognitive science. Cambridge: MIT Press.

Artikkelit (jos ei löytyy yliopiston verkosta tai Google Scholarista pyytä opettajalta):

KOGNITIOTIETEEN HISTORIA

Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates, Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.

Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

MUISTI

Baddeley A. D., Logie, R. H. 1999. Working Memory: the multiple-component model. In A. Miyake & P. Shah, Models of Working Memory. Cambridge: Cambridge University Press, pp. 28-61.

Ericsson, K.A. & Kintsch, W. 1992. Memory in Comprehension and problem-solving – A long-term working memory. Institute of Cognitive Science Publication 91-13, *** PAGES 1-19***

TEKO ÄLY

Turing A. M. 1950. Computing Machinery and Intelligence. Mind, 59, 433-460.

Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine,11(4): 26-36.

Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.

Searle J. R. 1980. Minds, Brains, and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3(3), 417-457.

KOGNITIIVINEN KAPASITEETTI, PROSESSOINTI JA KÄYTTÄYTYMINEN

Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Newell A., Simon H. A. 1976 Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19(3), 113-126.

Chomsky N. 1959. A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior. Language, 35(1), 26-58.

KÄYTTÄJÄKOKEMUS JA KÄYTETTÄVYYS

Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems, CHI’09, 719- 728.

Hassenzahl, M., & Tractinsky, N. (2006). User experience-a research agenda. Behaviour & information technology, 25(2), 91-97.

Hassenzahl, M., Diefenbach, S., & Göritz, A. (2010). Needs, affect, and interactive products–Facets of user experience. Interacting with computers, 22(5), 353-362.

Nielsen, J. (1994, April). Usability inspection methods. In Conference companion on Human factors in computing systems (pp. 413-414). ACM.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Seminaarit järjestetään pääsääntöisesti etänä. Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi etäseminaareihin osallistumista varten.

Seminaarit pyritään järjestämään pääsääntöisesti jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina (syyskuu 2016 - toukokuu 2017).

Kevään 2017 seminaarit:

To 26.1. klo 14:15 - 15:45 (sovitaan kevään esitysaikataulut)

Pe 24.2. klo 15:00 - 16:00

Ma 27.3. klo 14:15- 15:45

To 27.4. klo 14:15- 15:45

To 18.5. klo 14:15- 15:45 (poikkeus)

Sisältö:

Seminaarin tavoitteena on tukea opiskelijoiden pro gradu -tutkimusprosessia. Graduseminaarissa käydään yhdessä läpi opiskelijoiden gradututkimuksia. Suoritukseen vaaditaan 6 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä, sekä toisen opiskelijan työn opponointi.

Osaamistavoitteet:

Seminaarityöskentelyn pohjalta opiskelija kykenee laatimaan tutkimuksestaan asiallisen kirjallisen ja suullisen esitelmän sekä vastaamaan tutkimusta koskeviin kriittisiin kysymyksiin ja kommentteihin.

Opetusmuodot: Seminaarityöskentely

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Seminaarit järjestetään pääsääntöisesti etänä. Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi etäseminaareihin osallistumista varten.

Seminaarit pyritään järjestämään pääsääntöisesti jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina (syyskuu 2017 - toukokuu 2018).

Kevään 2018 seminaarit:

To 25.1. klo 14:15 - 15:45 (sovitaan kevään esitysaikataulut)

To 22.2. klo 14:15 - 15:45

To 29.3. klo 14:15 - 15:45

To 19.4. klo 14:15 - 15:45 (poikkeus)

To 31.5. klo 14:15 - 15:45

Sisältö:

Seminaarin tavoitteena on tukea opiskelijoiden pro gradu -tutkimusprosessia. Graduseminaarissa käydään yhdessä läpi opiskelijoiden gradututkimuksia sekä annetaan vertaistukea ja ryhmäohjausta.

Suoritukseen vaaditaan vähintään 6 osallistumiskertaa, vähintään yksi hyväksytty seminaariesitelmä ja lyhyt tutkimussuunnitelma kirjallisena, sekä toisen opiskelijan työn opponointi.

Osaamistavoitteet: Seminaarityöskentelyn pohjalta opiskelija kykenee laatimaan tutkimuksestaan asiallisen kirjallisen ja suullisen esitelmän sekä vastaamaan tutkimusta koskeviin kriittisiin kysymyksiin ja kommentteihin.
Opetusmuodot: Seminaarityöskentely
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS395 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS395 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Sisältö:

Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukukausi (1-2). Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi, rebekah.rousi@jyu.fi tai pertti.saariluoma@jyu.fi. Harjoittelu on tarkoitettu kognitiotieteen pääaineopiskelijoille.

Osaamistavoitteet:

Harjoittelun päätteeksi opiskelijalla on kokemusta pitkäjänteisestä laboratoriotutkimustyöstä. Hänellä on ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja ihminen-teknologia-vuorovaikutus-alan tutkimuksesta, sekä valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen.

Esitiedot:

Esitietovaatimuksina kurssit KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (tai KOGS404 Empirical research methods) ja KOGS524 Käyttäjätutkimus, tai aiempaa kokemusta tutkimusavustajan tehtävistä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Sisältö: Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukukausi (1-2). Ota yhteyttä kurssin vetäjiin. Harjoittelu on tarkoitettu kognitiotieteen pääaineopiskelijoille.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun päätteeksi opiskelijalla on kokemusta pitkäjänteisestä laboratoriotutkimustyöstä. Hänellä on ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja ihminen-teknologia-vuorovaikutus-alan tutkimuksesta, sekä valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen.
Esitiedot: KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät ja KOGS524 Käyttäjätutkimus tai KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu, tai aiempaa kokemusta tutkimusavustajan tehtävistä.
Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö:

Kurssilla käydään läpi kognitiotieteen keskeisiä käsitteitä ja kysymyksenasetteluja.

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet hyödyntää kognitiotieteellisiä käsitteitä ja teorioita tulevissa kognitiotieteen opinnoissa.

Suoritustavat:

Esseesuoritus. 5-10 sivun teksti kognitiotieteellisestä kysymyksestä pohjautuen kurssikirjaan ja vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevään artikkeliin. Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujalan arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).

Kirjallisuus:

Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science. 2nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press.

TAI

Frankish, K. & Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science. New York, NY: Cambridge University Press.

Artikkelit (saatavilla vapaasti yliopiston verkosta):

Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.

Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.

Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine, 11(4): 26-36.

Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research – What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11(12), 12-23.

Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems, CHI’09, 719- 728.

Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47–89). New York: Academic Press.

Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.

Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö: Kurssilla käydään läpi kognitiotieteen keskeisiä käsitteitä ja kysymyksenasetteluja.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet hyödyntää kognitiotieteellisiä käsitteitä ja teorioita tulevissa kognitiotieteen opinnoissa.
Suoritustavat:

Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science. 2nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press. TAI Frankish, K. , Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science. New York, NY: Cambridge University Press. Artikkelit (saatavilla vapaasti yliopiston verkosta):

Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.

Baddeley A. D., Hitch G. (1974). Working memory. In G.H. Bower (Ed.), The Psychology of Learning and Motivation: Advances in Research and Theory (Vol. 8, pp. 47–89). New York: Academic Press.

Carroll J. M. (1997). Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.

Clark, A. (2013). Whatever next? Predictive brains, situated agents, and the future of cognitive science. Behavioral and Brain Sciences, 36(3), 181-204.

Dennett D. C. (1984). Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, Machines and Evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.

Ericsson K. A. & Kintsch W. (1994). Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.

Ericsson K. A. & Simon H. A. (1980). Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.

Gero J. S. (1990). Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine, 11(4), 26-36.

Lake, B., Ullman, T., Tenenbaum, J., & Gershman, S. (2016). Building Machines That Learn and Think Like People. Behavioral and Brain Sciences, 1-101.

Law, E. L. C., Roto, V., Hassenzahl, M., Vermeeren, A. P., & Kort, J. (2009). Understanding, scoping and defining user experience: a survey approach. In Proceedings of the SIGCHI Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI'09, pp. 719-728). ACM.

Miller G. A. (1994). The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)

Newell A., Simon H. A. (1961). Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.

Norman D. A. (1986). Cognitive Engineering. In D. A. Norman and S. W. Draper (Eds.) User Centered System Design: New Perspectives on Human-Computer Interaction (31-61). Hillsdale, N.J.: Lawrence Erlbaum Associates.

Searle J. R. (1990). Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, 26-31.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.

[Tarkat tiedot]

KOGS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

[Tarkat tiedot]

KOGS520 Käyttäjäpsykologia (6 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Kurssin luentojen aiheet ilmoitetaan ennen kurssin alkamista.

Sisältö:

Kurssilla käydään läpi ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologisia näkökulmia sekä näiden varassa tapahtuvaa työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelua. Kurssin keskeiset kysymykset ovat:

Miten ihminen tulisi kuvata, jotta hänen ominaisuuksiensa pohjalta olisi mahdollista suunnitella käyttäjän huomioivia työskentely- ja käyttöympäristöjä?
Millaiset psykologiset prosessit ovat merkitseviä ja millaisten kysymysten ratkaisemisessa ne ovat tärkeitä?
Miten huomioida käyttäjäpsykologinen tieto työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelussa?

Näitä ongelmia käsitellään kurssin alussa järjestettävien luentojen sekä luentojen jälkeen toteutettavien kirjallisten harjoitustöiden avulla.

Osaamistavoitteet:

Kurssin kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva siitä, millaista tietoa käyttäjäpsykologia voi antaa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen suunnittelulle. Tämän ansiosta opiskelijalle kehittyy kyky huomioida suunnittelutyön kannalta keskeiset käyttäjäpsykologiset kysymykset.

Opetusmuodot:

Luennot ja harjoitustyö (kirjallisuuskatsaus).

Suoritustavat:

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja seminaareihin ja kirjoittamalla kurssisuorituksena kirjallisuuskatsaus annetusta käyttäjäpsykologisesti tärkeästä aiheesta. Aiheet valitaan luentojen teemoihin liittyen, ja niitä käydään läpi kurssin seminaareissa.

Kirjallisuus:

Kurssin tueksi voi lukea seuraavia kirjoja. Lisäksi kurssin kirjallisen työn kirjallinen materiaali sovitaan työkohtaisesti aiheen perusteella.

Saariluoma, P. 2004. Käyttäjäpsykologia - Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa. WSOY.

Saariluoma, Kujala, et al. 2010. Ihminen ja teknologia - Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu. Teknologiateollisuus.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Sisältö:

Kurssilla tentitään käyttäjän näkökulmasta toimivan web-suunnittelun perusperiaatteita käsittelevät teokset.

Kurssikirjallisuus:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

Osaamistavoitteet:

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteltuja heuristiikkoja helppokäyttöisten web- sivujen suunnittelua varten.

Suoritustavat:

Kirjatentti.

Kirjallisuus:

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.).

Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen(at)jyu.fi)

Sisältö: Kurssilla tentitään käyttäjän näkökulmasta toimivan web-suunnittelun perusperiaatteita käsittelevät teokset. Kurssikirjallisuus: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.). JA Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteltuja heuristiikkoja helppokäyttöisten web- sivujen suunnittelua varten.
Suoritustavat: Kirjatentti.
Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun (Don't Make Me Think: A Common Sense Approach to Web Usability.), ja Garrett, J.J. (2011). The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web and Beyond.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö:

HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS532 KOGNITIOTIETEEN KLASSIKKOTEOKSET, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.

Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.

1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28

Pyydä kopioita osoitteesta tuomo.kujala@jyu.fi

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista ja mahdollisuus arvioida nykypäivän keskusteluja historiallisia taustoja vasten.

Suoritustavat:

Kirjallisuustentti tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö:

Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.

1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon , A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy , P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor , Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28.

Pyydä kopioita kurssin vetäjältä (tuomo.kujala@jyu.fi).

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista ja mahdollisuus arvioida nykypäivän keskusteluja historiallisia taustoja vasten.
Suoritustavat: Kirjallisuustentti tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS536 Cognitive Modeling (5 op)

Tuomo Kujala (tuomo.kujala(at)jyu.fi)

Sisältö:

This course explores the principles of cognition and intelligence in human beings and machines, focusing on how to build computational models that, in essence, think and act like people. The course reviews existing frameworks for such models, studies model development within one particular framework, and discusses how models can be employed in real-world domains.

Osaamistavoitteet:

The course objectives are to:

review existing frameworks for modeling human cognition, including broad categories of symbolic, connectionist, and hybrid frameworks;
study a particular framework in the context of illustrative psychological domains (e.g., memory, attention, language);
build running simulation models of cognition and performance using this framework;
explore how such models can be employed in real-world application domains such as intelligent tutoring and driving.

As learning outcomes, students completing this course should be able to:

describe existing frameworks for modeling human cognition;
use an existing computational framework to build running simulation models of cognition and performance;
describe how such models can be employed in real-world application domains.

Ilmoittautuminen:

Please sign up for one demo group.

Opetusmuodot:

Video lectures (by Fulbright Professor Dario Salvucci), demos, readings

Students will use the open-source ACT-R system for development of models. All software used in the course will be distributed by the instructor.

