Venäjän kielen ja kulttuurin syventävät opinnot (Pää- ja sivuaineopiskelijoille)

Organisaatio:	Venäjän kieli ja kulttuuri (KLS)
Vuosi:	2007-2008
Tila:	Aktiiviset
Lisätietoja:
Sisältö:
Tavoitteet:
Opintopisteiden vähimmäismäärä:	40
Koodi:	VENKSY
Taso:	Syventävät opinnot
Tyyppi:	Pää- ja sivuaineopiskelijoille

[Piilota opintojaksot]
[Loppuun]

Opintokokonaisuuden osat

• ! VENS501 Pro gradu -seminaari (5 op)
• ! Teoriat ja menetelmät (Y), 5 op
  Valittava vähintään 1 opintojaksoa
  • Teoria- ja menetelmäopetuksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti valitsemansa alueen tutkimuskirjallisuutta, syventää tietoja kielentutkimuksesta ja tukea pro gradu -tutkielman tekemisessä. Tähän kohtaan voi sisällyttää monia yhteisiä tai oppiaineiden tarjoamia kursseja tai kirjallisuutta, josta on sovittu pro gradu- tai sivututkielman ohjaajan kanssa. Tutkijaksi aikoville suositellaan minimimäärän ylittäviä valintoja tällä alueella.
  • VENS103 Intonaatio (5 op)
  • VENS206 Tekstilingvistiikan perusteet (5 op)
  • VENS301 Sosiolingvistiikka (3 - 5 op)
  • VENS302 Kielikulturologia (3 - 5 op)
  • KLSS701 Korpukset ja kieli (5 op)
  • KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät (5 op)
  • KLSS715 Itseopiskelu, kirjatenttejä (5 op)
  • KLSS703 Ääntämiseen liittyvät ilmiöt ja tutkimusmenetelmät (5 op)
  • KLSS704 Teemaseminaarit (5 op)
  • KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä (5 op)
  • KLSS709 Projektikurssi (sl 2007) (5 op)
  • KLSS710 Projektikurssi (kl 2008) (5 op)
• ! Valitun suuntautumisvaihtoehdon mukaiset opinnot, 15 op
  • Maisteriopinnoissa kielten pääaineopiskelijoille on tarjolla kolme suuntautumisvaihtoehtoa: kielen oppiminen ja opettaminen, diskurssit ja tekstitaidot sekä kieli ja kulttuuri. Näistä opiskelija valitsee yhden, josta hän suorittaa vähintään 15 op (opintoja voi suorittaa muistakin vaihtoehdoista, kunhan yhdestä vaihtoehdosta suoritetaan vähintään 15 op).
    Kielen oppiminen ja opettaminen -suuntautumisvaihtoehto (A) on ensisijaisesti tarkoitettu opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta valituille, mutta se sopii myös muille aineenopettajan pätevyyttä tavoitteleville opiskelijoille tai aihepiiristä muutoin kiinnostuneille, esimerkiksi tuleville tutkijoille.
    Diskurssit ja tekstitaidot -suuntautumisvaihtoehto (B) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kielestä ja sen käytöstä yhteiskunnassa. Opinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka tavoittelevat erilaisia kieliasiantuntijan tehtäviä esimerkiksi yrityksissä tai organisaatioissa, tiedottajina, toimittajina, sisällöntuottajina, kielenhuoltajina, koulutus-suunnittelijoina, lokalisoijina tai teknisinä kirjoittajina.
    Kieli ja kulttuuri -suuntautumisvaihtoehdon (C) opinnot antavat tietoa ja valmiuksia opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kielestä kulttuurisena ilmiönä ja toimintana. Vaihtoehdon opinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka tavoittelevat erityisesti kulttuurisen ja kulttuurienvälisen kielenkäytön asiantuntijuutta.
  • Kielen oppiminen ja opettaminen (A), 15 op
    • Maisteriopintojen Kielen oppiminen ja opettaminen -suuntautumisvaihtoehto on ensisijaisesti tarkoitettu opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta valituille, mutta se sopii myös muille aineenopettajan pätevyyttä tavoitteleville opiskelijoille tai aihepiiristä muuten kiinnostuneille, esimerkiksi tuleville tutkijoille.
      Suuntautumisvaihtoehdon kurssit täydentävät perus- ja aineopintoja ja/tai pedagogisia opintoja. Ne laajentavat opiskelijoiden tietoa kielen oppimisesta ja opettamisesta sekä syventävät heidän ymmärrystään ilmiöiden ja niiden keskinäisten suhteiden kompleksisuudesta ja moniulotteisuudesta (mm. oppijakieli, oppimisprosessit, oppijan ominaisuudet, oppimisympäristöt) sekä teoreettisten lähtökohtien ja menetelmien kirjosta. Kursseilla (ja seminaareissa) saadaan harjaannusta myös aihepiiriä koskevan tutkimuksen tekemiseen. Lisäksi kurssit antavat valmiuksia kielenopettajan käytännön työhön (mm. opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin).
