Takaisin Ohjeiden pääsivulle

HOPSit Korpissa - Korppi-vastaavan ohje

1. Mikä ihmeen HOPS?

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan laatima suunnitelma opintojen tavoitteista ja tutkinnon suorittamisesta. Sen tarkoituksena on hahmottaa koulutukseen käytettävää aikaa sekä selkeyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä.
Korpissa olevalla HOPSien hallintaosalla (myös eHOPS-sovelluksesta puhutaan) Korppi-vastaava voi syöttää tutkinto-ohjelmat ja opintokokonaisuudet sovellukseen. Opiskelija voi niiden pohjalta suunnitella opintonsa.

Korpin HOPS-sovellusta kehitetään koko ajan. Siihen liittyvää palautetta ja parannusehdotuksia otetaan vastaan. eHOPS-sovelluksen esittelysivut löytyvät täältä.

Jos tarvitset apua tutkinto-ohjelmien tai opintokokonaisuuksien laatimisessa, ota yhteyttä Korppi-ylläpitoon (korppi@jyu.fi). Voimme tulla tarvittaessa paikan päälle neuvomaan. (Tarjous on voimassa toistaiseksi.)

2. HOPSeihin liittyviä käsitteitä

Käsitteet tutkinto-ohjelma, opintokokonaisuus, ryhmittely, opintorakenne, opintojakso ja malliopintosuunnitelma liittyvät kiinteästi HOPSeihin. Seuraavaksi selvennetään, mitä kyseisillä termeillä tarkoitetaan:

Tutkinto-ohjelma
Tutkinto-ohjelmilla tarkoitetaan virallisia tutkinto-ohjelmia, joiden perusteella opiskelija voi valmistua kyseiseltä laitokselta. Tutkinto-ohjelmia voi kuitenkin olla useita kullakin laitoksella. Opiskelijan on tarkoituksena aloittaa HOPSinsa suunnitteleminen jonkin tutkinto-ohjelman pohjalta. Tässä ohjeessa saatetaan jossakin kohdassa puhua tutkintorakenteesta. Se merkitsee tässä tapauksessa samaa kuin tutkinto-ohjelma.
Opintokokonaisuus
Opintokokonaisuudet ovat tutkinto-ohjelmaa suppeampia kokonaisuuksia, kuten perus- tai syventävät opinnot. Tutkinto-ohjelmat rakentuvat opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista. Yksi opintokokonaisuus voi liittyä useampaan tutkinto-ohjelmaan. Opintokokonaisuudet voivat myös rakentua sisäkkäin toisista opintokokonaisuuksista aina yksittäisten opintojaksojen tasolle.
Ryhmittely
Ryhmittely on tässä yhteydessä käytetty sana kokonaisuudesta. Ryhmittelyn avulla voidaan yhdistää opintojaksoja, opintokokonaisuuksia ja tutkinto-ohjelmia yhteen rakenteen selkeyttämiseksi. Ryhmittely voi myös olla "avoin", jolloin siihen ei ole suoranaisesti liitetty yhtään elementtiä. Kuvassa 1 oleva Yleisopinnot on esimerkki ryhmittelystä.
Opintorakenne
Opintorakenteesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä sekä tutkinto-ohjelmia että opintokokonaisuuksia.
Opintojakso
Opintojakso on pienin suoritettava opintojen osa. Kurssi on opintojakson ilmentymä. Käytännön puheessa opintojaksoja nimitetään usein kurssiksi. Korpissa opintojaksoja kutsuttiin ennen kurssinimikkeiksi.
Malliopintosuunnitelma
Malliopintosuunnitelma on Korppi-vastaavan tekemä opintosuunnitelma, johon hän on esimerkiksi laittanut opintojaksoille suositeltavia suoritusaikoja tai suositeltavia sivuaineita. Malliopintosuunnitelma on siis tehty jonkin tutkinto-ohjelman pohjalta. Jos halutun tutkinto-ohjelman pohjalta on tehty malliopintosuunnitelma, voi opiskelija ottaa mallin oman suunnitelmansa pohjaksi. Malliopintosuunnitelman laatimisen ohjeeseen.

3. Esimerkki tutkinto-ohjelman ja opintokokonaisuuksien käsitteistä ja koostamisesta

Alla olevassa kuvassa on esitetty esimerkkinä sosiologiaa pääaineenaan opiskelevien kandidaatin tutkintoon vaadittava tutkinto-ohjelma. Valmiista esimerkistä näkyy, kuinka tutkinto-ohjelmat, opintokokonaisuudet ja opintojaksot liittyvät toisiinsa.


Esimerkki valmiista tutkintorakenteesta.
Esimerkki valmiista tutkintorakenteesta.

Kuva 1. Esimerkki valmiista tutkinto-ohjelmasta.

Seuraavaksi selvennetään askeleittain, kuinka esimerkki on tehty.

3.1 Uuden tutkinto-ohjelman luonti ja perustietojen tallennus

Vaihe   Toiminto
1. Esimerkin luominen alkaa Opintorakenteet -sivun linkistä Luo uusi tutkinto-ohjelma.
2. Tämän jälkeen täytä tutkinto-ohjelman perustiedot (ks. kuva 2).
  Lisätietoja -kentässä voit käyttää HTML-elementtejä paremman muotoilun tekemiseen.
3. Kenttien tarkoitusta kuvataan tarkemmin myöhemmin.
4. Muista painaa Tallenna.
Tutkinto-ohjelman lisäys -sivu.