Please note that students with or without computer programming experience are welcome in the course; materials will be adapted to suit a broad audience from different areas of study.

Suoritustavat:

Independent study of the video lectures is expected. Demos and homework will build on topics discussed in the videos. The course grade will be determined from a final exam at the end of the course.

Kirjallisuus:

There is no assigned textbook for this course. Readings will come from several sources including academic papers and electronic resources (e.g., web tutorials).

Yhteystiedot:

Course coordinator: tuomo.kujala@jyu.fi <tuomo.kujala@jyu.fi>

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGS550 Life-Based Service Design (5 op)

Laura Mononen (laura.m.mononen(at)jyu.fi)

Rebekah Rousi (rebekahrousi(at)gmail.com)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

Ajankohtaista: [Ei käännetty kuvausta.]

Sisältö:

Life-based service design on varhaisen vaiheen palvelusuunnittelua koskeva kurssi, jolla opetetaan life-based service design -ajattelun käyttämistä palvelukonseptisuunnittelussa. Kurssi on ongelmapohjainen ja perustuu valmistaviin luentoihin sekä ohjattuihin harjoitustöihin. Kurssin aikana toteutetaan palvelukonseptisuunnitelma, joka raportoidaan loppuseminaarissa. Työ toteutetaan vaiheittain ja jokaisen vaiheen ongelmanasetteluista sekä loppupäätelmistä keskustellaan ohjaajan kanssa. Varsinainen palvelusuunnitelma esitellään loppuseminaarissa.

Osaamistavoitteet:

Kurssin jälkeen opiskelijalla on kyky suunnitella ja toteuttaa konkreettinen palveluratkaisu hyödyntäen Life-Based Design -lähestymistapaa.

Kirjallisuus:

Leikas, J. (2009). <span class="subfieldData">Life-based design : a holistic approach to designing human-technology interaction</span>. Espoo: VTT. Available at: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2009/P726.pdf

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGJ201 Jatko-opintoseminaari (3 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

KOGJ201 Jatko-opintoseminaari (3 op)

Pertti Saariluoma (psaariluoma(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TIEP111 Ohjelmointi 2, 2017 (8 op)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Sisältö: Sisältö: Java-kieli, ohjelmansuunnittelun ja olio-ohjelmoinnin periaatteita, ohjelman testaaminen. Rekursio.
Osaamistavoitteet: Oppia ymmärtämään oliopohjaisen ohjelmoinnin perusteet. Kyky tuottaa pieniä/keskikokoisia oliopohjaisia ohjelmia. Samoin tavoitteena on "testaus ensin" (TDD) ajatuksen sisäistäminen. Kyky suunnitella ja toteuttaa graafinen käyttöliittymä.
Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Pienen ohjelman suunnittelu
Yksinkertaisen algoritmien suunnittelu
Pöytätestaus, TDD
Java -kielen perusteet
Metodien suunnittelu ja testaaminen
Luokkien suunnittelu ja testaaminen
Rekursio
Ohjelman kasaaminen
Debuggerin käyttö
Graafisen käyttöliittymän suunnittelu ja ohjelmointi

Esitiedot:

Ohjelmointi 1. tai vastaava.

Opetusmuodot: Luennot, demot, pääteohjaukset, harjoitustyö. InSitu.
Suoritustavat: Välikoe, demot, harjoitustyö.
Kurssin työmäärä:

Kurssin vaatima työmäärä:

                 t/vko  Viikkoa  tun.yht
-----------------------------------------
Luennot              4     13     52
Demojen palautus     2     12     24
Demoja kotona        5     12     60
Pääteohjaukset       2      4      8
Harjoitustyö                      56
-----------------------------------------
Yhteensä:         15.5     13    200

Kirjallisuus: Java-kirjallisuus. Mm. Java-ohjelmointi
Avainsanat: ohjelmointi, Java, olio, luokka, polymorfismi, perintä, taulukko, silmukka, muuttuja, testaus, pariohjelmointi, TDD

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj2/2017k/koti

TIEP112 Ohjelmointi 2, C++, 2017 (1 op)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Ohjelmointi 2 -kurssin keskeisen sisällön asiat C/C++ -kielillä.

Osaamistavoitteet: Oppia tekemään Ohjelmointi 2-kurssia vastaavat asiat C/C++ -kielillä.
Esitiedot: Ohjelmointi 2
Opetusmuodot: Luennot, demot, pääteohjaukset.
Suoritustavat: Demot vähintään 60%.
Kirjallisuus: Olio-ohjelmointi ja C++
Avainsanat: C++

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj2/cpp/TIEP112

TIEP113 Ohjelmointi 2, JSP, 2017 (1 op)

Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen(at)jyu.fi)

Sisältö: Ohjelmointi 2 kurssin tietojen soveltaminen WWW-ohjelmointiin. Erityisesti JSP (Java Server Pages).
Osaamistavoitteet: Oppia soveltamaan Ohjelmointi 2-kurssilla opittuja asioita WWW-käyttöliittymän ohjelmoinnissa.
Esitiedot: Ohjelmointi 2
Opetusmuodot:

Luentovideoiden katsominen, pääteohjaukset, harjoitustyö.

Suoritustavat: Pääteohjaukset, oman harjoitustyön jonkin kohdan toteuttaminen WWW-pohjaiseksi.
Kirjallisuus: Ohjelmaesimerkit

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj2/jsp/TIEP113

TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan (3 op)

Jonne Itkonen (jonne.itkonen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Opintojaksolla tarkastellaan tietotekniikan yleistä kehityshistoriaa (history of computing) 1900-luvun jälkipuoliskolla sekä tietotekniikan opinnoille keskeisten teemojen (tietoverkkotekniikka, ohjelmistokehitys, ohjelmointikielet, tietokoneella ratkaistavissa olevat ongelmat) perusteita ja lähtökohtia. Lisäksi tutustutaan joukkoon alan ydinjulkaisuja em. aihepiireistä.

Osaamistavoitteet:

Opiskelija tuntee tietotekniikan modernin kehityshistorian keskeiset etapit ja osaa liittää ne yleiseen teknologis-yhteiskunnallisen kehitykseen. Opiskelija omaa käsityksen tietotekniikan tutkimus- ja kehitystyötä kuvaavista julkaisuista ja niiden merkityksestä alan kehitykselle. Opiskelija pystyy tarkastelemaan valitsemastaan aiheesta sen täsmällistä historiallista, teknologista ja yhteiskunnallista kehitystä.

Valintamenettely:

Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan tai matemaattisten tieteiden ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijoita ja muiden pääaineiden opiskelijoita hyväksytään opintojaksolle rajoitetusti.

Opetusmuodot:

luennot

Suoritustavat:

Tarkennetaan myöhemmin. Ajankohtaiset tiedot Korpissa ja kurssin kotisivulla (linkki tulee Korppiin).

Kurssin työmäärä:

3 op:n mukainen koostuen luentojen lisäksi myös kotona tapahtuvasta luentoihin ja tenttiin valmistautumisesta.

Kirjallisuus:

Luentoja tukevaa kirjallisuutta:

Paul E. Ceruzzi: "A History of Modern Computing, 2nd Edition", The MIT Press, 2003
Michael R. Williams: "A History of Computing Technology, 2nd Edition", IEEE Computer Society, 1997

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://tiep115.it.jyu.fi/

TIEP181 Johdatus tietokoneavusteiseen matematiikkaan (1 - 4 op)

Sanna Mönkölä (sanna.monkola(at)jyu.fi)

Jari Toivanen (jari.a.toivanen(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Kurssilla käytetään Matlab-ohjelmistoa, joka kannattaa hankkia IT-palveluiden ohjelmistonvälityksestä. Yliopiston verkon ulkopuolella on mahdollista käyttää Matlabia VPN-yhteyden avulla tai käyttää Matlabin sijasta GNU Octavea.

Sisältö:

Harjoituksissa tutustutaan matemaattiseen ongelmanratkaisuun tietokoneluokassa Matlab/Octave-ohjelmiston avulla. Tällä kurssilla keskitytään pääasiassa lineaarisen algebran ja geometrian aihepiiriin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen tietokoneella tapahtuvana laskentana.

Osaamistavoitteet:

Tavoitteena on oppia käyttämään tietokonetta matemaattisessa ongelmanratkaisussa sekä tukea matematiikan (pääasiassa lineaarialgebran) kurssien sisältöjen omaksumista. Kurssin suorittaminen antaa hyviä lisävalmiuksia algoritmien ohjelmalliseen toteutukseen kursseja TIEA381 Numeeriset menetelmät ja MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria varten.

Esitiedot:

Esitietovaatimuksena on matriisi-matriisi-kertolaskun osaaminen kynällä ja paperilla (käytännössä lineaarialgebran ja matriisilaskennan alkeet, jotka on voinut oppia esimerkiksi kurssilla MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 tai MATP152 Approbatur 1A). Mikäli ei ole ohjelmointikokemusta tai aiempaa kokemusta MATLABin käytöstä, niin suositellaan samanaikaisesti suoritettavaksi esim. FYSY115 Johdatus Matlabin käyttöön tai ITKP102 Ohjelmointi 1.

Opetusmuodot:

Kurssi koostuu tietokoneluokassa tehtävistä harjoituksista, joissa ohjelmistona käytetään pääasiassa Matlabia.

Suoritustavat:

Aktiivinen osallistuminen tietokoneluokassa tehtäviin harjoituksiin ja mahdolliset lisätehtävät. Arvostelu tapahtuu asteikolla hyväksytty/hylätty. Kurssista saatava opintopistemäärä riippuu osallistumisaktiivisuudesta harjoituksiin ja tehtävien tekemiseen. Harjoituksissa arvioidaan läsnäolo ja osallistuminen. Osallistumalla aktiivisesti 70 % harjoituksista ja tekemällä mahdolliset annetut lisätehtävät on mahdollista tehdä 3 op suoritus. Lisäksi mahdollista saada 1 op tekemällä pienimuotoinen harjoitustyö.

Kirjallisuus:

Suositeltavaa oheismateriaalia ovat esimerkiksi Cleve Molerin kirjat Experiments with MATLAB ja Numerical Computing with MATLAB.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://optima.cc.jyu.fi/

TIEA211 Algoritmit 2 (4 op)

Timo Männikkö (timo.j.mannikko(at)jyu.fi)

Sisältö: Algoritmin analysointi, prioriteettijono, hajautus, puurakenteet, joukot, rekursio, ositus, ahne menetelmä, taulukointi, peruutus, rajoitehaku, paikallinen etsintä, heuristiikat, NP-täydellisyys.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa algoritmien suunnittelumenetelmiä. Opiskelija osaa valita algoritmeille sopivat tietorakenteet. Opiskelija osaa analysoida yksinkertaisten algoritmien aikavaativuutta.
Esitiedot: ITKP102 Ohjelmointi 1, ITKA201 Algoritmit 1.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö. Ei pakollista läsnäoloa.
Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö.
Kurssin työmäärä: Luennot 4 h/vko, demoryhmät 2 h/vko, tehtävien ratkaiseminen ja itsenäinen opiskelu 9 h/vko. Yhteensä 105 h.
Kirjallisuus: Cormen, Leiserson, Rivest, Stein, "Introduction to Algorithms". Weiss, "Data Structures and Algorithm Analysis in Java". Goodrich, Tamassia, Goldwasser, "Data Structures and Algorithms in Java".

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~mannikko/algoritmit2/

TIEA218 Web-sovellukset (5 op)

Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Kurssi on suoritettavissa etäopiskeluna kunhan vain noudattaa kurssin aikataulua. Tarkemmat ohjeet ovat kurssin kotisivulla.

Sisältö:

Kurssilla opitaan tuottamaan web-sovelluksia kaikkiin mahdollisiin selainympäristöihin (työpöytä, mobiililaitteet, tabletit jne.) käyttäen erilaisia WWW-tekniikoita kuten HTML5, CSS, DOM ja Javascript. Samalla opitaan perusteet graafisten käyttöliittymien ohjelmoinnista.

Esitiedot:

Kurssi edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa. Pakollisia esitietoja ovat ohjelmointi 2 -kurssi ja jokin tietokantakurssi. Erittäin suositeltavia esitietoja ovat olio-ohjelmointi ja XML-kurssit.

Opetusmuodot:

Verkkovideoluennot, verkkokeskustelu, pääteohjaukset, viikkotehtävät

Suoritustavat:

Pakolliset viikkotehtävät. Kurssilla ei ole tenttiä.

Kurssin työmäärä:

Kurssi on erittäin työläs (vrt. Ohjelmointi 2 -kurssi tai GKO). Kurssin suorittaminen vaatii n. 140 tunnin työpanosta, joka jakaantuu viikottaiseen tehtävien tekemiseen ja materiaalien katsomiseen ja lukemiseen (10-12 h per viikko).