    • VENS103 Intonaatio (5 op)
    • KLSS101 Toisen kielen oppiminen (5 op)
    • KLSS104 Kielitaidon arviointi (5 op)
    • KLSS105 Yhteinen eurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku (5 op)
    • KLSS106 Kielenopettamisen ja -oppimisen teknologia (5 op)
    • VENS104 Kulttuuri vieraan kielen opettamisessa ja oppimisessa (3 - 5 op)
    • VENS105 Leksikologia (5 op)
    • KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen (5 op)
    • KLSS115 Itseopiskelu, kirjatenttejä (5 op)
  • Diskurssit ja tekstitaidot (B), 15 op
    • Suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kielestä ja sen käytöstä yhteiskunnassa. Opinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka tavoittelevat kieliasiantuntijan tehtäviä tiedottajina, toimittajina, sisällöntuottajina, kielenhuoltajina, koulutussuunnittelijoina, lokalisoijina tai teknisinä kirjoittajina. Ne antavat valmiuksia työtehtäviin, joissa laaditaan, arvioidaan, käännetään, popularisoidaan ja muokataan erityyppisiä tekstejä ja niiden kieliasua tai suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia suullisia ammattiin liittyviä vuorovaikutustilanteita.
      Opinnot tarjoavat teoriaan, tutkimustietoon ja käytäntöön perustuvia näkökulmia diskursseihin (erityyppisiin teksteihin ja puhetilanteisiin) ja tekstitaitoihin (kirjoittamisen ja lukemisen käytänteisiin, konventioihin ja normeihin). Ne tarjoavat valmiuksia eritellä erilaisten tekstien ja vuorovaikutustilanteiden muotoja ja rakenteita ja kontekstuaalisia merkityksiä. Opinnoissa myös perehdytään merkityksiin ja tehtäviin, joita teksteillä ja vuorovaikutuksella on erilaisissa ammatillisissa, institutionaalisissa, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Keskeisenä tavoitteena on luoda pohjaa opinnäytetöille diskurssin tutkimuksen ja tekstitaitotutkimuksen eri alueille ja kehittää opiskelijoiden tutkimusvalmiuksia. Opinnoissa pyritään myös lisäämään opiskelijoiden kriittistä tietoisuutta kielestä ja sen ilmaisumahdollisuuksista ja tehtävistä ja siten ohjaamaan heitä toimimaan erilaisissa kieli- ja tekstiympäristöissä.
      Sisällöllisesti opinnoissa painottuu diskurssien tutkimus poikki- ja monitieteisenä alueena, jolle on keskeistä kielen, tekstien, puheen ja vuorovaikutuksen yksityiskohtainen ja systemaattinen analyysi. Tekstejä ja vuorovaikutustilanteita tarkastellaan suhteessa niiden sosiaalisiin, kulttuurisiin, yhteiskunnallisiin ja historiallisiin konteksteihin. Opintoihin sisältyy esimerkiksi keskustelun- ja vuorovaikutuksen tutkimuksen, pragmatiikan, genre- ja rekisteritutkimuksen, korpustutkimuksen, tyylintutkimuksen ja kriittisen diskurssianalyysin kursseja, kirjapaketteja ja ohjattua itseopiskelua. Tyypillisiä tarkastelun kohteita ovat institutionaalinen ja arkielämän kielenkäyttö, politiikan kieli ja median diskurssit. Tekstitaidon (''literacy studies'') opinnoissa tarkastellaan kirjoittamisen ja lukemisen käytänteitä ja tekstejä osana erilaisia sosiaalisia, ammatillisia, institutionaalisia ja kulttuurisia prosesseja ja toimintoja. Opintoja tukevat kielentutkimuksen erityisalueiden opinnot, kirjallisuuden ja kulttuurin opinnot, viestinnän, kulttuurienvälisen viestinnän, yhteiskuntatieteiden, naistutkimuksen, mediatutkimuksen ja sosiologian opinnot sekä erilaiset käytännön kieliasiantuntijan valmiuksia opettavat ja harjoittavat kielitaito- ja viestintäkurssit.
    • VENS203 Kaupallinen venäjä (3 - 5 op)
    • VENS209 Tyylioppi (5 op)
    • VENS210 Median kieli (3 - 5 op)
    • VENS301 Sosiolingvistiikka (3 - 5 op)