Kuva 2. Tutkinto-ohjelman lisäys -sivu.

3.2 Opintokokonaisuuden lisääminen

Esimerkissä luodaan tutkinto-ohjelma. Samalla ohjeistetaan myös opintokokonaisuuden lisääminen, koska se tapahtuu yleensä hieman eri tavalla.

3.3 Sisällön lisääminen

Seuraavaksi selvitetään, mitä tutkinto-ohjelmaan voi lisätä ja miten.

3.3.1 Uuden ryhmittelyn luominen

Tutkinto-ohjelman luomisen jälkeen alkaa rakenteen koostaminen. Rakenteen perustietoja pääset tarvittaessa muuttamaan tutkinto-ohjelman tarkastelusivun [Muokkaa]-linkistä (ks. kuva 1). Varsinainen sisältö esitetään Tutkinto-ohjelman sisältö -otsikon alla (alkutilanteessa siellä ei ole mitään). Ryhmittelyn luominen tapahtuu seuraavasti:

Vaihe   Toiminto
1. Voit kasata sisällön joko lisäämällä ryhmittelyn kohdasta [Lisää uusi ryhmittely] tai lisäämällä kursseja, kokonaisuuksia tai tutkinto-ohjelmia kohdasta Lisää rakenteeseen (ks. kuva 1).
  Jos kyseessä on esimerkiksi maisterin tutkinto, joka koostuu kandidaatin tutkinnosta sekä syventävistä opinnoista ja Pro gradu -tutkielmasta, kannattaa aloittaa maisterin tutkinnon koostaminen liittämällä siihen kandidaatin tutkinto. Tässä vaiheessa kandidaatin tutkinto tulee siis olla jo laadittuna. Jos kyseessä taas on maisterin tutkinto, joka koostuu esim. pääaineopinnoista (perus-, aine- ja syventävät opinnot), sivuaineopinnoista ja kieliopinnoista, kannattaa aloittaa tekemällä ryhmittely (esim. pääaineopinnot). Tämän ryhmittelyn alle sitten lisätään opintokokonaisuudet (perus-, aine- ja syventävät opinnot).
2. Koska kirjattavaan kandidaatin tutkintoon kuuluu neljä rinnakkaista osa-aluetta (Pääaineopinnot, Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot ja Sivuaine- ja muut opinnot) aloita sisällön koostaminen luomalla ryhmittely yhdestä näistä. Ryhmittelyn luominen alkaa [Lisää uusi ryhmittely] -linkistä.
3. Anna ryhmittelylle otsikko, mahdollinen opintojaksojen vähimmäismäärä sekä opintopisteiden tai/ja -viikkojen vähimmäismäärä.
4. Voit antaa ryhmittelylle halutessasi myös lisätietoja (tarkista halutessasi selvennyksiä kysytyille tiedoille).
5. Paina Tallenna.

3.3.2 Tutkinto-ohjelmien, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen lisääminen

Kun uusi ryhmittely on luotu, jatka ryhmittelyn tarkempien tietojen määrittelyyn. Uuden ryhmittelyn luonnin jälkeen sivulle avautuu uusia otsikoita. Ryhmittelyyn kuuluu -kohdassa näkyy ryhmittelyn rakenne auki purettuna. Alkutilanteessa tämä on tyhjä, joten asetetaan ryhmittelylle sisältöä. Lisää rakenteeseen-kohdasta nähdään, että ryhmittelyyn voidaan liittää valmiita tutkinto-ohjelmia, opintokokonaisuuksia tai opintojaksoja.

Tutkinto-ohjelmia, opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja voi lisätä myös suoraan tutkinto-ohjelman alle. Tämä tapahtuu Lisää rakenteeseen -kohdasta samoin kuin ryhmittelyyn lisättäessäkin eli seuraavasti:

Hakuehdoksi voidaan antaa osa tutkinto-ohjelman, opintokokonaisuuden tai opintojakson nimestä tai koodin alku. Haun tulokset listautuvat hakuehtojen alle. (Kuvan 3 esimerkissä on jo lisätty Sosiologian approbatur -opintokokonaisuus ja haettu lisättäväksi Sosiologian cum laude approbatur -opintokokonaisuus.) Näistä rastitaan halutut elementit, ja lisätään ne rakenteeseen hakutulosten lopusta löytyvällä Tallenna valitut -painikkeella.

Mitä tehdä, jos hauilla ei löydy haluttua opintojaksoa? Tällöin kannattaa varmistaa kyseisen organisaation Korppi-vastaavalta, että kyseinen opintojakso on syötetty Korppiin. Korppi-vastaavat voivat syöttää puuttuvia opintojaksoja. Mikäli kyse on toisen laitoksen opintojaksosta tai peräti opintokokonaisuudesta, kannattaa vastaavasti ottaa yhteyttä kyseisen laitoksen Korppi-vastaavaan. Hätäratkaisuna ryhmittelyn Lisätietoja -osaan voi kirjoittaa tiedoksi kyseisten opintojaksojen nimet, ja täydentää kokonaisuuden myöhemmin valmiiksi.

Lisää uusi ryhmittely -kohdasta voidaan ryhmittelylle luoda myös sisäisiä ryhmittelyjä. Ohjeessa kerrotaan hiukan myöhemmin lisää sisäkkäisistä ryhmittelyistä.