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://appro.mit.jyu.fi/web-sovellukset/

TIES453 Introduction to Agent Technologies (5 op)

Vagan Terziyan (vagan.terziyan(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

<font size="2">The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems. Intelligent software agents are such self-managed (autonomic) software entities that are capable to carry out some goal-driven and knowledge-based behavioral activities on behalf of a user or some other software application, which created it. This theory-oriented course reviews appropriate AI methods and technologies needed to enable intelligent agents. It provides knowledge about autonomous intelligent agents, agent technologies, mobility of agents, agent platforms, multi-agent systems, agent communication, agent coordination, agent negotiation, agent intelligence, agent-based industrial applications and systems.</font>

Sisältö:

TIES-453: Introduction to Agent Technologies (5 ECTS)

Course Summary:

The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems. Intelligent software agents are such self-managed (autonomic) software entities that are capable to carry out some goal-driven and knowledge-based behavioral activities on behalf of a user or some other software application, which created it. This theory-oriented part of the course reviews appropriate AI methods and technologies needed to enable intelligent agents. The course is lectured in English.

There is also another more programming oriented course TIES454 (as the natural continuation of this one) which focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. Technical students will get a hands-on experience and program with an agent platform.

Main Content Components

The course provides knowledge about autonomous intelligent agents, agent technologies, mobility of agents, agent platforms, multi-agent systems, agent communication, agent coordination, agent negotiation, agent intelligence, semantic modelling of agents, agent-based industrial applications and systems.

Course-Related Context and Motivation:

According to http://www.agentbuilder.com/Documentation/whyAgents.html:

“The next wave of technological innovation must integrate linked organizations and multiple application platforms. Developers must construct unified information management systems that use the World Wide Web and advanced software technologies. Software agents, one of the most exciting new developments in computer software technology, can be used to quickly and easily build integrated enterprise systems. The idea of having a software agent that can perform complex tasks on our behalf is intuitively appealing. The natural next step is to use multiple software agents that communicate and cooperate with each other to solve complex problems and implement complex systems. Software agents provide a powerful new method for implementing these next-generation information systems.”

An agent (aka software robot) is simply another kind of software abstraction in the same way that methods, functions, and objects are software abstractions. An object is a high-level abstraction that describes methods and attributes of a software component. An agent, however, is an extremely high-level software abstraction which provides a convenient and powerful way to describe a complex software entity. Rather than being defined in terms of methods and attributes, an agent is defined in terms of its autonomic behavior. This is important because programming an agent-based system is primarily a matter of specifying agent behavior instead of identifying classes, methods and attributes. It is much easier and more natural to specify behavior than to write code. Software agents, like people, can be most useful when they work with other software agents in performing a task. A collection of software agents that communicate and cooperate with each other is called an agency or a Multi-Agent System (MAS). System designers using agents must consider the capabilities of each individual agent and how multiple agents can work together. Agents in MAS need to communicate with each other and must have the capability of working together to achieve a common set of goals. Agents provide a new way of managing complexity of software systems because they provide a new relatively simple way of describing a complex system or process in terms of agent-mediated processes. Agents and agent technologies are well-suited for use in applications that involve distributed computation (also reasoning) or communication between components, sensing or monitoring of the environment, or autonomous operation. Agent-based approaches are very popular in Web applications and in applications that require distributed, concurrent processing capabilities. Autonomous agents are capable of operating without user input or intervention being an excellent tool for plant and process automation, workflow management, robotics, etc. [http://www.agentbuilder.com/Documentation/whyAgents.html, November 15, 2011].

Relation of the course with Master Programs of the MIT Department:

Master Program on Web Intelligence and Service Engineering is a natural place for such course because the Program Mission summarized as “Everything-as-a-Service Engineering” and requires the Agent Technologies to enable self-management (to address the following objectives: how to design products, services and systems so that they will be capable of automatic real-time discovery, query and utilization of external data and capabilities for better meeting their design objectives and how to make them self-aware, context-aware and capable of self-configuration, self-optimization, self-protection and self-healing while adapting their design objectives in real time to changing execution environments. Learning outcomes of this course are assumed to be an input to several other courses of the WISE program (e.g., Semantic Web and Ontology Engineering; SOA and Cloud Computing; Agent Technology for Developers; Everything-to-Everything Interfaces; Big Data Engineering).

Among other Master programs the closest one is Software Engineering (or similar) program as the course provides useful high-level software abstraction (behavior vs. classes and methods) and a tool to design complex software systems.

The course is also suitable for the Data Analysis (or similar) program as the course provides the framework for autonomic and parallel processing of data in the Web.

The course is also suitable for the Cyber Security (or similar) Master Program as the agent technologies provide new sophisticated security threats and concerns but in the same time can be utilized to design systems with autonomic self-protection behavior.

Being naturally autonomic and very flexible computational systems, agents and agent technologies are useful subject to study in various fields of computing and decision support within appropriate master programs.

Opetusmuodot:

Lectures

Suoritustavat:

Mandatory is the theoretical part of the course and its assignment resulting in 5 ECTS credits.

In order to receive 10 credits, the student has to participate in the practical course TIES454

Yhteystiedot:

In case of general questions about this course or questions about the theoretical part, contact prof. Vagan Terziyan : vagan.terziyan@jyu.fi.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://www.mit.jyu.fi/ai/vagan/ties453.html

TIES454 Agent Technologies for Developers (5 op)

Michael Cochez (michaelcochez(at)gmail.com)

Sisältö:

The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems.

The practice-oriented course focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. Technical students will get a hands-on experience and program an agent platform. This platform will then be used to solve a problem in a distributed way using agent intelligence.

The course is lectured in English.

Esitiedot:

Students are expected to attend TIES453 simultaneously with this course. The timetables are synchronized.

Students who have earlier followed TIES433 (Design of Agent-based Systems) and received only five credits, can attend this course as well.

Opetusmuodot:

Demos in a computer class and feedback sessions during which students show their results.

Suoritustavat:

In order to receive credits for this course, the students must actively work in the group work and be able to present their results during the feedback sessions. On successfull completion, five credits are awarded.

Yhteystiedot:

For questions about the practical part of the course, please find contact details from http://users.jyu.fi/~miselico/teaching/TIES454

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://users.jyu.fi/~miselico/teaching/TIES454

TJTA104 Ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus, Käyttäjälähtöisen sovellussuunnittelun perusteet (5 op)

Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Polkuavain videoluentoihin: tieto987

Huom! Kevätlukukaudella 2017 kurssi järjestetään pääasiassa verkkokurssina (ks. tarkemmat tiedot kurssiaikataulusta kurssin kotisivuilta).

Sisältö:

Kurssilla käydään läpi lähestymistapoja, joilla ihminen voidaan ja tulee huomioida tietojärjestelmiä ja muita teknologioita suunniteltaessa. Kurssilla käsitellään lisäksi käyttöliittymien suunnittelua ja toteutusta käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Käyttöliittymäsuunnittelua lähestytään ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen, käytettävyystutkimuksen menetelmien ja visuaalisen suunnittelun näkökulmista, joita havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla.

Osaamistavoitteet:

Ihmisen huomioiminen teknologian kehitysprosessissa vaatii laajaa osaamista käytettävien ja miellyttävien teknologisten sovellusten suunnittelemiseksi. Kurssin tietojen avulla opiskelija tiedostaa teknologian ihmislähtöiseen suunnitteluun liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on ymmärrys siitä, että tietojärjestelmien ja muiden teknologioiden suunnittelussa ihminen voidaan ja tulee ottaa huomioon monin eri tavoin. Opintojakson jälkeen opiskelijalla on käsitteelliset välineet hahmottaa teknologisten sovellusten kehittämisprosessi käyttäjän, käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen näkökulmasta sekä ymmärtää käyttäjälähtöisen käyttöliittymäsuunnittelun ja toteutuksen perusteet. Opiskelija osaa lisäksi arvioida käyttöliittymien visuaalista ilmettä ja toiminnallisuutta käyttäjän näkökulmasta hyödyntäen käytettävyystutkimuksen menetelmiä.

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Ihmisen huomioiminen sovellussuunnittelussa
Käyttäjälähtöisen suunnittelun haasteet
Käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuudet
Käytettävyystutkimuksen menetelmät
Visuaalinen käyttöliittymäsuunnittelu
Käyttäjäkokemus moniulotteisena ilmiönä
Sovelluksen suunnittelun perusteet
Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Esitiedot:

ITKY100-kurssi.
Lisäksi, kurssin sisältö vastaa ITKA112 Käyttäjälähtöinen sovelluskehitys ja TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä -kurssien sisältöjä. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kummatkin kurssit tai toisen kursseista, eivät siten voi saada opintopisteitä tästä kurssista.

Valintamenettely:

Ensisijalla kurssille ilmoittautumisessa on informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat.

Opetusmuodot:

Luentoja yhteensä 28 tuntia, joista 2 tuntia on kontaktiluentoa (aloitusluento) ja 26 tuntiavideoluentoja. Lisäksi kurssilla on 3 kontaktiopetuskertaa (demot), joilla keskitytään harjoitustyön tekemiseen. Kurssiin liittyy myös kirjallista materiaalia harjoitustyön tekemisen tueksi. Demoissa saa ohjeistusta harjoitustyön tekemiseen ja viimeistelyyn.

Suoritustavat:

Kurssin luentojen seuraaminen (videoluentojen katsominen ja kontaktiluentoihin osallistuminen). Harjoitustyö, joka tehdään 2-3 hengen ryhmissä, toteutetaan pääasiallisesti itsenäisesti. Harjoitustyönä tehdään käyttäjälähtöisesti suunnitellun sovelluksen kirjallinen kuvaus, suunnitteluratkaisut argumentoiden. Harjoitustyön tekemisen tueksi järjestetään demoja, joissa tehdään muun muassa suunnitelmien vertaisarviointia. Harjoitustyö raportoidaan kirjallisesti luennoilla käsiteltyjen näkökulmien mukaisesti.

Kurssin läpäiseminen edellyttää kurssilla annettujen tehtävien (käyttöliittymän uudelleensuunnittelu, vertaisarviointi, kurssipäiväkirja, harjoitustyö) palauttamista annettuihin päivämääriin mennessä ja näiden linkittämisen Korppi-lomakkeeseen oikein. Ilman toimivia linkkejä harjoitustyötä eri osioineen ei pystytä arvioimaan.

ARVIOINTI:       Asteikolla 1-5. Harjoitustyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten
-                           kattavasti työssä on hyödynnetty kurssin luento- ja kirjallista materiaalia, sekä perusteltu tehdyt suunnitteluratkaisut
-                           hyvin käyttäjälähtöisyyden eri näkökulmat on sisällytetty työhön
-                           miten huolella työ noudattaa harjoitustyön ohjeistusta
-                           miten hyvin jokaisen ryhmäläisen osuus työssä tulee esiin

Kurssin työmäärä:

5 opintopistettä eli 28 tuntia luentojen seuraamista, 6 tuntia demoissa työskentelyä, kirjalliseen materiaaliin perehtymistä 20 tuntia ja 80 tuntia harjoitustyön tekemiseen.

Kirjallisuus:

Ilmoitetaan luentojen alussa, sisältää luentokalvot ja artikkeleita sekä suomeksi että englanniksi.

Yhteystiedot:

Kurssin vastuuopettaja on TaM, tohtorikoulutettava Johanna Silvennoinen, TKTL/kognitiotiede

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://kurssit.it.jyu.fi/TJTA104/

TJTA114 Tietohallinnon perusteet (3 - 5 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Nestori Syynimaa (nestori.syynimaa(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Huom! Kurssin materiaali löytyy Optima-työtilasta.

Sisältö:

Opintojaksolla käsitellään laaja-alaisesti tietohallinnon organisointia sekä tehtäviä ja vastuualueita erilaisten yritysten ja organisaatioiden toiminnan tukena. Tietohallinnon toimintaa tarkastellaan strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Kurssilla tutustutaan myös tietohallintomalleihin, -menetelmiin ja parhaisiin käytänteisiin, kuten ITIL ja Tietohallintomalli. Lisäksi käsitellään tietohallinnon toimintaan liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä.

Opintojakso suoritetaan tekemällä luentotentti sekä harjoitustyö. Harjoitustyö tulee palauttaa toiseen uusintatenttiin mennessä.

Tenttimateriaalina toimivat luentokalvot sekä artikkelipaketti, jonka artikkelit esitellään luentojen edetessä. Materiaalit on ladattavissa kurssin Optima-työtilasta. Lisäksi suositellaan seuraavia:

Johtaja: Ole IT-strategi. Tiirikainen, 2008, Talentum.
Tietohallinnon organisointi. Myllymäki, 2015, Ketterät Kirjat

Osaamistavoitteet:

[Not translated.]

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Tietohallinnon kehitys ja historia
Organisaation tiedonhallinta
Tietohallinnon rooli, vastuualueet ja tehtävät
Eri järjestelmätyypit ja ohjelmistotuotteet
IT-strategian ja kokonaissuunnittelun merkitys
Tietohallintoa tukevat käytännön työkalut
Perusmenetelmät IT-investointien arviointiin
Järjestelmien ylläpito, tietoturva ja jatkuvuuden hallinta

Esitiedot:

Ei ole.