    • KLSS301 Tekstit ja diskurssit (5 op)
    • KLSS302 Tekstien ja diskurssien tutkimusmenetelmät (5 op)
    • KLSS304 Tekstitaidot (5 op)
    • KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus (5 op)
    • KLSS307 Feministisiä näkökulmia kieleen ja kirjallisuuteen (5 op)
    • KLSS315 Itseopiskelu, kirjatenttejä (5 op)
    • KLSS316 Sekoittuvat genret ja diskurssit (5 op)
  • Kieli ja kulttuuri (C), 15 op
    • Kieli ja kulttuuri -suuntautumisvaihtoehdon (C) opinnot antavat tietoa ja valmiuksia opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kielestä kulttuurisena ilmiönä ja toimintana. Opinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka tavoittelevat erityisesti kulttuurisen ja kulttuurienvälisen kielenkäytön asiantuntijuutta.
      Kielen ja kulttuurin kysymysten hallinta on keskeinen osa kieliasiantuntijoiden ja kielenopettajien yleissivistystä ja ammatillista osaamista. Kielenopetukseen kuuluu kielitaidon lisäksi myös kulttuuritiedon, kulttuurienvälisen tietoisuuden ja kulttuuristen kielikäytänteiden oppiminen. Organisaatioiden, instituutioiden ja liike-elämän työympäristöjen lisääntyvä monikielisyys ja -kulttuurisuus edellyttää niissä toimivilta kieliasiantuntijoilta monipuolista kulttuuritietoisuutta, tietoa ja taitoja. Kieli- ja kulttuuriopinnot tarjoavat siten olennaisia tietoja ja taitoja ei ainoastaan suuntautumisvaihtoehdon Kieli ja kulttuuri (C) opiskelijoille, vaan myös niille, jotka valitsevat vaihtoehdon Kielen oppiminen ja opettaminen (A) tai vaihtoehdon Diskurssit ja tekstitaidot (B). Kieli ja kulttuuri -opintoja voidaan myös yhdistää osaksi jälkimmäisiä suuntautumisvaihtoehtoja.
      Kieli ja kulttuuri -suuntautumisvaihtoehdon opinnot tarjoavat näkökulmia kielen ja kulttuurin problematiikkaan teorian, tutkimustiedon ja käytännön näkökulmasta. Tausta-ajatuksena on näkemys kielestä ja kulttuurista yhteenkietoutuvina ilmiöinä. Kieltä lähestytään ilmiönä, joka muotoutuu ja kehittyy ihmisten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa erottamattomana osana erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia käytänteitä ja jonka avulla yhtäältä tuotetaan ja välitetään kulttuuria.
      Keskeisenä tavoitteena kieli- ja kulttuuriopinnoissa on antaa opiskelijoille tutkimustietoon pohjautuvia teoreettisia ja analyyttisiä valmiuksia tarkastella kriittisesti ja reflektiivisesti erilaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä. Näin luodaan pohjaa opinnäytetöille ja jatko-opinnoille laitoksessa kieli ja kulttuuri -osa-alueeseen lukeutuvilla tutkimusaloilla, esimerkiksi kulttuurisessa tekstien tutkimuksessa, tekstien välittymisessä, kulttuurienvälisten kielenkäyttötilanteiden tutkimuksessa, kieliantropologiassa, dialogisessa kielentutkimuksessa ja sosiokulttuurisissa lähestymistavoissa kielenkäytön, -oppimisen ja -opettamisen kysymyksiin.
      Sisällöllisesti opinnoissa korostuu kielen, kulttuuristen ja kulttuurinvälisten ilmiöiden tarkastelu moni- ja poikkitieteisessä viitekehyksessä sekä historiallisesta että nykyhetken näkökulmasta. Kulttuurienvälisen viestinnän opinnot täydentävät laitoksen tarjoamia kieli- ja kulttuuriopintoja.
    • VENS203 Kaupallinen venäjä (3 - 5 op)
    • VENS301 Sosiolingvistiikka (3 - 5 op)
    • VENS302 Kielikulturologia (3 - 5 op)
    • VENS304 Venäjän historian ja kulttuurin käänteitä 1900-luvulla (5 op)
    • KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret (5 op)
    • KLSS903 Kielikontaktit (5 op)
    • KLSS905 Kulttuurienvälisen viestinnän perusteet (5 op)
• Muut valinnaiset opinnot, 0 op
  • VENS601 Työharjoittelu (5 op)
  • VENS602 Toisen slaavilaisen kielen alkeet (5 op)
  • VENS701 Venäjällä suoritetut ylimääräiset kurssit (0 op)
• VENS401 Ammattisuuntautunut kielitaito (3 op)

! = elementti on merkitty pakolliseksi

[Alkuun]

[Takaisin edelliselle sivulle]