Opintokokonaisuuden lisääminen Pääaineopinnot -ryhmittelyyn

Kuva 3. Opintokokonaisuuden lisääminen Pääaineopinnot -ryhmittelyyn.

3.3.3 Järjestäminen ja pakollisuuden merkitseminen

Jotta pakolliset ryhmittelyt, opintokokonaisuudet ja opintojaksot tulisivat automaattisesti mukaan opiskelijan suunnitelmaan, tulee ne määrittää pakolliseksi. Tämä onnistuu linkeistä Järjestä ja aseta pakollisuudet sekä Järjestä. Kyseiseltä kuvan 4 sivulta voi myös muuttaa ryhmittelyn sisältämien elementtien järjestystä järjestysnumeroa muuttamalla. Pakolliseksi asetettujen elementtien eteen tulee ryhmittelyjen muokkaussivulla punainen huutomerkki. Sen avulla voi helposti havaita, mitkä elementit on merkinnyt pakolliseksi ja mitä ei.
Valitse kaikki -painikkeella saa valittua kaikki valintaruudut. Tämä helpottaa, jos valittavia elementtejä on paljon. Muista kuitenkin painaa myös Tallenna tiedot -painiketta, jotta tiedot todella tallentuvat.

Esimerkissämme täytyy siis seuraavaksi merkitä Pääaineopinnot-ryhmittelyn sisällä olevat kokonaisuudet pakollisiksi (ks. kuva 4 alla).

Järjestäminen ja pakollisuuden merkkaaminen

Kuva 4. Järjestäminen ja pakollisuuden merkkaaminen.

Tarkastellaan pakollisuuksien sijoittumista vielä toisen esimerkin avulla.

    pakollinen ryhmittely 8 ov
      pakollinen opintojakso 2 ov
      pakollinen opintojakso 2 ov
      valinnainen ryhmittely 4 ov
        pakollinen opintojakso 2 ov
        pakollinen opintojakso 2 ov
      valinnainen ryhmittely 4 ov
        pakollinen opintojakso 2 ov
        valinnainen opintojakso 2 ov
        valinnainen opintojakso 2 ov

Ensimmäisen ryhmittelyn alla on siis kaksi pakollista opintojaksoa ja kaksi valinnaista ryhmittelyä, joista toinen pitää valita. Valinnaisten ryhmittelyjen alla on sekä pakollisia että valinnaisia opintojaksoja. Pakollisia opintojaksoja ja ryhmittelyjä voi siis olla myös valinnaisten ryhmittelyjen alla. Tällöin pakolliseksi merkattu opintojakso tai ryhmittely on pakollinen, jos yläryhmittely on mukana suunnitelmassa.

Tämän jälkeen kasassa on ensimmäinen valmis ryhmittely! Valitsemalla vasemman reunan puusta Tutkinto-ohjelmat - Suunnitteilla - tutkintorakenteesi nimi, pääset tutkinto-ohjelman tietoihin ja voit tarkastella, miltä tilanne näyttää. Vastaavasti ryhmittelyt muodostetaan myös muille tutkintoon kuuluville kokonaisuuksille. Yhteiset opinnot muodostuvat lähes samoilla ohjeilla (ryhmittely sisältää opintokokonaisuuksien sijasta opintojaksoja).

Seuraavaksi rakenteeseen lisätään Kieli- ja viestintäopinnot. Ne on syötetty Korppiin kielikeskuksen toimesta (ainakin 2005-2006 vuoden vaatimusten mukaiset), joten tämä kokonaisuus tarvitsee vain lisätä rakenteeseen vastaavalla tavalla kuin lisättiin opintokokonaisuudet Pääaineopinnot -ryhmittelyyn (ks. kuva 5). Nyt on vain huomattava, että kokonaisuus lisätään tutkinto-ohjelman "päätason" alle (Yhteiskuntatieteiden kandidaatti).

Kieli- ja viestintäopintojen lisääminen

Kuva 5. Kieli- ja viestintäopintojen lisääminen.

Kandidaatin tutkinto muodostuu siis seuraavasti sisäisistä ryhmittelyistä ja opintojaksoista; (Lisäksi mukana näkyvät ryhmittelyihin liittyvät Lisätiedot.)

  Yhteiskuntatieteiden kandidaatti tutkinto-ohjelma
    Pääaineopinnot                 ryhmittely
      Sosiologian approbatur       opintokokonaisuus
      Sosiologian cum laude app... opintokokonaisuus
    Yhteiset opinnot               ryhmittely
      Valinnaisia yleisopintoja... Lisätiedot (ryhmittely)
      TILP150                      opintojakso
      TILP350                      opintojakso
    Kieli- ja viestintäopinnnot    opintokokonaisuus
    Sivuaine- ja muut opinnot      ryhmittely
      Sivuainevalinta on vapaa...  Lisätiedot (ryhmittely)

Sivuaineopinnot -ryhmittely on esimerkki tapauksesta, jossa ei ole määritelty ryhmittelyyn kuuluvia opintojaksoja tarkemmin. Ryhmittelyyn ei siis liitetä opintojaksoja, eikä muitakaan elementtejä, vaan ainoastaan lisätietoteksti, jossa ohjeistetaan opiskelijoita valitsemaan haluamansa sivuainekokonaisuudet. Ryhmittelyyn olisi voitu sisällyttää myös valmiita sivuaineopintokokonaisuuksia.