Opetusmuodot:

Kurssi opetetaan luento-opetuksena. Harjoitustyön tekemistä varten on tarjolla ohjausta sopimuksen mukaan.

Suoritustavat:

Tentti ja harjoitustyö.

Kurssin työmäärä:

Luennot 20 h
Lukupaketti (luentokalvot sekä oheismateriaali ja -artikkelit) 30 h
Harjoitustyö 25h
Tentti ja tenttiin valmistautuminen 15 h

Yhteensä 90 h

Kirjallisuus:

Luentokalvot ja muu kirjallisuus.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA116 Uudet teknologiat yhteiskunnassa (5 op)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

HUOM! Kurssin aikatauluun saattaa tulla opettajan muista velvollisuuksista johtuvia muutoksia viikoilla 16/2017 ja 17/2017.

Sisältö:

Kurssin tavoitteena on esitellä opiskelijoille sitä, kuinka uudet ja innovatiiviset teknologiat ovat muovanneet yhteiskuntaamme, sen organisaatioita ja sitä kautta yksilöiden arkea. Kurssilla käsitellään monipuolisesti aiheeseen liittyviä teemoja, mm. tietoyhteiskuntakehitystä, informaatiotaloutta, globalisaatiota, sosiaalista tietojenkäsittelyä, innovaatioiden diffuusiota, liiketoimintamalleja sekä tietoyhteiskuntaan liittyviä käytännön aspekteja kuten turvallisuus ja aiheeseen liittyvä relevantti lainsäädäntö. Kurssille on ominaista holistinen ja monitieteinen näkemys uusiin teknologioihin ilmiönä.

Kurssi vastaa likimain ACM:n IS-opetussuunnitelmasuosituksen (2010) opintojaksoa ”IS Innovation and New Technologies”. Sen lähisukulaisia laitoksen aiemmassa opintotarjonnassa ovat kurssit TJTC75, ITKA236, TJTA238 ja TJTA239. Kurssi sisältää osittain samoja sisältöjä em. opintojaksojen kanssa, mutta kurssilla on myös uutta sisältöä.

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija: 1) osaa kuvailla tietoyhteiskuntakehitystä globaalissa ja kansallisessa kontekstissa sekä tiedostaa siihen liittyvät haasteet ja ongelmat; 2) tuntee informaatiotalouteen liittyvät peruskäsitteet ja -periaatteet; 3) tuntee innovaation käsitteen ja osaa innovaatioiden diffuusioteorian (teoria innovaatioiden yleistymisestä) perusteet, 4) tuntee liiketoimintamallin ja liiketoimintaprosessin käsitteet ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisissa konteksteissa, 5) on tutustunut arvontuotannon teoriaan, 6) tiedostaa sosiaalisen tietojenkäsittelyn merkityksen myös yritysten toiminnassa, 7) tunnistaa modernin teknologian sekä siihen liittyvän viestinnän merkityksen osana yhteiskunnan turvallisuutta sekä 8) osaa arvioida tietoyhteiskuntaa ja siihen liittyviä taloustieteellisiä ilmiöitä monitieteisestä ja myös omasta asemastaan poikkeavasta näkökulmasta.

Esitiedot:

Kurssille ei ole ehdottomia esitietovaatimuksia, mutta se suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuonna siten, että opiskelijoilla on jo suoritettuina yrityksen taloustieteiden tai taloustieteen sekä tietojärjestelmätieteen perusopintoja.

Opetusmuodot:

Opintojakso toteutetaan luentojen ja omatoimisen opiskelun yhdistelmänä.

Suoritustavat:

Kurssin suoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta kurssin kontaktiopetukseen (30 %) ja tentistä (70 %). Kurssin luennot tallennetaan. Tentti voi olla joko perinteinen tentti tai kotitentti. Kurssin etäsuorittaminen osallistumatta kontaktiopetukseen on mahdollista vain perustellusta syystä suoraan maisterikoulutukseen valituille opiskelijoille, joille kurssi kuuluu täydentävään kokonaisuuteen sekä erillisellä opinto-oikeudella opintoja suorittaville.

Suoritustapa vuoden 2017 toteutuksessa: Osallistuminen kontaktiopetukseen ja 1) kotitentti, joka tulee saataville perjantaina, 19.5.2017, ja jonka suorittamiseen on tämän jälkeen aikaa viikko. Osallistuminen kontaktiopetukseen ja 2) perinteinen tentti heinäkuun yleisenä tenttipäivänä 7.7.2017. Perinteinen tentti on samalla myös kotitentin uusintamahdollisuus.

Kurssin työmäärä:

Ilman perinteistä tenttiä: luentoja 30 h, kontaktiopetuksen reflektio 30 h, itsenäinen työskentely (kotitentti tai oppimispäiväkirja) 45 h. (Laajuus noin 15 sivua), kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin perehtyminen 30 h. (noin 180 sivua suomenkielistä tekstiä tai 110 sivua vieraskielistä tekstiä tai näiden yhdistelmä). YHTEENSÄ 135 TUNTIA.
Perinteisellä tentillä: luentoja 30 h, kontaktiopetuksen reflektio 30 h, kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin perehtyminen 48 h (noin 290 sivua suomenkielistä tai 175 sivua vieraskielistä tekstiä tai näiden yhdistelmä), tenttiin valmistautuminen 23 h, tenttitilanne 4 h. YHTEENSÄ 135 TUNTIA.

Aikataulu:

Kurssi järjestetään opetusperiodissa 4 (K2).

Kirjallisuus:

Vaihtelee toteutuskerroittain, pääasia materiaalista on opiskelijoiden saatavilla sähköisesti jossain yliopiston oppimisympäristöistä.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA118 IT infrastruktuuri (3 op)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Kurssi toteutetaan osittain perinteisenä opetuksena ja osittain verkossa. Täysin etäkurssina kurssia ei ole mahdollista suorittaa lukuvuoden 2016-2017 puitteissa.

IT-infrastruktuuri -kurssin VAIHTOEHTONA voit suorittaa jommankumman seuraavista kursseista TJT:n pakollisiin kandidaattiopintoihin: ITKA203 Käyttöjärjestelmät 4 op (kevään toisessa jaksossa) ja TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri 3 op (syksy). Myös maisteriohjelmissa kurssi ei ole pakollinen ja sen voi korvata muulla opiskelijan profiiliin sopivalla opintojaksolla HOPS:n mukaisesti.

Sisältö:

- Johdanto: IT-infrastruktuurin määritelmä ja keskeistä taustaa edellisiltä kursseilta

- IT-infrastruktuuri osana tietohallinnon organisointia

- tämänhetkiset IT-infrastruktuurin kehittämisen trendit

- ei-toiminnallisten tekijöiden saatavuusseikat

- ei-toiminnallisten tekijöiden suorituskykyseikat

- ei-toiminnallisten tekijöiden turvallisuusseikat

- datakeskukset osana IT-infrastruktuuria

- palvelimet osana IT-infrastruktuuria

- tallennusmenetelmät osana IT-infrastruktuuria

- virtualisointi osana IT-infrastruktuuria

- käyttöjärjestelmät osana IT-infrastruktuuria

- loppukäyttäjälaitteet osana IT-infrastruktuuria

- IT infrastruktuurin liittyvät erikoisseikat julkisessa hallinnossa (mm. tietohallintolain aiheuttamat seikat)

- IT infrastruktuuriin liittyvät erityispiirteet yksityissektorilla (mm. tietohallinnon ja -järjestelmien auditoinnin aiheuttamat seikat)

- IT infrastruktuurikysymykset kansainvälisissä yrityksissä ja muissa organisaatioissa

Osaamistavoitteet:

- ymmärtää IT-infrastruktuurin kehittämisen osana tietohallinnon organisointia

- ymmärtää ajankohtaiset IT-infrastruktuurin kehittämisen trendit

- ymmärtää ei-toiminnalliset tekijät IT-infrastruktuurissa sisältäen erityisesti saatavuus-, suorituskyky-, turvallisuusseikat

- ymmärtää IT-infrastruktuurin rakenneosat ja niiden merkityksen sisältäen erityisesti datakeskukset, palvelimet, tallennusmenetelmät, virtualisoinnin, käyttöjärjestelmät ja loppukäyttäjälaite-kysymykset

Esitiedot:

Suositus: Tietojärjestelmien kehittäminen ja Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (väh. 2 op) + kurssin komentorivityöskentely-harjoitus tai muuten hankitut vastaavat tiedot ja taidot edellämainituista kursseista. Kurssi "Tietohallinnon perusteet" tai vastaava kurssi muualla on myös hyvä olla suoritettuna TAI sitä voi tehdä rinnan IT-infrastruktuuri -kurssin kanssa.

Suoritustavat:

Tentti ja harjoitustyö. Näiden arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa ensimmäisellä luennolla ja sen jälkeen kurssin nettisivuilla, jotka myös julkaistaan kurssin alussa.

Kirjallisuus:

Laan S. IT infrastructure architecture (2013 tai uudempi painos)

ja kirjaa tukeva nettisivusto http://sjaaklaan.com/

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA290 Harjoittelu (1 - 10 op)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, ota yhteyttä Teija Paloseen. Harjoittelusta tulee sopia ennen harjoittelun aloittamista.

Sisältö:

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Opetusmuodot:

Harjoittelu ja sen raportointi.

Harjoittelusta tulee kirjoittaa raportti, jossa kuvaat mm. seuraavia asioita:
- toteutuneet työtehtävät,
- oppiminen harjoittelun aikana,
- työn vastaavuus opintoihin ja
- omat kehittämistarpeet.

Raportin pituus on noin 5-6 s. Raportin kirjoittamisessa auttaa, jos olet kirjannut työtehtäviäsi ja oppimistasi ylös. Raportin liitteeksi laitetaan työnantajan allekirjoittama työtodistus.

Raportti ja työtodistus palautetaan Teija Paloselle. Harjoittelun laajuus on 1-10 op ja opintopisteet määräytyvät sekä työn keston että työn vaativuuden mukaan. Nämä katsotaan aina tapauskohtaisesti.

Aikataulu: Harjoittelun suorittamisesta tulee sopia etukäteen ennen harjoittelun aloittamista.

[Tarkat tiedot]

TJTA290 Harjoittelu (1 - 10 op)

Teija Palonen (teija.palonen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, ota yhteyttä Teija Paloseen. Harjoittelusta tulee sopia ennen harjoittelun aloittamista.

Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietojärjestelmätieteeseen liittyviin työtehtäviin. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun raportoinnissa opiskelija analysoi työkokemustaan ja peilaa sitä suorittamiinsa opintoihin. Opiskelija pystyy tunnistamaan alalla vaadittavia työelämätaitoja ja kehittämään näitä tietoisesti myös harjoittelun jälkeen
Esitiedot: Opiskelija on suorittanut vähintään yhden lukuvuoden opinnot (60 op), joihin sisältyy vähintään tietojärjestelmätieteen perusopinnot (25 op).
Opetusmuodot:

Harjoittelu ja sen raportointi.

Raportin pituus on noin 5-6 s. Raportin kirjoittamisessa auttaa, jos olet kirjannut työtehtäviäsi ja oppimistasi ylös. Raportin liitteeksi laitetaan työnantajan allekirjoittama työtodistus.

Suoritustavat: Harjoittelu ja sen raportointi
Aikataulu: Harjoittelun suorittamisesta tulee sopia etukäteen ennen harjoittelun aloittamista.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Harjoitteluraportissa tulee tuoda esille toteutuneet työtehtävät, tehtävien vastaavuus opintoihin sekä oppiminen harjoittelun aikana. Harjoittelun laajuus (1-10 op) määräytyy toteutuneiden työtehtävien ja harjoittelun keston perusteella. Harjoittelun laajuuden arviointi perustuu harjoitteluraporttiin, jonka liitteenä tulee olla työtodistus. Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty

[Tarkat tiedot]

TJTA293 Tietojärjestelmätieteen aineopintojen teemaessee (1 - 3 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

HUOM! Jos haluat suorittaa kurssin kesäopintoina, toimi seuraavasti:

1. Ehdota esseen aihetta 18.6. mennessä sähköpostilla (hilkka.grahn@jyu.fi)

2. Kun aihe on hyväksytty, palauta esseesi Koppaan 31.7. mennessä.

Sisältö:

Kurssin suorituksena tehdään tieteellinen essee omavalintaisesta tietojärjestelmätieteeseen liittyvästä aiheesta. Esseen laajuus on noin 4-5 sivua per opintopiste. Esseeohje löytyy Kopasta kurssin sivuilta. Pääset tarkastelemaan ohjetta sen jälkeen, kun sinut on lisätty kurssille Korpissa.

Suoritustavat:

Kurssin suorittaminen aloitetaan lähettämällä ehdotus aiheesta osoitteeseen hilkka.grahn@jyu.fi. Aiheen on oltava eri kuin jollekin muulle kurssille tehty työ.