Kun tutkinto-ohjelman ryhmittelyjen, opintokokonaisuuksien ja -jaksojen rakenne on määritelty, täytyy pakolliset ryhmittelyt laittaa vielä pakollisiksi. Tämä onnistuu tutkinto-ohjelman pääsivun linkistä Järjestä ja aseta pakollisuudet.

Tämän jälkeen tutkinto-ohjelma on koostettu. Sen tila voidaan käydä muuttamassa aktiiviseksi, jolloin se näkyy myös opiskelijoille valittavana vaihtoehtona. Kokonaisuuden tarkastelu ja tietojen varmistus on helpoin hahmottaa tutkinto-ohjelmien pääsivulta.

3.3.4 Sisäkkäisten ryhmittelyjen luominen

Koska Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoa syötettäessä ei tarvinnut tehdä sisäisiä ryhmittelyjä, otetaan sisäkkäisten ryhmittelyjen luomista varten esimerkiksi musiikin laitoksen opintokokonaisuus Musiikkitieteen aineopinnot (ks. kuva 6 alla) ja siitä erityisesti Menetelmäopinnot 1 -ryhmittely.

Musiikkitieteen aineopinnot

Kuva 6. Musiikkitieteen aineopinnot.

Vaihe   Toiminto
1. Luo Menetelmäopinnot 1 -ryhmittely aikaisempien ohjeiden mukaisesti Lisää uusi ryhmittely -linkistä.
2. Menetelmäopinnot 1 koostuu yksittäisistä opintojaksoista, sekä Musiikkianalyysimenetelmät -ryhmittelystä (ks. kuva 6). Aseta pakolliset opintojaksot Menetelmäopinnot 1 ryhmittelyyn kuten aikaisemminkin.
3. Tämän jälkeen aloita Musiikkianalyysimenetelmät -ryhmittelyn lisäys painamalla Ryhmittely -sivun alalaidassa olevaa linkkiä Lisää uusi ryhmittely, joka liittää ryhmittelyyn sisäisen ryhmittelyn. Täydennä ryhmittelyn perustiedot. Koska ryhmittely sisältää kolme opintojaksoa, joista on valittava yksi, asetetaan opintojaksojen vähimmäismääräksi yksi.
4. Tämän jälkeen opintojaksojen asettaminen menee vanhaan tapaan.

4. Kenttien selityksiä

Nimi
on tutkinto-ohjelman tai opintokokonaisuuden yksilöllinen tunniste, jonka perusteella opiskelijan on tarkoitus hahmottaa, minkä tasoisesta tutkinnosta tai opintokokonaisuudesta on kyse. Hyvä nimi on lyhyt, mutta yksilöivä. Tutkintorakenteessa laitostietoa ei tarvitse liittää nimeen, sillä tämä tieto näkyy käyttäjälle muutakin kautta (organisaatio-kohdan valinta).
Organisaatio
on tiedekunta/laitos/oppiaine, jolla kyseinen tutkintorakenne on voimassa. Opintokokonaisuuksissa tämä tarkoittaa opetusta (pääasiallisesti) järjestävän yksikön organisaatiota. Tutkinto-ohjelmat kannattaa laittaa alimman mahdollisen organisaation alle, ts. jos kyseessä on tietyn oppiaineen tutkinto-ohjelma, kannattaa organisaatioksi laittaa kyseinen oppiaine (mikäli se Korpista löytyy). Jos kyseessä taas on jonkun laitoksen yhteinen tutkinto-ohjelma, laitetaan organisaatioksi kyseinen laitos.
Vuosi
kohtaan merkitään tutkinto-ohjelman tai opintokokonaisuuden voimassaolon alkamis- ja päättymisvuosi.
Lisätietoja
kohtaan voidaan kirjoittaa pidempi kuvaus tutkintorakenteen, opintokokonaisuuden tai ryhmittelyn sisällöstä. Esimerkiksi, jos sivuaineopinnoissa ei ole määritelty tiettyä opintokokonaisuutta pakolliseksi, vaan sen saa vapaammin valita, kannattaa lisätiedoiksi kirjoittaa sivuaineopintojen vaatimukset. Esimerkiksi: "Suoritettava vähintään yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot tai kahden sivuaineen perusopinnot tai yhden sivuaineen perusopinnot, mikäli pääaineessa on tehty myös syventävät opinnot (ilman tutkielmaa)."
Tila
määrittelee tutkinto-ohjelman tai opintokokonaisuuden julkisuusasteen. Suunnitteilla olevat rakenteet eivät näy opiskelijoille. Ne kuitenkin ovat käytettävissä koostettaessa rakenteita Korppi-vastaavan käyttöliittymässä. Mikäli tutkinto-ohjelmaan on liitetty suunnitteilla oleva tutkinto-ohjelma tai opintokokonaisuus, näkyy rakenne kokonaisuudessan opiskelijoille. Yleisesti tutkinto-ohjelmat ja opintokokonaisuudet tulevat kuitenkin näkyville vasta, kun niiden tila muutetaan aktiiviseksi. Vanhentuneet rakenteet poistuvat opiskelijoiden näkyvistä, eivätkä ne ole enää käytettävissä niissäkään rakenteissa, jotka ovat edelleen aktiivisia. Poistettu-tila poistaa rakenteen sekä Korppi-vastaavan että opiskelijan liittymistä. Se vastaakin lopullista poista-komentoa. Jos kuitenkin haluat poistaa rakenteen (mutta säilyttää sen vielä Korppi-vastaaville näkyvänä), valitse ennemmin vanhentunut-tila.
Opintojaksojen vähimmäismäärä
ilmaisee montako ryhmittelyyn kuuluvaa opintojaksoa opiskelijan täytyy vähintään valita, jotta kokonaisuus on hyväksyttävissä. Aina opintojaksojen vähimmäismäärä-kenttää ei ole tarpeen käyttää. Kyseistä kenttää kannattaa käyttää esimerkiksi silloin, kun opintojaksoryhmästä täytyy valita n opintojaksoa. Jos opintojaksojen vähimmäismäärä on enemmän kuin nolla, tulee opiskelijan liittymässä ryhmittelyn otsikon alle teksti: "Valittava vähintään n opintojaksoa" (n = opintojaksojen vähimmäismäärä).
Täydentävä opintorakenne
ilmaisee, että ryhmittely sisältää täydentäviä opintoja. Näitä opintoja ei lasketa mukaan suunnitelman kokonaisopintopistemäärään. Maisterin tutkintoon hyväksytyltä voidaan edellyttää täydentävien opintojen suorittamista. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Opintopisteiden vähimmäismäärä
kertoo montako opintopistettä ryhmittelyn sisältämistä opintojaksoista on valittava, jotta suunnitelma voidaan hyväksyä. Oletus, nolla opintopistettä, tarkoittaa, että valintaa ei rajoiteta opintopistemäärän perusteella. Kyseisen kentän kanssa voidaan käyttää rinnakkain myös opintojaksojen vähimmäismäärävaatimusta.
Taso
kertoo onko kyseessä kandidaatin vai maisterin tutkinto vai niiden yhdistelmä, tai opintokokonaisuuden tapauksessa, onko kyseessä perus-, aine- vai syventävät opinnot.
Tyyppi
kertoo onko kyseessä pää- vai sivuaineopiskelijoille tarkoitettu opintokokonaisuus. Joissakin opintokokonaisuuksissa tämä tieto on kirjoitettuna kokonaisuuden nimeen. Jatkossa tätä ei tarvitse (eikä ehkä kannatakaan) kirjoittaa nimeen, jos tyyppi-kohdasta on oikea vaihtoehto valittuna. Opintokokonaisuuden tyyppi tulostetaan hauissa ja listauksissa opiskelijan käyttöliittymässä aina kokonaisuuden nimen perään (jos tyyppi on valittuna).
Hakuehto
kenttään kirjoitetaan hakuehtona osa opintojakson, tutkinto-ohjelman tai opintokokonaisuuden nimeä tai koodia. Asteriskimerkkejä ei tarvitse kirjoittaa - ne täydentyvät automaattisesti.
Opintokokonaisuudeksi muuttaminen
Jos luot vahingossa opintokokonaisuuden tutkinto-ohjelmapuolelle, saat tästä muutettua sen opintokokonaisuudeksi.
Tutkinto-ohjelmaksi muuttaminen
Jos luot vahingossa tutkinto-ohjelman opintokokonaisuuspuolelle, saat tästä muutettua sen tutkinto-ohjelmaksi.

5. Kyselyn liittäminen

Jokaiseen tutkinto-ohjelmaan, opintokokonaisuuteen ja ryhmittelyyn voi liittää kyselyn. Kyselyiden pitää olla Korpin kyselysovelluksella tehtyjä. Tekemäsi kyselyn voit liittää tutkinto-ohjelmaan tutkinto-ohjelman tarkastelusivun (Opintorakenteet - Tutkinto-ohjelmat - Haluamasi tutkinto-ohjelma) alaosassa olevan Liitä tutkinto-ohjelmaan uusi kysely -linkin kautta. Opintokokonaisuuteen kyselyn liittäminen onnistuu vastaavasta paikasta opintokokonaisuuksien puolelta. Ryhmittelyyn kyselyn voi liittää kyseisen ryhmittelyn muokkaussivulla olevan Liitä rakenteeseen uusi kysely -linkin kautta. Ohje kyselyiden luomiseen löytyy täältä.
Jos rakenteeseen on liitetty kysely, tulee sen otsikko näkyviin rakenteen tarkastelusivun alaosaan otsikon Rakenteeseen on liitetty seuraavat kyselyt alle. Muokkaa -linkistä kyselyä pääsee muokkaamaan (mikäli siihen on oikeus) ja Poista -linkistä kyselyn voi poistaa tutkinto-ohjelmasta. Kyselyn poistaminen rakenteesta ei poista kyselyä Korpista, vaan ainoastaan poistaa yhteyden tutkinto-ohjelman ja kyselyn väliltä.

Jos tutkinto-ohjelmaan on liitetty useampi kysely, voi niiden näkymisjärjestyksen opiskelijalle määrittää. Tämä onnistuu tutkinto-ohjelman tarkastelusivun alalaidassa olevasta linkistä Muuta liitettyjen kyselyiden järjestystä. Linkistä avautuvalla sivulla määritellään kyselyille halutut järjestysnumerot. Jos järjestystä ei ole määritelty, näkyvät kyselyt satunnaisessa järjestyksessä.