[Tarkat tiedot]

TJTA293 Tietojärjestelmätieteen aineopintojen teemaessee (1 - 3 op)

Hilkka Grahn (hilkka.grahn(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Suoritustavat:

Kurssin suorittaminen aloitetaan lähettämällä ehdotus aiheesta osoitteeseen hilkka.grahn@jyu.fi. Aiheen on oltava eri kuin jollekin muulle kurssille tehty työ.

[Tarkat tiedot]

TJTA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sisältö:

Kurssilla perehdytään tutkimuksenteon perusasioihin: tieteellisesti tuotetun tiedon ja arkitiedon eroihin, tutkimusprosessin vaiheisiin, tutkimuksen suunnitteluun sekä kirjallisuuteen pohjautuvan tutkimuksen toteutukseen ja raportointiin.

Osaamistavoitteet:

Kurssin käytyään opiskelija hallitsee oman alan tutkielmaa varten tehtävän tiedonhankinnan sekä tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Lisäksi opiskelija osaa myös arvioida aiemmin tehtyjen tutkimusten laatua keskeisten arviointikriteerien perusteella.

Esitiedot:

Äidinkielen pakolliset kieliopinnot, perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.

Opetusmuodot:

Luennot, tiedonhankintakoulutus, pareina tehtävät harjoitukset sekä seminaari.

Suoritustavat:

Osallistuminen luennoille, tiedonhankintakoulutukseen sekä harjoitustehtävien suorittaminen ja niiden esittely seminaarissa.

Kirjallisuus:

Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2016) Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

Kati Clements (kati.clements(at)jyu.fi)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Timo Käkölä (timo.k.kakola(at)jyu.fi)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Mikäli suoritat kurssin XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla, ilmoittaudu sille erikseen Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=198042.

Sisältö:

Opintojakson suorittaminen koostuu pienryhmäseminaariin osallistumisesta, pienimuotoisesta itsenäisestä tutkimusprojektista ja projektin tulosten kirjallisesta ja suullisesta raportoimisesta seminaarissa. Lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma on kirjallisiin lähteisiin pohjautuva tutkielma ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkielmia ohjaavat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opettajat, tutkijat ja jatko-opiskelijat. Maisterin tutkintoon jatkavien, jos suuntautumisvaihtoehdon valinneiden, kannattaa pyrkiä löytämään tutkielman aihe ja ohjaus oman suuntautumisvaihtoehdon alueelta. Joissakin tapauksissa kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää osana gradutyötä. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.

Osaamistavoitteet:

Oppia toteuttamaan itsenäisesti tutkimusprojekti tieteellisen työn perusperiaatteita noudattaen. Harjaantua aikaisemman tutkimuksen, erilaisten tietolähteiden ja muiden opiskelijoiden töiden kriittiseen arviointiin. Oppia oman tutkimuksen kirjallista ja suullista raportointia. (A1, B1, C1, A2, B3, B4)

Esitiedot:

TJTA301 Kandidaattiseminaari, pakolliset perus- ja aineopintojaksot tutkielman aihealueelta (pääainetta noin 50 op).

Ilmoittautuminen:

Opetusmuodot:

Itsenäinen työskentely, seminaari, henkilökohtainen ohjaus.

Suoritustavat:

Oman tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaarissa, toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja tutkielman opponoiminen. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman pienryhmittäin.

Kurssin työmäärä:

Seminaari 14 t, seminaariesitysten ja opponointien valmistelu 10 t, ohjaus 2 t, lähdeaineiston etsiminen ja siihen paneutuminen & itsenäinen tutkimustyö 80 t, tutkimussuunnitelman ja tutkielman kirjoittaminen 80 t.

Kirjallisuus:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. (15. uud. painos). Helsinki: Tammi; Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010). Raportointiohje. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjeeseen liittyy myös mallipohjia. Ohje samoin kuin mallipohjat löytyvät tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivulta https://www.jyu.fi/it/opiskelu-ohjeet/TKTL-ohjeet/opinnaytetyot/kandidaatintutkielman-ohjeet

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

Kati Clements (kati.clements(at)jyu.fi)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Timo Käkölä (timo.k.kakola(at)jyu.fi)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Panu Moilanen (panu.moilanen(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Mikäli suoritat kurssin XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla, ilmoittaudu sille erikseen Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=198042.

Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö, jossa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä tutkimusongelman, osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta, tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti, osaa soveltaa voimassa olevia raportointiohjeita, osaa tuottaa itsenäisesti opinnäytetyölle ominaista tekstiä.
Esitiedot: Kurssille osallistuva opiskelija on tyypillisimmin tietojärjestelmätieteen kolmannen vuosikurssin opiskelija, jolla on opintoja takana parin lukuvuoden verran. Opiskelijalla on tutkielman tekemiseen tarvittavat tiedonhaku- ja raportointitaidot. Lisäksi hänellä on hyvät kirjoitus- ja puheviestintätaidot.
Ilmoittautuminen:

Opetusmuodot:

Itsenäinen työskentely, seminaari, henkilökohtainen ohjaus.

Suoritustavat: Tuloksena on ohjeiden mukaisesti laadittu ja hyväksytty kandidaatintutkielma.
Kurssin työmäärä:

Kirjallisuus:

Oppimateriaali

Pirhonen, M. & Jauhiainen, E. (2017). Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

Kirjallisuus

ISBN	Teoksen tiedot
	Hirsjärvi, S, Remes, P. & Sajavaara, P. (2015). Tutki ja kirjoita. Tammi.; Pirhonen, M. & Jauhiainen, E. (2017). Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.; Webster, J., & Watson, R. T. (2002). Analyzing the past to prepare for the future: Writing a literature review. MIS Quarterly, 26(2), 13–23.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.

Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita-neuvoja/maturiteetti

[Tarkat tiedot]

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita-neuvoja/maturiteetti/perinteinen/kypsyysnayte
Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Esitiedot: Kurssille osallistuva opiskelija on tyypillisimmin tietojärjestelmätieteen kolmannen vuosikurssin opiskelija, joka on jättänyt kandidaattitutkielman tarkastettavaksi.
Suoritustavat: Laaditaan kirjallinen kypsyysnäyte.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Kypsyysnäytteen sisällön arvioi oppiaineen edustaja ja kieliasun tarkistaa kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja.

[Tarkat tiedot]

TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Toni Taipalus (toni.taipalus(at)jyu.fi)

Sisältö:

Luennot

Johdanto, ennakkotehtävän purku, ryhmäytyminen
Sidosryhmäanalyysi ja vaatimusmäärittely
Harjoitustyön taustoitus ja toimeksianto
Elinkaarimallit
Scrum (+ harjoitustyön toteutuksen aloitus)
Toteutus
Laatu ja testaus
Käyttöönotto
Ylläpito
Harjoitustöiden purku

Harjoitustyö

Kurssin harjoitustyönä toteutetaan toimeksiantoon perustuva pienimuotoinen ohjelmistotuotantoprojekti Scrum-mallia soveltaen.

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Ohjelmiston elinkaarimallit
Scrum
Vaatimusmäärittelyn tekniikat
Ohjelmiston toteutuksen tekniikat
Ohjelmiston laatu
Ohjelmiston testaus
Ohjelmiston käyttöönotto
Ylläpito
Pienimuotoinen ohjelmistotuotantoprojekti

Esitiedot:

Tietojärjestelmätieteen perusopinnot, erityisesti Tietojärjestelmien kehittäminen.

Opetusmuodot:

Luennot ja ryhmätyönä suoritettava pienimuotoinen ohjelmistotuotantoprojekti. Ryhmän koko on 4-5 henkeä.

Suoritustavat:

Tentin ja ryhmätyönä tehtävän harjoitustyön suorittaminen

Kirjallisuus:

Kurssikirjana toimii:

Tommi Mikkonen, Ilkka Haikala: Ohjelmistotuotannon Käytännöt. 2011. Talentum. 12. uudistettu painos.

Lisäksi kurssiin kuuluu artikkeleista koostuva lukupaketti.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTA365 Tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheita (5 op)

Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

Kurssi toteutetaan kevään toisessa jaksossa ja sen suorittaminen voi tapahtua osittain kesälukukauden puitteissa. Kurssin yksityiskohdat suunnitellaan maaliskuussa ja huhtikuun alussa keväällä. Kurssin yksi iso idea on, että opiskelijat tapaavat JKL:n yliopiston tietojärjestelmätieteen tutkijoita ja kommunikoivat heidän kanssa. Siksi tämä kurssi ei ole verkkokurssi kuin ainoastaan pakollisten tehtävien osalta.

Sisältö:

Kurssi perehdyttää opiskelijan käynnissä olevaan tietojärjestelmätieteen tutkimukseen erityisesti Jyväskylän yliopistossa.

Osaamistavoitteet:

Opiskelija on tietoinen eri tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheista erityisesti Jyväskylän yliopistossa.

Suoritustavat:

Osallistuminen luennoille ja kurssin harjoitustyö (vaatimukset julkistetaan viimeistään kurssin alkaessa)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

Opintojakson esittely ti 25.10. klo 10.15 - 11.45 AgC233. Läsnäolo välttämätön.

Sisältö:

projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.

Osaamistavoitteet:

osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
osaa arvioida projektin henkilöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmäprojektin onnistumista (C1,4)
osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)

Esitiedot:

Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä perustiedot projektin hallinnasta (esim. Projektin hallinta -opintojakso).

Opetusmuodot:

Luennot, seminaarit, ohjaajapalaverit, asiakastapaamiset, projektipäällikkönä toimiminen, osallistuminen projektiryhmän (5 opiskelijaa) työskentelyyn projektin tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyössä asiakasorganisaation henkilöstön kanssa.

Suoritustavat:

aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
itse- ja ryhmäarviointi
hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
270 tuntia työtä (toimeksianto 140 tuntia, opintojakso 130 tuntia)

Kurssin työmäärä:

10 op. 270 tuntia (toimeksianto 140 tuntia, luennot, ohjaajapalaverit, seminaarit, väli- ja loppuarviointi 130 tuntia).

Aikataulu:

25.10.2016 - 5.5.2017

Kirjallisuus:

Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J. Projektiliiketoiminta. http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/projektiliiketoiminta.pdf

Project Management Institute, 2013. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.

Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.

Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.

Yhteystiedot:

Maritta Pirhonen maritta.pirhonen@jyu.fi. 040 7025 207

Avainsanat:

projekti, projektin suunnittelu, projektin johtaminen, projektityö, viestintä

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://projekti.it.jyu.fi/

TJTS502 Tutkielma (30 op)

Sisältö:

Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, yliopistotutkijat ja lehtorit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia (A1)

• osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta (B1)

• osaa tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti (B1)

• osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita (B1)

• hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden ja osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan (B1)

• osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä (B1)

Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.
Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus
Suoritustavat: Pro gradu –tutkielma.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS502 Tutkielma (30 op)

Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat IT-tiedekunnan professorit, tutkijat ja opettajat; kaikki joilla on tohtorin tutkinto. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimustulosten raportointiin omalla tieteenalalla.
Osaamistavoitteet: Laadittuaan hyväksytyn tutkielman opiskelija osaa muotoilla ja motivoida tutkimusongelman perustuen aiempaan tutkimukseen tai käytännön tarpeisiin; Tuntee tietojärjestlemätieteen keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia; Osaa hankkia tietoa tietojärjestelmätieteen tutkimukseen liittyen; Osaa tulkita tieteellisiä lähteitä, analysoida niitä kriittisesti ja laatia niistä synteesin; Hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden; Osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan; Osaa itsenäisesti hankkia ja analysoida tutkimusaineistoja; Osaa raportoida tutkimuksen tuloksia, pohtia niiden merkitystä ja suhteuttaa ne aiempiin tutkimustuloksiin; Osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita; Osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä.
Esitiedot: Pro gradu -työn laatimista tulisi aloittaa maisteriohjelman toisena vuonna. Tällöin opiskelijoilla on hyvä ymmärrys oman tieteenalan kirjallisuudesta, teorioista ja tutkimusmenetelmistä.
Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus
Suoritustavat: Opiskelija laatii itsenäisesti tai parityönä pro gradu -tutkielman. Tutkimustyötä ja sen raportointia tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella. Ohjaajina toimivat IT-tiedekunnan professorit, tutkijat ja opettajat, joilla on tohtorin tutkinto.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

0-5

Arviointiperusteet

Työ arvioidaan perustuen oppiaineen arviointikriteereihin. Työstä arvioidaan tutkimusongelman muotoilua, lähteiden käyttöä, tutkimusmenetelmien soveltamista, tulosten esittämistä ja tulkintaa sekä työn rakennetta ja kieliasua.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Maturiteettivaiheessa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattivaiheessa.

[Tarkat tiedot]

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita-neuvoja/maturiteetti/perinteinen/kypsyysnayte
Osaamistavoitteet: Kypsyysnäyte kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Esitiedot: Kurssille osallistuva opiskelija on tyypillisimmin tietojärjestelmätieteen maisteriohjelman opiskelija, joka on jättänyt pro gradu -tutkielman tarkastettavaksi.
Suoritustavat: Laaditaan kirjallinen kypsyysnäyte.
Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Maturiteetin sisällön arvioi oppiaineen edustaja ja kieliasun tarkistaa kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja. Maisteriopinnoissa maturiteetin sisällön ja kielen arvioi oppiaineen edustaja, jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen kandidaattiopinnoissa.