6. Oikeuksien määrittäminen

Korppi-vastaava liittää tutkinto-ohjelmaan haluamansa oikeudet haluamilleen oikeusryhmille (ks. ryhmiin liittyvä ohje alla), jolloin nämä oikeudet "kopioituvat" opintosuunnitelmiin, jotka tutkinto-ohjelman pohjalta luodaan. Opiskelija voi myös itse lisätä oikeuksia opintosuunnitelmaansa ja myös poistaa antamiaan oikeuksia. Oikeuksien määrittely tapahtuu seuraavasti:

Vaihe   Toiminto
1. Aloita tutkinto-ohjelman tarkastelusivulla (Opintorakenteet > Haluamasi tutkinto-ohjelma) olevasta linkistä [Määrittele automaattisesti annettavat oikeudet], jota painamalla siirryt oikeuksien määrittelysivulle.
2. Hae henkilö tai ryhmä, jolle haluat oikeuksia antaa, kirjoittamalla hakuehdoksi henkilön tai ryhmän nimi, tai osa siitä.
3. Valitse hakutuloksista haluamasi, valitse valintaruuduista haluamasi oikeudet ja paina -> -painiketta
4. Annetut oikeudet näkyvät oikeanpuoleisessa valintalistassa. Oikeuksia voi poistaa valitsemalla tästä valintalistasta sen, jonka haluaa poistaa, ja painamalla Poista valitut oikeudet -painiketta.
5. Oikeudet asetetaan oletuksena pakollisiksi eli opiskelija ei voi poistaa niitä suunnitelmastaan. Esimerkiksi, jos opiskelija on tehnyt tutkinto-ohjelman pohjalta suunnitelman ja tutkinto-ohjelmaan on määritelty pakollinen tarkasteluoikeus kaikille Jyväskylän yliopiston opettajille. Tällöin opiskelija ei voi poistaa Jyväskylän yliopiston opettajilta tarkasteluoikeutta opintosuunnitelmastaan. Korppi-vastaava voi myös poistaa pakollisuuden valitsemalla valintalistasta (jossa annetut oikeudet näkyvät) sen tai ne, joista haluaa pakollisuuden poistaa ja painamalla Merkitse mahdollisiksi poistaa -painiketta. Pakollisiksi asetetut oikeudet on käyttöliittymässä merkitty huutomerkillä (!).
Tarkasteluoikeus
sisältää rakenteen, aikataulun ja suoritusmerkintöjen tarkasteluoikeudet.
Perustelujen tarkasteluoikeus
sisältää tarkasteluoikeudet sekä perustelujen ja kommenttien tarkasteluoikeudet.
Kommentointioikeus
sisältää tarkasteluoikeudet, perustelujen tarkasteluoikeudet sekä kommenttien lisäämisoikeudet.
Kyselyiden tarkasteluoikeus
sisältää tarkasteluoikeuksien lisäksi oikeuden tarkastella opiskelijoiden vastauksia opintosuunnitelmaan liitettyihin kyselyihin.
Hyväksyntäoikeus
sisältää kaikki aikaisemmat oikeudet (tarkastelu, perustelujen tarkastelu, kommentointi, kyselyiden tarkastelu) sekä hyväksymisleimojen lisäämis- ja poistamisoikeudet ja koko suunnitelman hyväksymisoikeudet.
Muokkausoikeus
sisältää tarkasteluoikeudet sekä oikeuden muokata opintosuunnitelman rakennetta, aikataulua ja tilaa. Korppi-vastaava ei voi liittää muokkausoikeuksia tutkinto-ohjelmiin. Opintosuunnitelman omistaja (opiskelija) voi antaa muokkausoikeuksia laatimaansa suunnitelmaan.

Seuraavassa hieman ohjeita ryhmiin liittyen (lisäohjeita löytyy oikeusryhmäohjeesta):

  1. Jokaisessa organisaatiossa täytyy olla ryhmän/ryhmien päivittäjä(t), joka ilmoitetaan Korppiadminille. Laitokselle luoduilla ryhmillä voi olla eri päivittäjiä, tai yksi henkilö voi vastata kaikkien ryhmien päivittämisestä (varmaan aluksi helpointa näin).
  2. Korppiadmin liittää päivittäjän/-t haluttujen ryhmien päivittäjiksi.
  3. Päivittäjä(t) liittää ryhmään muut tarvittavat henkilöt ja vastaa jatkossa ryhmän hallinnasta.

eHOPSissa käytetään yleensä seuraavia oikeusryhmiä:

Opinto-ohjaajille suositellaan annettavaksi kommentointioikeus (joka sisältää tarkastelu- ja perustelujen tarkasteluoikeudet) sekä kyselyiden tarkasteluoikeudet. Hyväksyjille kannattaa antaa hyväksyntäoikeudet. Opinto-ohjaajat saattavat joissain tapauksissa olla myös hyväksyjiä, jolloin opinto-ohjaajat -ryhmän voi liittää hyväksyjät -ryhmän aliryhmäksi. Tällöin riittää tietysti antaa myös oikeudet ainoastaan hyväksyjät -ryhmälle. Jos haluaa, niin myös opettajat -ryhmälle voi antaa vaikkapa tarkasteluoikeudet. Alla olevassa esimerkissä (kuva 5) on käytetty oikeusryhmää Opettajat - Tietotekniikan laitos.

Ryhmiä käsitellään rekursiivisesti siten, että esimerkiksi Kielten laitoksen opettajiksi koostetaan myös oppiaineiden (esim. englanti) opettajat. Vastaavasti saadaan koottua kaikki Jyväskylän yliopiston opettajat vaikkapa viestitystä varten.

Jos opintosuunnitelmaan ei ole liitetty mitään oikeuksia, on vähintään opettajatasoisilla henkilöillä oikeus hyväksyä (ja tarkastella rakennetta ja aikataulua, tarkastella perusteluja ja kyselyitä sekä kommentoida) saman organisaation ja sen aliorganisaatioiden tutkinto-ohjelmien pohjalta tehdyt suunnitelmat. Esimerkiksi opettaja, jonka organisaationa Korpissa on Kielten laitos, näkee kaikki Kielten laitoksen tutkinto-ohjelmien pohjalta tehdyt suunnitelmat, samoin kaikkien Kielten laitoksen alla olevien organisaatioiden, esim. Englannin kieli, tutkinto-ohjelmien pohjalta tehdyt suunnitelmat.

Oikeuksien määrittely -sivu

Kuva 5. Oikeuksien määrittely -sivu.

7. Ensisijaisen ohjaajan määrittäminen

Mene Opetus > Ohjauksesi > eHOPS-ohjaus > HOPSit, joista puuttuu ohjaaja. Kyseisellä välilehdellä näytetään HOPSit, joihin ei ole vielä liitetty ensisijaista ohjaajaa. Hae haluamasi organisaation ja aloitusvuoden mukaan opiskelijoita ja hopseja. Voit myös valita missä tilassa olevat hopsit näytetään. Löytyneitä rivejä voit järjestää haluamasi sarakkeen mukaiseen järjestykseen kyseisen sarakkeen otsikkoa painamalla. Esimerkiksi, jos haluat järjestää hopsit tekijän mukaan aakkosjärjestykseen, klikkaa Tekijä-sarakkeen otsikkoa.

Ensisijainen ohjaaja liitetään valitsemalla halutun HOPS-rivin alussa oleva valintaruutu ja valitsemalla sivun alalaidasta "Valitse ensisijainen ohjaaja" -kohdasta haluttu ohjaaja. Listaan tulostuu kaikki ne, joille on annettu oikeuksia HOPSeihin kyseisen organisaation tutkinto-ohjelmaan kautta. Siis jos organisaatiolla on esimerkiksi opinto-ohjaajat -ryhmä, jolle on liitetty tarkasteluoikeudet kyseisen organisaation tutkinto-ohjelmiin, näkyy tämän opinto-ohjaajat -ryhmän jäsenet "Valitse ensisijainen ohjaaja" -kohdassa.

Ensisijaisen ohjaajan ohje löytyy täältä.

8. Malliopintosuunnitelman laatiminen

Vaihe   Toiminto
1. Aloita tutkinto-ohjelman tarkastelusivulla (Opintorakenteet > Haluamasi tutkinto-ohjelma) olevasta linkistä [Tee malliHOPS tutkinto-ohjelman pohjalta], jota painamalla siirryt "opiskelijan puolelle" opintosuunnitelman luontiin.
2. Anna malliopintosuunnitelmalle nimi ja paina Luo uusi opintosuunnitelma. Katso että Luo malli -kohta on valittuna.
3. Voit muokata luotua opintosuunnitelmaa muokkausnäkymässä samoin kuin "normaalia" opintosuunnitelmaa (ks. opiskelijan ohje). Mallin aikataulutuksen voi tehdä esimerkiksi nykyisestä vuodesta alkaen. Opiskelijalle vuodet lasketaan alkavaksi opiskelijan antaman aloitusvuoden perusteella.
4. Opintosuunnitelman tila on aluksi suunnitteilla. Opiskelijoiden valittavaksi malli tulee, kun tilaksi vaihdetaan aktiivinen. Tällöin malli tulee näkyviin opiskelijoille, eli opiskelijat voivat ottaa sen suunnitelmansa pohjaksi. Tilaa ei siis kannata vaihtaa aktiiviseksi, ennenkuin suunnitelma on valmis.

Opiskelija voi ottaa malliopintosuunnitelman oman suunnitelmansa pohjaksi ja antaa haluamansa aloitusvuoden (oletuksena yliopistoontulovuosi).

Huom! Malliopintosuunnitelmien käsittely on muuttunut (helmikuussa 2006). Enää ei ole Malli-nimistä tilaa, vaan malliopintosuunnitelman tilat ovat samat kuin normaalinkin opintosuunnitelman: suunnitteilla, aktiivinen, vanhentunut ja poistettu. Jo malliopintosuunnitelmaa luodessa täytyy merkitä, että on tekemässä mallia. Malli tulee näkyviin opiskelijoille, kun sen tila muutetaan aktiiviseksi. Vanhat malli-tilassa olleet suunnitelmat on muutettu siten, että ne ovat edelleen malliopintosuunnitelmia. Sen, onko suunnitelma malli, näet sivun otsikosta. Jos opintosuunnitelma on malli, niin sen nimen alla lukee Malliopintosuunnitelma.