[Tarkat tiedot]

TJTS504 Research Methods (Tutkimus ja sen menetelmät) (5 op)

Arto Ojala (arto.ojala(at)uwasa.fi)

Piia Perälä (piia.m.h.perala(at)jyu.fi)

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Mikko Rönkkö (mikko.ronkko(at)iki.fi)

Sisältö:

Kurssin tavoitteena on antaa sekä yleisiä tutkimukseen että erityisesti tutkimusmentelmiin liittyviä valmiuksia pro gradu-tutkielman tekemiseen. Opintojaksoon sisältyy luentoja, kirjallisia tehtäviä ja tentti. Luennoilla käsitellään tutkimusprosessia, laadullista ja määrällistä tutkimusotetta sekä suunnittelutieteellistä tutkimusta.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:

• tietää tutkimusprosessin eri vaiheet ja tehtävät

• tietää erilaisten tutkimusmenetelmien olemassaolosta ja niiden ominaisuuksista

• osaa tulkita ja valita oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä

• ymmärtää erilaisia tiedonkeruutapoja ja niiden ominaisuuksia

• tietää, että on olemassa erilaisia tietojen analysointitapoja

• tietää yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja käytäntöjä

Esitiedot:

Suositeltavaa on joko kandiseminaari ja kanditutkielma tai näyttöä kandiseminaaria vastaavasta osaamisesta (esim. aikaisempi kirjallisuuteen perustuva tutkielma).

Opetusmuodot:

Luennot, itsenäisesti tehtävät kirjalliset tehtävät ja tentti.

Suoritustavat:

Luennot, itsenäisesti tehtävät kirjalliset tehtävät ja tentti.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 - 5 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Seppo Puuronen (seppo.puuronen(at)gmail.com)

Mikko Rönkkö (mikko.ronkko(at)iki.fi)

Markus Salo (markus.t.salo(at)jyu.fi)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

Shuaiqiang Wang

• on tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa pienimuotoinen opinnäytetutkimus (A1)

• osaa suunnitella pienimuotoisen opinnäytetutkimusprojektin (B1)

• osaa raportoida opinnäytetutkimusprojektinsa eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti (B1)

• osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa (B1)

Esitiedot: Joko valmis kandidaatintutkielma tai selkeästi edistynyt työskentely kandidaatintutkielman parissa.
Opetusmuodot: Pienryhmätyöskentely siihen liittyvine kirjallisine ja suullisine raportointeineen.
Suoritustavat: Esitykset, opponoinnit, kirjalliset tuotokset sekä pienryhmissä erikseen sovittava aktiivinen osallistuminen istuntoihin.
Kurssin työmäärä: Opiskelijatyön arvio (5 x 27 h = 135 h):

• Seminaari-istunnot: 12 h

• Omien esitysten valmistelu ja kirjalliset tuotokset: 100 h

• Muiden opiskelijoiden tuotosten lukeminen ja opponointien valmistelu: 23 h

Kirjallisuus: Jauhiainen E. & Pirhonen M. (2013). Raportointiohje. Haettu Jyväskylän yliopiston, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivustolta: https://www.jyu.fi/it/opiskelu-ohjeet/TKTL-ohjeet/opinnaytetyot/ohjeita-tutkielmien-tekijoille

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 - 5 op)

Hadi Ghanbari (hadi.ghanbari(at)jyu.fi)

Kai-Kristian Kemell (kaolkeme(at)gmail.com)

Jorma Kyppö (jorma.kyppo(at)jyu.fi)

Maritta Pirhonen (marittapirhonen(at)gmail.com)

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Seppo Puuronen (seppo.puuronen(at)gmail.com)

Markus Salo (markus.t.salo(at)jyu.fi)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen(at)jyu.fi)

Sisältö: Seminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman tekemistä. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja/tai kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Tyypillisesti opiskelija esittelee oman aiheensa, tutkimussuunnitelmansa sekä noin 20-25-sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiiristä sekä raportoi tiedonkeruun suunnitelman. Näiden esityskertojen yhteydessä opiskelija toimii opponenttina toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja minigradun käsittelyssä. Lisäksi opintojaksoon kuuluu hyväksytyn gradun arviointi.

Opetusmuodot:
Pienryhmätyöskentely siihen liittyvine kirjallisine ja suullisine raportointeineen.
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija on tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa pienimuotoinen opinnäytetutkimus, osaa suunnitella pienimuotoisen opinnäytetutkimusprojektin, osaa raportoida opinnäytetutkimusprojektinsa eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti, osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa.
Esitiedot: Opiskelijat osallistuvat kurssille pääsääntöisesti maisteriohjelman toisena vuonna, aloittaessaan pro gradu -tutkielman tekoa. Opiskelijoiden tulee osallistua menetelmäkurssille (TJTS504) ennen osallistumista pro gradu -seminaariin; hyvänlaatuista tutkimusta on vaikea suunnitella ilman ymmärrystä tiedonkeruun ja analysoinnnin menetelmistä.
Opetusmuodot: Pienryhmätyöskentely siihen liittyvine kirjallisine ja suullisine raportointeineen.
Suoritustavat:

Aktiivinen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn, joka sisältää kirjalliset tuotokset, esitykset sekä opponoinnit. Kurssin työmäärä 135 tuntia: Seminaari-istunnot 12 tuntia, omien esitysten valmistelu ja kirjalliset tuotokset 100 tuntia, muiden opiskelijoiden tuotosten lukeminen ja opponointien valmistelu: 23 t.

Kurssin työmäärä: Opiskelijatyön arvio (5 x 27 h = 135 h):

• Seminaari-istunnot: 12 h

• Kirjalliset tuotokset ja omien esitysten valmistelu: 100 h

• Muiden opiskelijoiden tuotosten lukeminen ja opponointien valmistelu: 23 h

Kirjallisuus:

Literature

ISBN	Book information
	Pirhonen, M. & Jauhiainen E. & (2017). Raportointiohje.

Arviointi:

Arvosteluasteikko

Hyväksytty-hylätty

Arviointiperusteet

Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista pienryhmätyöskentelyyn ja kurssiin kuuluvien tehtävien, suunnitelmien ja seminaariraportin laatimista.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS570 International Project Management (5 op)

Arto Ojala (arto.ojala(at)uwasa.fi)

Sisältö:

The course is cancelled and not lectured in 2016-2017.

Osaamistavoitteet:

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö:

Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta.

Osaamistavoitteet:

Opiskelija tunnistaa työelämässä saavuttamansa asiantuntijuuden laadun (B2-B4, C2-C4)

Suoritustavat: IT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiminen sekä oppimisen osoittaminen dokumentein.

[Tarkat tiedot]

TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Sisältö: For a student who has worked a demanding specialist job in the field of IS, and gained through this job expertise relevant to the teaching goals of the IS master’s program, may be accredited for this work through ECTS that can be included into the optional studies section of his/her IS master’s degree. In order for accreditation to be possible: a) the student must have been employed for a substantial amount of time; b) the student has to have performed tasks that required specific know-how, developing this know-how further through the completion of these tasks; and c) the student has to report the contents of the job and the know-how s/he has gained to the teacher in charge of the course in the manner described by the teacher.
Osaamistavoitteet: The student recognizes the know-how s/he has gained while working.
Suoritustavat:

Opintojakson suorittaminen onnistuu seuraavasti:

Tutustu seuraaviin menettelyohjeisiin, täytä AHOT-lomake (https://opiskelu.jyu.fi/fi/koulutuspalvelut/opiskelijapalveluiden-lomakkeet/ahot-lomakkeet) ja toimita se sekä kohdassa 2) mainittu kuvaus hankitusta osaamisesta sekä muut dokumentit sitten minulle.

Täytä oheinen hakemuslomake aiemmin hankitun osaamiset tunnistamisesta ja tunnustamisesta siinä olevien henkilötietojen osalta ja merkitse lomakkeen etusivun keskiosan taulukkoon vain haettavan opintojakson koodi “TJTS590” kolmanteen sarakkeeseen.

Kirjoita lyhyt, noin kahden sivun kuvaus siitä osaamisesta, jonka olet työtehtäviesi kautta hankkinut. Suhteuta hankkimasi osaaminen tietojärjestelmätieteen maisterin tutkinnon osaamistavoitteisiin ja sisältöihin, ja tuo esille, mitkä oppimiseen ja osaamiseen liittyvät tavoitteet olet saavuttanut. Tietojärjestelmätieteen syventävien opintojen sisältöjä ja tavoitteita voit tarkastella opinto-oppaasta. Ota huomioon myös tämän opintojakson kuvaus:

"Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta."

Pyydä harkintasi mukaan esimieheltäsi lausunto kirjoittamastasi kuvauksesta.

Toimita täytetty AHOT-lomake, kuvausdokumentti ja oikeaksi todistettu (väliaikainen) työtodistus minulle. Työtodistuksesta tulee ilmetä työjakson laajuus (esim. viikoittainen työaika tai vastaava) ja kesto.

Aiemman hankitun osaamisen tunnustaminen edellyttää aina näyttöä. Näyttö on dokumentoitava tasavertaisen kohtelun takaamiseksi. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, ei AHOT-menettely ole lähtökohtaisesti mahdollinen.

Arviointi:

Hyväksytty/Hylätty

[Tarkat tiedot]

TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Huom! Harjoittelusta on aina sovittava etukäteen ja tehtävä harjoittelusopimus.

Sisältö:

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietojärjestelmätieteen ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin tietojärjestelmätieteen syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.

[Tarkat tiedot]

TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista:

Huom! Harjoittelusta on aina sovittava etukäteen ja tehtävä harjoittelusopimus.

Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietojärjestelmätieteen ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin tietojärjestelmätieteen syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijaIT-alaan liittyviin työtehtäviin. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon IT-alan opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun raportoinnissa opiskelija analysoi työkokemustaan ja peilaa sitä suorittamiinsa opintoihin. Opiskelija pystyy tunnistamaan alalla vaadittavia työelämätaitoja ja kehittämään näitä tietoisesti myös harjoittelun jälkeen.
Suoritustavat: Harjoittelu ja sen raportointi
Arviointi:

Arvosteluasteikko

1-5

Arviointiperusteet

Harjoitteluraportti

[Tarkat tiedot]

TJTSD66 Advanced Topics in Social Media, Advanced Topics in Social Media / Multidisciplinary course on social media research (2 - 5 op)

Sisältö:

The growth of social media over the last decade has revolutionized the way individuals interact and industries conduct business. Individuals produce data at an unprecedented rate by interacting, sharing, and consuming content through social media. Understanding and processing this new type of data to glean actionable patterns presents challenges and opportunities for interdisciplinary research, novel algorithms, and tool development.

Contents

Introductions

Part I Essentials

Graph Essentials
Network Measures
Network models
Data mining essentials

Part II Communities and Interactions

Community Analysis
Information Diffusion in Social Media

Part III Applications

Influence and Homophily
Recommendation in Social Media

Osaamistavoitteet:

In this course, students will learn the main techniques and skills for social media mining, which integrates social media, social network analysis, and data. In particular, this course will introduce the unique problems arising from social media data and presents fundamental concepts, emerging issues, and effective algorithms for network analysis and data mining.

Opetusmuodot:

The course includes theoretical lectures and individual/group assignments.

Suoritustavat:

Assessment criteria

Individual assignment: 20%
Group work deliverable and presentation: 30%
Final exam: 50%

Assessment details

Individual assignment. There are two options:
- Technical oriented option. Each student is required to implement at least 4 social/data mining algorithms. Any pair of algorithms can NOT belong to a same chapter. The datasets can be either downloaded from the internet or artificially made on your own. Any programming language is acceptable.
- Report oriented option. Each student is required to write 4 reports on different potential applications of the social/data mining algorithms. Each report should include: (1) description and motivation of the application scenario, (2) problem formulation (formulated as a social/data mining problem), (3) possible solutions and algorithms, (4) expected results and conclusions, and (5) key literatures.
Group work. The group work continuous throughout the duration of the course. There are also two options:
- Technical oriented option. Students are expected to apply the theoretical knowledge to solve practical problems. Each group consists of 4-5 students. The group work includes conceiving a social media application scenario, designing and implementing a web-based computer software or mobile app, and presentation. The software/app should have a friendly user interface, and apply at least one social mining algorithm. Any programming language is acceptable. Somehow improvement to the existing algorithm is obviously a big plus.
- Paper oriented option. Students are expected to write a research paper. Each group consists of 3-5 students. The paper should use some social/data mining algorithms to analyze the data and achieve the conclusions. It can be an extension/a combination of your previous individual reports, but at least 50% new materials should be introduced.
Final exam. Written final exam based on course material will take place after the course. Exam dates are provided in Korppi.

Avainsanat:

Sosiaalinen media, sosiaalisen median palvelut, yhteisöpalvelut, tutkimus

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSD90 Digitaalisen median syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, sovi tapaaminen Tiina Parkkosen kanssa (tiina.parkkonen@jyu.fi).
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija suuntautumislinjan ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot.
Valintamenettely:

Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan digitaalisen median varsinaisille opiskelijoille.

Opetusmuodot:

Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.

Suoritustavat:

Harjoittelu tulee raportoida dokumentin muodossa. Dokumentti koostuu:

1. Harjoittelupäiväkirjasta (pakollinen), jossa mahdollisimman luovasti, riittävän laajasti ja syvällisesti raportoit, mitä harjoittelussa olet oppinut, mitä hyötyä koulutuksessamme saaduista valmiuksista on ollut, mitä asioita olisi ollut hyvä osata lisää, miten käsityksesi alasta ja tulevista työtehtävistä ovat muuttuneet. Päiväkirjan voi toteuttaa esimerkiksi viikkopäiväkirjana siten, että se sisältää analyyttista osaamisen ja opittujen asioiden pohdintaa sekä reflektointia eikä siis vain pelkkiä kuvauksia työtehtävistä.

2. Työtodistuksesta (pakollinen), josta ilmenee selvästi työnantaja, työn kesto (sis. viikkotuntimäärä) ja tehtävien laatu (kuvaus työtehtävistä). Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.

3. Harjoittelusopimuksesta (pakollinen).

4. Mahdollisista työnäytteistä tai portfoliosta.

5. Mahdollisista harjoittelupaikan yhteyshenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja muiden keskusteluiden raporteista tai harjoittelupaikan antamasta harjoittelun arvioinnista. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, sovitaan järjestelyistä erikseen. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan. Yhden kuukauden mittainen kokopäiväinen suuntautumislinjan osaamisalueisiin liittyvä työ vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelujakson arvosana (1-5) määräytyy harjoittelusta tehtävän raportoinnin perusteella.

Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTSE56 Systems of Electronic Commerce (Elektronisen liiketoiminnan järjestelmät) (5 op)

Sisältö: Kurssin kohteena ovat asiakaslähtöisten heterogeenisten ja asynkronisten kauppapaikkojen suunnittelumenetelmät, joiden erityiskysymyksinä ovat tapahtuman- ja poikkeustenkäsittelymekanismit, rajapinnat ja käytettävyys laajasti ymmärrettynä.
Esitiedot:

TJTA236 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSE90 Elektronisen liiketoiminnan syventävä harjoittelu (1 - 15 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, ota yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön.
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija elektronisen liiketoiminnan ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä. Harjoittelu voidaan suorittaa opiskelun aikana. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös ennen opintojen aloittamista suoritettu soveltuva ja perusteltu työjakso (AHOT-menettely).
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut elektronisen liiketoiminnan syventävät opinnot.
Valintamenettely: Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan elektronisen liiketoiminnan varsinaisille opiskelijoille.
Opetusmuodot: Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden mukaisesti.
Suoritustavat: Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTSM01 Master's Thesis Seminar (5 op)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista:

This course no longer exists. Enroll to Wang's group here instead: https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=198830 (TJTS505).

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM51 Information Security Management (5 op)

Naomi Woods (naomi.woods(at)jyu.fi)

Sisältö:

The course "TJTSM51 Information Security Management" focuses on providing know-how that is required to manage organisations' information security functions. The perspective of the course is therefore that of information security manager of the company, or respective consulting or expert tasks.

The key context of the course is as follows:

To understand about:

•The information security field, its basic concepts and principles

•Techniques and methods for managing information security in organizations

•Key empirical research findings

After completing the course, the student is able to:

• Develop organisation specific information security policies and sub-policy systems in organisations;

• Improve employees’ compliance with the information security procedures through training, campaigning and other measures;

• Carry out risk management in practice;

• Estimate the economical investment in information security;

• Understand the strengths and weaknesses of information security management standards;

• Understand the certifications in the area of information security management;

Osaamistavoitteet:

Learning outcomes:

The student will have a good knowledge of the main topics, basic concepts and principles in information security management
The student will have a good knowledge of the techniques and methods used in information security management, and the ability to consider them in terms of applying them within an organization
The student will gain knowledge and understanding of key contemporary research issues within the field of information security

Suoritustavat:

Lectures
Quiz
Case exercises
Final exam

Kirjallisuus:

Bel G. Raggad: Information Security Management: Concepts and Practice, 2010, CRC Press.

ISBN: 9781420078541.

Other material in Optima that is assigned by the teacher.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM52 Digital Business and Emerging Technologies (5 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Wael Soliman (wael.soliman(at)uia.no)

Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen(at)jyu.fi)

Sisältö:

This course focuses on digital business, more specifically on consumer behavior based business development and how emerging technologies can enable new innovative businesses. We start by looking at the nature of the field as shown by academic journals, conferences, researchers and institutions as well as by the industry. This is then followed by the contemporary research on a variety of topics especially on the use of information communication technology (ICT).

The course will give you a broad understanding of digital business and emerging technologies as a whole.

Osaamistavoitteet:

The academic goal of the course is to prepare students for doing research and applying the theories and models available in the area of digital business. A basic grounding in the concepts underlying research in the discipline is essential if students are to succeed in completing the graduate program.

This course is designed to introduce students to digital business research. For this purpose students need to understand the current research issues and themes in information systems literature, but also the seminal works in the field. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.

The course will also apply the theoretical concepts in practice in order familiarize the students with the practical problems of digital business. For this purpose, the course applies a cased based teaching approach.

This course is designed to introduce students to IS research. Students need to understand the nature of IS as a discipline and current research issues and themes. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.(State the broad purpose of the course as one or more general goals)

Osaamistavoitetaulukko:

Osaamistavoitteet	1 muistaa	2 ymmärtää	3 osaa soveltaa	4 osaa analysoida	5 osaa arvioida	6 osaa luoda
Will have knowledge and understanding of research in the area of digital business and impact of emerging technologies
Can understand how ICT can be levered to develop new business
Can understand consumer behavior and the impact of that on ICT business

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM54 Järjestelmäkehityksen erityisaiheita (Advanced Topics on Systems Development) (5 op)

Veikko Halttunen (veikko.halttunen(at)jyu.fi)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Ville Seppänen (ville.r.seppanen(at)jyu.fi)

Toni Taipalus (toni.taipalus(at)jyu.fi)

Sisältö:

Peruskäsitteet; järjestelmäkehitys ja menetelmät; ketterä ja Leanin mukainen järjestelmäkehitys; käyttäjäkeskeinen kehittäminen; mallintaminen ja malliperusteinen kehittäminen; hajautettu ja ulkoistettu kehittäminen;

Osaamistavoitteet:

Kurssin suoritettuaan opiskelija: osaa selittää mitä järjestelmän kehittäminen ja menetelmä tarkoittavat, osaa selittää miten menetelmiä käytetään ja miten ne ovat kehittyneet vuosien aikana; ymmärtää ketterän lähestymistavan ja Lean-ajattelun ja osaa kuvailla niihin perustuvia menetelmiä ja käytänteitä; osaa kertoa, miten ketterää lähestymistapaa voidaan käyttää projektia laajemmassa kontekstissa; osaa kuvailla järjestelmäkehityksen menestyksen arviointia ja sopimusmenettelyjä erityisesti ketterän kehittämisen yhteydessä; osaa kuvailla ketterien menetelmien käyttöönottoon liittyviä haasteita ja ratkaisuja; ymmärtää käyttäjäkeskeisen kehittämisen käsitteet, periaatteet ja prosessin; ymmärtää malleihin ja mallintamiskieliin liittyvät käsitteet ja periaatteet sekä niihin perustuvat lähestymistavat (metamallintaminen, MDA, MDD); ymmärtää hajautetun ja ulkostetun kehittämisen käsitteet, periaatteet, hyödyt ja haasteet. Osaa käsitellä syvällisesti ja tarkastella kriittisesti kurssin aihepiiriin liittyviä teemoja.

Esitiedot:

Perustiedot tietojärjestelmien kehittämisestä.

Opetusmuodot:

Teemaluennot ja -seminaarit.

Suoritustavat:

Tentti ja pienryhmissä tehtävät harjoitustyöt.

Kurssin työmäärä:

Luennot ja seminaarit 30 h; Harjoitustöiden tekeminen 65 h; Tentti + valmistautuminen 40 h

Kirjallisuus:

Luentokalvot ja joukko tutkimusartikkeleita (tukimateriaalina).

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSM64 Organisaation ICT ja strateginen ohjaus (Policy and Strategy), Organisaation ICT-tuen suunnittelu, hallinta ja kehittäminen sekä strateginen ohjaus. (5 op)

Sami Kollanus (sami.kollanus(at)gmail.com)

Mirja Pulkkinen (pulkkinen.mirja(at)gmail.com)

Ajankohtaista:

The Department has decided (since the Spring Term 2016) that this course will be lectured in English. All course materials are provided in the English language only.

The reporting of the course assignments (group assignment) and answering in the exam will be possible both in English and in Finnish.

The list of course materials below will be updated by the beginning of the course.

Sisältö:

Organizations & Information and Technology Management
ICT benefits and measurement
Information Systems and IT Strategies; strategy development and deployment
Enterprise Systems implementation
Sourcing
IT Governance, risk management
Technology strategy and investment planning

Osaamistavoitteet:

Ymmärtää mikä ICT:n asema ja merkitys organisaatiossa on, sekä miten strategista ohjausta sovelletaan organisaation ICT:n suunnitteluun, kehittämiseen ja hallintaan
Ymmärtää eri tekijöiden (vrt. luettelo kurssisisällöistä) merkitys organisaation ICT:n strategisessa ohjauksessa ja IT:n hallinnassa (IT Governance)
Tuntea näihin liittyviä keskeisiä teoreettisia malleja sekä tutkimustietoa kurssilla osoitetun kirjallisuuden mukaan
Arvioida näihin liittyviä käytännön malleja ja menetelmiä ja niiden soveltuvuutta eri tilanteissa
Osata soveltaa teoreettista tietoutta (vrt. luettelo kurssisisällöistä) organisaation, tai ICT-hankkeen kontekstissa

Understand the role and significance of ICT assets and their application in a user organization, and how this is directed by strategic planning and management
Understand how the different factors dealt with in the course constitute and support the strategic direction and the governance of the organizational systems and technologies
Know significant theoretical models and major research findings on these issues (cf. the course readings) to support the practical work in organizational information management and ITG
Evaluate the practices and methods and their applicability in different types of organizations and contexts
Can apply all of the above in the context of an example organization or a development project involving ICT assets (to be demonstrated in the course assignment)

Esitiedot:

Tietojärjestelmätieteen kandidaattitason opinnot / BSc in Information Systems

Opetusmuodot:

Lectures, Readings and Online tasks, Group assignment

Suoritustavat:

Group assignment, Exam, Online-tasks in Moodle

Kurssin työmäärä:

5 credits = 135h

Lectures + study of the material ca. 46h

Literature ca. 50h

Online tasks ca. 10h (assumes the study of the respective material / literature!)

Group assignment reporting ca. 25h (assumes the study of the material and literature)

Exam 4h (assumes the study of the lectures, materials and the literature)

Kirjallisuus:

Scientific Articles

1. Peppard, J. (2007) The conundrum of IT management. An opinion piece. European Journal of Information Systems 16, 336-345.
2. Gerow, J. E., Grover, V., Thatcher, J. B., & Roth, P. L. (2014). Looking Toward the Future of IT-Business Strategic Alignment through the Past: A Meta-Analysis. MIS Quarterly, 38(4), 1059-1085.
3. Martinsons, M., Davison, R., & Tse, D. (1999). The balanced scorecard: a foundation for the strategic management of information systems. Decision support systems, 25(1), 71-88.
4. Schryen, G. (2013). Revisiting IS business value research: what we already know, what we still need to know, and how we can get there. European Journal of Information Systems, 22(2), 139-169.
5. Arvidsson, V., Holmström, J., & Lyytinen, K. (2014). Information systems use as strategy practice: A multi-dimensional view of strategic information system implementation and use. The Journal of Strategic Information Systems, 23(1), 45-61.
6. Peterson, R. (2004). Crafting information technology governance. Information Systems Management, 21(4), 7-22.
7. Koh, S. L., Gunasekaran, A., & Goodman, T. (2011). Drivers, barriers and critical success factors for ERPII implementation in supply chains: A critical analysis. The Journal of Strategic Information Systems, 20(4), 385-402.

OTHER MATERIALS
1. Hyötyläinen, R. (2005) Practical interests in theoretical consideration. Constructive methods in the study of the implementation of information systems. VTT Publications, Report 585. Espoo 2005. Part II STUDY MODELS OF THE IMPLEMENTATION OF INFORMATION SYSTEMS http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2005/P585.pdf
2. Derek Oliver & John Lainhart (2012): COBIT 5: Adding Value Through Effective GEIT (Governance of Enterprise IT) In: EDPACS: The EDP Audit, Control, and Security Newsletter, http://www.tandfonline.com/loi/uedp20. Published online: 13 Aug 2012.