9. Tutkinto-ohjelman/opintokokonaisuuden kopiointi

Tutkinto-ohjelman tai opintokokonaisuuden voi kopioida uudeksi tutkinto-ohjelmaksi/opintokokonaisuudeksi. Tutkinto-ohjelman voit kopioida tutkinto-ohjelman perustietojen muokkaussivun (Opintorakenteet - Tutkinto-ohjelmat - Haluamasi tutkinto-ohjelma - Muokkaa) alaosassa olevaa Kopioi rakenne -painiketta painamalla. Painikkeen painamisen jälkeen kysytään vielä varmistus. Opintokokonaisuuden kopiointi onnistuu vastaavasta paikasta opintokokonaisuuksien puolelta. Uuden opintorakenteen tilaksi tulee suunnitteilla ja nimeksi kopioitavan rakenteen nimi + [2]. Nimen voi muuttaa kopioinnin jälkeen.

Kopiointi on kätevä työkalu esimerkiksi silloin, jos uusi tutkinto-ohjelma ei juuri eroa vanhasta, järjestelmään jo syötetystä tutkinto-ohjelmasta. Tällöin vanhan tutkinto-ohjelman voi kopioida, muuttaa kopioon vuoden sekä muut eroavat kohdat ja uusi vaatimus on valmis. Kopiointi voi olla hyödyllistä on myös, jos haluaa tehdä eri suuntautumisvaihtoehdoille tutkinto-ohjelmat erikseen. Useinhan näissä vaatimukset eroavat vain joissakin kohdin, esimerkiksi syventävissä opinnoissa.

Tutkinto-ohjelmaa kopioidessa on huomattava, että kopioidun vaatimuksen sisältämät opintokokonaisuudet ovat samat kuin vanhassa tutkinto-ohjelmassa ja ne on mahdollisesti korvattava uusilla opintokokonaisuuksilla. Vanhoja käytössä olevia opintokokonaisuuksia ei pidä mennä muokkaamaan uusien vaatimusten mukaiseksi, vaan on tehtävä uusi opintokokonaisuus uusia vaatimuksia varten! Myös yhdistettyjä kandidaatti + maisteri -vaatimuksia kopioitaessa on huomattava, että kopioituun versioon on todennäköisesti vaihdettava vanhojen kandidaatti ja maisteri vaatimusten tilalle uudet.

10. Vastaavuuksien merkitseminen

Monien opintojaksojen nimet ja koodit ovat usein vuosien varrella muuttuneet, vaikka sisältö on pysynyt pääosin samana. Jos nämä toisiaan vastaavat opintojaksot eivät Korpissa ole mitenkään yhteydessä toisiinsa, niin niitä ei missään huomioida toisiaan vastaavina. Olisi kuitenkin hyvä, jos esimerkiksi eHOPSissa huomioitaisiin se, että opiskelija on suorittanut kyseisen opintojakson jollain toisella koodilla. Tämän vuoksi opintojaksojen vastaavuudet kannattaa merkitä Korppiin. Tämä onnistuu Vastaavuuksien asettaminen -sivulla, joka löytyy Korppi-vastaavalle vasemman reunan puun Ylläpito-kohdasta. Ohje vastaavuuksien merkitsemisen löytyy täältä.

11. Mitä Korppi-vastaavien tulee ottaa huomioon tutkintorakenneuudistuksen myötä eHOPSissa


Esimerkki uudesta tutkinto-ohjelmasta

Kuva 6. Esimerkki tutkinto-ohjelmasta, jossa kandidaatti ja maisteri yhdistetty.

Esimerkki turhista ryhmittelyistä
Esimerkki paremmin rakennetusta opintokokonaisuudesta
Kuva 7. Esimerkki opintokokonaisuudesta, jossa on "turhia" ryhmittelyitä. Kuva 8. Esimerkki paremmin rakennetusta opintokokonaisuudesta. "Pakolliset opintojaksot" -ryhmittely on poistettu ja pakolliset opintojaksot lisätty suoraan opintokokonaisuuden alle. Myös "Valinnaiset opintojaksot" -ryhmittely voitaisiin poistaa ja kirjoittaa siinä olevat lisätiedot opintokokonaisuuden lisätietoihin, mutta tässä tapauksessa "Valinnaiset opintokokonaisuudet" -ryhmittely ehkä kuitenkin selventää rakennetta opiskelijalle.

11. Kysymyksiä tutkinto-ohjelmien/opintokokonaisuuksien laadintaan liittyen:

Entä, jos opintojaksot/-kokonaisuudet menivät väärään järjestykseen? Järjestystä voi vaihtaa Järjestäminen ja pakollisuudet- sekä Järjestä -linkeistä, joita löytyy mm. kokonaisuuksien esikatselu-kohdista. Ohje löytyy täältä.

Kuinka sisennykset tehdään? Jokainen esimerkissä näkyvä sisennys on tutkinto-ohjelma, opintokokonaisuus, ryhmittely tai opintojakso. Ryhmittelyiden tekeminen...

Pitääkö joka vuodelle syöttää tutkinto-ohjelmat erikseen? Jos tutkinto-ohjelmat eroavat toisistaan, niin ne täytyy aina syöttää erikseen. Jos muutosta edelliseen ei ole paljon, voit kopioida vanhan vaatimuksen uuden pohjaksi (ks. kopiointiohje). Jos vaatimus ei ole muuttunut, voit jatkaa vanhan vaatimuksen voimassaoloaikaa muuttamalla voimassaolon päättymisvuotta. Tällöin mahdollinen vanha malliopintosuunnitelma käy myös uusille opiskelijoille, muutoin on tehtävä aina uusi malliHOPS.

Takaisin Opastuksen pääsivulle