BSC excel workbook
ISO 27001 excel

The Business Case Guide usinG Val IT ™ 2.0 (ISACA)
The ICT Standards Forum Business CASE template ("esiselvitys" ja "hyötylaskelma")
Business Case Essentials (Schmidt, M.J. 2003, A Solution Matrix Ltd. white paper)

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=1076

TJTSM65 Information Privacy (5 op)

Yixin Zhang (yixin.zhang(at)ait.gu.se)

Sisältö:

In this course we will study information privacy from both business practitioners' and academic researchers' perspectives. We will examine what privacy means to different people and the implications; explore various privacy related issues in the information world, and survey academic research papers related to privacy. To make the course more practical, we will discuss real cases in class. To help with your thesis work, we will go through some research papers in details.

Osaamistavoitteet:

Students will have a good understanding of how people view privacy from different perspectives and the implications of these perspectives.

Students will develop skills in analyzing real cases.

Students will gain a good knowledge about academic research related to privacy.

Students will learn from the research papers and be more competent in designing their own research.

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=1108

TJTSM66 Multidisciplinary Group-Based Service Innovation Project (10 op)

Eetu Luoma (eetu.luoma(at)jyu.fi)

Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen(at)jyu.fi)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSS53 Software Product Line Engineering and Management (5 op)

Ajankohtaista:

Are you interested in becoming a product manager that steers the strategy development for and the marketing, design, and delivery of complex software and/or systems products and services? Or are you aspiring to become a business manager who needs mass-customizable software applications and services to design and run effective eBusiness processes? In these and several other cases, this course is for you. It will demonstrate the benefits of software mass-customization in the design of eBusiness processes not only from the viewpoints of software and systems product and services providers but also from the viewpoints of end-users and managers of eBusiness processes. Dr. Timo Käkölä is a leading expert in the world in software product line engineering and management. He is the main author of the new international standard ISO/IEC 26550:2013 Software and systems engineering -- Reference model for product line engineering and management. This standard has been published by the International Organization for Standardization in August 2013. It establishes a baseline for both academic research and practical improvements in the field. We will have several international visiting experts involved in the course. The confirmed international stars are Dr. Andrea Leitner from Graz University of Technology, Austria; and professor John McGregor from Clemson University, USA. John also has extensive experience from his work at the Software Engineering Institute of Carnegie Mellon University, USA. We will complement traditional lectures with hands on software demonstrations, so students can see the power of mass-customization of software-enabled eBusiness processes in practice.

Sisältö:

Software has become the key asset for competitive products in practically all industries. Thus, competitiveness in software development has become a concern for companies. There are two primary strategies to deal with this concern: increasing the competitiveness internally through methods such as large-scale reuse of existing software assets or externally by outsourcing software development activities to third party vendors. Additionally, companies may choose to enact both strategies in parallel. In this course, the first strategy is primarily focused on, but the importance of the third strategy is also acknowledged.

Finnish software industry, in the same way as software industries in other countries having relatively high labor-costs, is facing tough times. Software businesses that do not have own software products and that focus on services without adequate productization (e.g., selling programmers’ development time on hourly bases to maintain customers’ systems) are especially vulnerable. Therefore, more and more software businesses need to emphasize their own product development and marketing.

Software product line engineering is an industrially validated methodology that software businesses can leverage to move from a service business model toward a software product business model and to develop software products and software-intensive systems faster, at lower costs, and with better quality and higher end-user satisfaction. It enables strategic reuse of requirements, features, pieces of software code, test cases, and numerous other software assets across the products in a software product line. It also facilitates the design of human-computer interfaces and highly usable software products and helps make the products within a product line look and feel similar. Finally, it enables (1) customer organizations to configure the products to the needs of specific user groups and the enterprise architectures and (2) the end-users to personalize the products they use to their specific needs. As a result, it has gained increasing global attention during this decade. It has been leveraged widely in business-to-business settings (e.g., designing and selling product suites that enable entire enterprise architectures) and business-to-consumer settings (e.g., office products, platforms for cellular phones).

Software product line engineering differs from single-system engineering in two primary ways: 1. It requires two distinct development processes: domain engineering and application engineering. Domain engineering defines and realizes the common, invariant artifacts and the variability of a software product line, thus establishing a common software platform for developing and mass-customizing high-quality applications rapidly within the line. Application engineering derives specific applications by strategically reusing the platform and by exploiting the variability built into the platform. 2. It needs to explicitly define and manage variability. For example, some applications within a product line may have a certain feature that other applications within the line do not have. During domain engineering, variability is introduced into all domain artifacts such as requirements, architectural models, components, and test cases. It is exploited during application engineering in order to derive applications tailored to the needs of different customers.

Because multiple products that share similar features should be considered in software product line engineering, the complexity of software product line engineering is high compared to single software product engineering. This course enables the students understand the key concepts of software product line engineering, apply them in industrial settings, and conduct undergraduate, graduate, and post-graduate level research in software product line engineering and management.

The following topics will be covered in the course: • A software product line engineering framework that defines the key processes of domain engineering and application engineering and the artifacts produced and used in these processes. • The smart homes domain from which examples are drawn to help students understand the covered issues. • Product line variability o Orthogonal variability model to document variability clearly and unambiguously throughout the course. o Documenting variability in requirements artifacts, that is, textual requirements, features, scenarios, use cases, statecharts, and class diagrams. o Documenting variability in architectural artifacts, that is, in the development view, the process view, and the code view of a software architecture. o Documenting the variability of component interfaces and the variability within the internal structure of components. o Documenting the variability in test artifacts such as test cases and test case scenarios. • Domain engineering o Product portfolio management and the economics of software product line management. o Domain requirements engineering to identify and document common and variable requirements for the product line. o Domain design to define the reference architecture for the product line. o Domain realization to design reusable software components that implement commonality and variability in the reference architecture. o Domain testing to establish a systematic reuse of test artifacts throughout product line testing. o Selecting commercial off-the-shelf components to implement a significant portion of the overall functionality of the product line. • Application engineering o Application requirements engineering to exploit common and variable artifacts of the product line when defining applications. o Application design to derive an application architecture from the reference architecture that best meets the application requirements. o Application realization by configuring reusable domain components and creating application-specific code if necessary. o Application testing by reusing domain test case designs. • Organizational aspects o Organizational structures for software product line engineering o Transition strategies for moving from single systems development to software product line engineering • Industrial experiences about applying the software product line paradigm • Future research topics for various thesis projects

Osaamistavoitteet:

To make students aware of what is software product line engineering, how software providers can leverage it in practice, how businesses can benefit from mass-customizable software in re-engineering their business processes, and what research opportunities exist for B.Sc., M.Sc., and Ph.D. dissertations.

Esitiedot:

Software product line engineering and management is a highly multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in business process management, information systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, law, and other relevant disciplines are encouraged to contribute to the course. However, all students should have basic knowledge of information systems development and management.

Opetusmuodot:

Lectures.

To boost European competitiveness in the area of software-intensive high-technology product development, the European Union invested more than 100 million Euros in a six-year software product line research project series (ESAPS, CAFÉ, and FAMILIES) between 1999 and 2006. Dr. Käkölä served in a scientific leadership position in the project series. The literature to be used in the course mainly consists of the three books that crystallize the most central results of the project series. The main course book is “Software Product Line Engineering” by Pohl, Böckle, and Van der Linden. Many copies of it are available in the Jyväskylä university library. The book has been targeted for advanced graduate level university courses. Each chapter and the book as a whole will be critically reviewed during the course. The book Software Product Lines in Action covers business, software architecture and process, and organizational aspects in detail and presents numerous case studies where product line engineering is applied.

Suoritustavat:

The course will be conducted through lectures (app. 24 hours) and the final exam. To successfully obtain 5 credit units, the students must successfully pass the exam. In the exam, the main course book will be required.

Kirjallisuus: 1. Pohl, K., Böckle, G. and Van der Linden, F. (2005). Software Product Line Engineering. Springer. 2. Käkölä, T. and Duenas, J.C. (2006). Software Product Lines: Engineering and Management. Springer. 3. Van der Linden, F., Schmid, K. and Rommes, E. (2007). Software Product Lines in Action: The Best Industrial Practice in Product Line Engineering. Springer. 4. ISO/IEC 26550:2013 Software and systems engineering -- Reference model for product line engineering and management (Dr. Käkölä is the main author of this international standard) 5. Other relevant recent literature in the field.
Avainsanat:

Managing high-tech corporations, mass-customization of software (to meet the needs of specific users and market segments) to enable the mass-customization of eBusiness processes, knowledge management, software business and engineering, product management, technology management, software platforms and product lines, information systems and enterprise architecture development, determining common and variable product features in product lines

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTSS70 Cloud Computing (5 op)

Aleksei Romanov (kudlalex91(at)gmail.com)

Alexander Semenov (avsemyonov(at)gmail.com)

[Ei kuvausta.]

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

http://optima.jyu.fi

TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu (1 - 10 op)

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Ajankohtaista: Opintojaksolle ei ilmoittauduta Korpin kautta. Jos olet kiinnostunut suorittamaan tämän opintojakson, sovi tapaaminen Mauri Leppäsen kanssa (mauri(at)cs.jyu.fi, 014 260 3013).
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija järjestelmäkehityksen ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
Osaamistavoitteet:

Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)

Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut järjestelmäkehityksen syventävät opinnot.
Valintamenettely: Harjoittelu on tarkoitettu ainoastaan järjestelmäkehityksen varsinaisille opiskelijoille
Opetusmuodot: Harjoittelu ja sen raportointi ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.
Suoritustavat:

Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.

Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.

[Tarkat tiedot]

TJTJ701 Lisensiaatti ja tohtoriseminaari (4 op)

Arto Ojala (arto.ojala(at)uwasa.fi)

Sisältö:

Learn academic writing skills for doctoral thesis and academic journal articles
Discuss and share ideas, worries, and best practices with other students
Evaluate (review) academic works

Osaamistavoitteet:

Learn academic writing skills for doctoral thesis and academic journal articles
Learn:

–What kind of issues it is good to take into account in the different parts of the work

–What are the main issues where the reviewers pay attention

–What kind of feedback reviewers might give about the work

–How to answer the feedback given by reviewers
Review academic works and give (and receive) constructive feedback

Opetusmuodot:

Attendance to the seminars and written assignment

Suoritustavat:

Seminars + written assignments

Kirjallisuus:

Material given during the lectures

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTJ772 How to publish in Top IS Journals (7 op)

Mikko Siponen (mikko.t.siponen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista: Professor Mikko Siponen
Sisältö: The course starts by looking at which are the top journals in IS, how they operate in terms of review practices, and what types of articles the top journals publish. Then we move to discuss general structure of successful research articles in IS. We discuss what kind of expectations there is in terms of contribution and what is adequate contribution in leading IS journals. After that we focus on "research papers" types of papers, and describe different types of research papers. Article that apply different research approaches need to be developed differently. Also, the role of theory in each types of research article is discussed. Finally, the students write their own journal article.
Osaamistavoitteet: The aim of this course is to help doctoral students to write a high-quality research article on Information Systems related to their doctoral thesis. In this course, students learn what the reviewers and editors expect for a successful IS journal article. Furthermore, students write an article in this course.
Esitiedot: Research topic for the doctoral thesis (or the paper) is known.
Opetusmuodot: First part of the course consists of lectures 16h. The second part is seminars, where the students write their own article section-by-section manner.
Suoritustavat: Active participation and writing a journal article.
Aikataulu: Lectures ones in week and seminars every second week.
Kirjallisuus: Lecture notes

[Tarkat tiedot sekä ilmoittautuminen]

TJTJ772 How to publish in Top IS Journals (7 op)

Mikko Siponen (mikko.t.siponen(at)jyu.fi)

Ajankohtaista: Professor Mikko Siponen
Sisältö: The course starts by looking at which are the top journals in IS, how they operate in terms of review practices, and what types of articles the top journals publish. Then we move to discuss general structure of successful research articles in IS. We discuss what kind of expectations there is in terms of contribution and what is adequate contribution in leading IS journals. After that we focus on "research papers" types of papers, and describe different types of research papers. Article that apply different research approaches need to be developed differently. Also, the role of theory in each types of research article is discussed. Finally, the students write their own journal article.

First part of the course consists of lectures 16h. The second part is seminars, where the students write their own article section-by-section manner.
Osaamistavoitteet: The aim of this course is to help doctoral students to write a high-quality research article on Information Systems related to their doctoral thesis. In this course, students learn what the reviewers and editors expect for a successful IS journal article. Furthermore, students write an article in this course.
Esitiedot: Research topic for the doctoral thesis (or the paper) is known.
Opetusmuodot: First part of the course consists of lectures 16h. The second part is seminars, where the students write their own article section-by-section manner.
Suoritustavat: Active participation and writing a journal article.
Aikataulu: Lectures ones in week and seminars every second week.
Kirjallisuus: